Ulkoverhouksen tuuletusrako

[eedee]

Olisi tarkoitus tehdä 50-luvun alkupuolella valmistuneeseen rintsikkaan ulkoverhousremontti. Ulkoverhous halutaan pitää tismalleen alkuperäisen näköisenä rakorimaverhouksena.

Olen ihmetellyt miksi rintamamiestaloihin tehdään nykyään tuuletusrako ulkoverhouksen taakse? Miksi ulkoverhouksen taakse päästetään kylmä ilma? Itse haluaisin tehdä ilman tuuletusrakoa jo senkin takia ettei ikkunat jää syvennykseen, sokkeli jää sisään ja räystäät lyhene.

Tarkoitus on maalata ulkoverhous hengittävällä maalilla joten mihin ihmeessä sitä tuuletusrakoa oikein tarvitaan?

Vai eikö rakennuslupa (joudun hakemaan kun taloa remontoidaan muutenkin) mene läpi jos ei tee ilmarakoa?

Edit:
Selvennykseksi ulkoseinän rakenne, tilanne nyt ennen remonttia, sisältä ulospäin lukien:
1. Maalattu sisäverhouslevy (on sekä lastu että kovainsuliittilevyjä)
2. Pehmeä insuliittilevy
3. Vaakalaudoitus
4. Runko ja karkeaa purua
5. Jokunen kerros mitä lie vaaleata paperia
6. Vinolaudoitus
7. Taas sitä paperia
8. Ulkoverhous (rakorima-tyyppinen)

Sisäremontin yhteydessä olen ajatellut purkaa pinnat vaakalaudoitukseen asti, laittaa siihen pystyrimoituksen ja sähköputket/rasiat. Rimoituksen välit täytetään selluvillalla märkäpuhaltamalla, sitten tervapaperi ja pintaan paneli/ek-kipsilevy.

[jussi67]

Hei,

Meillä oli/on vastaava ilmaraoton rakenne. Eli vaihdamme ilmaraottomasta -raolliseksi, seuraavilla käsityksillä...
1) lämmönsiirtyminen/karkaaminen: kun ulkona puhaltaa tuuli, se samalla jäähdyttää pintoja. Kun koko eristevaippa (sisäpinnasta ulkopintaan) on samassa paketissa, ulottuu tuo jäähdytysvaikutus koko seinän syvyydelle. Kun ulkopaneeli on erillisenä rakenteena, ei tuulen vaikutus jäähdytä eristevaippaa (?).
(huom tuo kaiketi menee kääntäen auringon seinää lämmitävän vaikutuksen suhteen)
-----> tuntuma on ollut että tuulisella ilmalla tuntuu että kämpää kylmenee, saa nähdä miten muuttuu....

2) kosteuden kulku sisältä ulos: höyrysuluton rakenne kuljettaa vesihöyryä sisältä ulos, jos höyry kohtaa riittävän viileän pinnan, se tiivistyy vedeksi, kastelee paikat --> Ei hyvä. Tosin hydroscoppinen materiaali esim puru sitoo itseensä tuota vesihöyryä, jolloin suhteelinen kosteus laskee ja kondensoituminen estyy/viivästyy. Kun eristevaipan ulkopinta loppuu tuulensuojaan, joka antaa vesihöyryn haihtua ulkopinnasta tuuletusrakoon, on e.m. ongelma hyvin epätodennäköinen. Höyrynsulku sisällä tietysti vähentää tätä ongelmaa merkittävästi. Toisaalta jos ulkolaudoitus on pinnoitettu hyvin hengittävästi, voi osa kosteudesta päästä tuosta läpi, mutta luulen, että laudan vesihöyryn vastus on esim purua tai puukuitulevyä paljon suurempi, jolloin jotain tiivistymistä voisi silti tapahtua vaikka ei olisi mitään maalia pinnassa (EOS)
-----> remontissamme oli ainakin tapauksia, jossa puruja paikallaanpitävä puukuitulevy (jota vasten ulkolaudat olivat) oli aseteltu niin, että paikoin oli "puskusaumoja" jotka olivat auki. Puru olisi mennyt melko tummiksi noissa kohdissa (mutta ei ehjän levyn takana kuitenkaan).

3) kosteus ulkoa sisään. Vesisade kastelee laudat ja riippuen rakosista ja jossain määrin myös maalista, tuo sade imeytyy ainakin kapillaarisesti (ehkä myös paineen vaikutuksesta) esim. lautojen ja rimojen (tai ponttien rakosiin). Jos eristepinta on suoraan laudan takana, päätyy vesi myös sinne---> Ei oikein hyvä..
Ilmarako estää kapillaarisen kulkeutumisen ja todennäköisesti myös paineen avulla kulkevan veden kokonaan.
-----> Seinäremontissamme tästä oli selviä jälkiä

Olen samaa mieltä noista visuaalisista haitoista, meillä suurin osa hoidetaan kuntoon, kattorempassa otettiin 10 cm ennakkoon (eli kasvatettiin), sokkeli lisäeristetään ulkoa vastaavasti, Ikkunatkin uusitaan, tosin ulkolasia ei millään saada samaan tasoon lautojen kanssa, mutta syvennys minimioidaan (5-8 cm).
--> Eli talo paisuu 10 cm suuntaansa, jolloin ulkonäkö ei oikeastaan muutu.

Luulisin (huom luulisin..), että jos ulkolautojen takana on esim vinolauta, sen takana paperi tai puukuitulevy ja purut niiden takana, niin tilanne ei ole niin paha kuin meillä (siis vinolauta puuttui..).

Kun ulkoverhouslaudan takana ilmarako, lauta ilmeisesti muuttaa lämpötilaansa enemmän (kun jos olisi vaipassa kiinni), esim öisin pakkanen paukkuu siellä raossakin, mutta päivällä aurinko lämmittää. Eli lauta saattaa joutua suurempaa lämpöheilahtelurasitukseen (???). Silloin ei kannattane laittaa seinään k-raudan 18mm paksua sellupuuta...

Lupakysymykseen en osaa sanoa..

t. Jussi

[tuuma]

Meillä olisi myös halu tehdä pystylaudoitus rimoilla niinkuin vanhaan hyvään aikaan mutta tuo ilmarako on mietityttänyt. Vaakalaudoituksella ei tietty paljon paksune mutta pystylaudoituksella 22mm + 22mm ja tuulensuojalevykin olisi mukaan saatava. Voiko tuon pohjan tehdä esim. 9mm vanerisuikaleilla niin ei paksunisi paljoakaan (9mm + 9mm) vai tulisiko siitä jotenkin hutera julkisivulaudoituksen pohjaksi?

[jope]

Ulkoverhouksen vaihto ei tarvi lupia jos se korjataan entiseen asuunsa. Noin yleisesti ottaen sanoisin että kyllä kannattaa se ilmarako sinne laittaa. Se lämmöneristyskyvyn menetys mikä siitä seuraa ei ole sitä luokkaa että sen pystyisi jollakin mittarilla toteamaan saatikka että sillä olisi merkitystä. Ulkonäkökään ei vielä muutu häiritsevästi jos ei lisäeristetä samalla. Jos eristetään kannattaa levittää räystäät.
Sillä taas voi olla merkitystä jos "unohtaa" ne ilmaraot sieltä ja seuraava omistaja ei ole yhtä iloinen asiasta. Taloa ei suositella maalattavaksi nykyaikaisilla muovimaaleilla ja muutenkin voidaan miettiä rakenteen suurempia riskejä. Varsinkin jos kaupanteossa unohdetaan mainita moinen pikkujuttu voi joku pikkumainen alkaa vaatimaan jälkeenpäin jotakin kun nykypäivänä ilmarako katsotaan hyväksi rakennustavaksi.

Asustelen rintamamies talossa jossa ei aikansa tavan mukaan ole ilmarakoa.Talo on maalattu 80-luvulla vastoin parempaa tietoa muovi-öljymaalilla. Seinät on alapäistään aika pahassa kunnossa ja taivas tietää kuinka pahasti koko runko sen alla. Myynti on vähän hankalaa kun ostaja pitää valikoida että ymmärtää mitä on ostamassa.

Tuo 9mm ei sinänsä ole paha mutta niin ohut ripa on vaikea hakata seinään suoraksi. Varsinkin jos siellä on jotakin pehmeää alla. Lauta jäykempänä on helpompi. Ja tuskin se ulkonäkökään siitä n.15mm suuntaan tai toiseen muuttuu.

[olindste]

tervehdys,

myös meillä ulkolaudoituksen uusiminen mielessä. nykyinen on alkuperäinen rimalaudoitus ilman tuuletusrakoja. maalattu millä lie joskus 80- 90 -luvulla, kuitenkin näyttää olevan hyvässä kunnossa. Kivijalka on 50-80cm korkea ja laudat hyvässä kunnossa. tarkoitus on tehdä seuraavasti:
- vanhat rimat pois
- maalipinnan poisto teräsharjalla, nauhahiomakoneella, jollain vastaavalla
- tuulensuojalevy (12mm riittänee?) vanhan lautapinnan päälle
- tuuletusrimat
- uusi laudoitus

koska laudoitus tulee pystyyn, niin rimoitus tulisi siis olla vaakaan. nyt kuitenkin mietin ilman kiertämistä ja sitä että kiertääkö se jos rimat kulkevat koko matkan vaakaan. ilmallahan on tapana kulkea alhaalta ylöspäin. Eli onko välttämätöntä rimoittaa ristiin (ensin pystyyn jonka päälle vaakaan) vai riittäisikö esim että tekee rimoituksen vaikka n. metrin pätkistä ja jättää aina sentin tai parin raon pätkien väliin.

mielelläni kuulisin kommetteja tästä. En ole ajatellut poistaa vanhaa lautapintaa koska se on aika hyvässä kunnossa, vaikkakin ikää nähnyt. seinäpinnan paksuuntuminen 5-6 sentillä ei meitä haittaa. Parempikin vaan että laudoitus tulee kivijalan ulkopuolelle, nyt päättyy pääosin suoraan samaan tasoon kivijalan kanssa. uusimisen päätarkoitus on pienentää vedontuntua (jota kuitenkaan ei paljoa ole) ja saada ulkopinta näyttävämmän näköiseksi (ja vähän ulos kivijalasta siis).

[Tinakenkäpoika]

Tuossa vanhaa saunaa purkeassa törmäsin sellasiin toiselta puolen aalloilla olevaan rimaan ja toiselta puolen suora. Jos jostain sellasta saisi, niin sellaisellahan voisi tuon pystypaneloinnin tehdä ilman ristikoolausta.

[tarpola]

Vaakakoolaus vaikka metrin pätkissä vajaan metrin välein, mutta vaakarivit tuplatiheydellä, siten että pystylauta kiinnittyy aina joka toiseen rimaan.

[jope]

tervehdys,

myös meillä ulkolaudoituksen uusiminen mielessä. nykyinen on alkuperäinen rimalaudoitus ilman tuuletusrakoja. maalattu millä lie joskus 80- 90 -luvulla, kuitenkin näyttää olevan hyvässä kunnossa. Kivijalka on 50-80cm korkea ja laudat hyvässä kunnossa. tarkoitus on tehdä seuraavasti:
- vanhat rimat pois
- maalipinnan poisto teräsharjalla, nauhahiomakoneella, jollain vastaavalla
- tuulensuojalevy (12mm riittänee?) vanhan lautapinnan päälle
- tuuletusrimat
- uusi laudoitus

koska laudoitus tulee pystyyn, niin rimoitus tulisi siis olla vaakaan. nyt kuitenkin mietin ilman kiertämistä ja sitä että kiertääkö se jos rimat kulkevat koko matkan vaakaan. ilmallahan on tapana kulkea alhaalta ylöspäin. Eli onko välttämätöntä rimoittaa ristiin (ensin pystyyn jonka päälle vaakaan) vai riittäisikö esim että tekee rimoituksen vaikka n. metrin pätkistä ja jättää aina sentin tai parin raon pätkien väliin.

mielelläni kuulisin kommetteja tästä. En ole ajatellut poistaa vanhaa lautapintaa koska se on aika hyvässä kunnossa, vaikkakin ikää nähnyt. seinäpinnan paksuuntuminen 5-6 sentillä ei meitä haittaa. Parempikin vaan että laudoitus tulee kivijalan ulkopuolelle, nyt päättyy pääosin suoraan samaan tasoon kivijalan kanssa. uusimisen päätarkoitus on pienentää vedontuntua (jota kuitenkaan ei paljoa ole) ja saada ulkopinta näyttävämmän näköiseksi (ja vähän ulos kivijalasta siis).

Noita on tehty vuosien varrella aika kirjavalla käytännöllä ja laidasta laitaan. Sanoisin että jos jotakin purkaa niin purkaa kaikki tai sitten ei lainkaan. Eli vetää kaikki laudoitukset pois juuria myöten ja rakentaa uuden tilalle. Silloin ilmarako pitäisi olla auki alhaalta ylös asti ja ylhäällä vielä poistolävet. Ristikoolauksella ne yleensä tehdään. Vinolaudoituksella tai tuolla pätkäkoolauksellakinkin on näkynyt.
Jos siellä seinässä jotakin maalia alkaa rapsuttaa niin ei siihen kannata uutta laudoitusta laittaa.Mieluumin laittaa pelkän uuden maalin. Ja jos siellä ei ole sitä ilmarakoa niin sitten jotakin läpäisevää kamaa.
Laudoitusta ei kannata uusia pelkän vedontunteen vuoksi. Mieluumin tilkkii niitä vetoja pienemmällä vaivalla ja kustannuksilla.

[marjona]

Jos puran vanhan laudoituksen rimat pois ja laitan yhtenäisen vaakakoolauksen ja päälle uuden pystyrimalaudoituksen niin eikö tuuletusta ole pystysuunnassa riitävästi koska vanhan laudoituksen raot ovat 5-10mm ja jos jätän uuteen 10mm raot riman alle? Eli ilma pääsee kiertämään vaakakoolauksen ohi sekä vanhan että uuden laudoituksen rakojen kautta kun räystään alle jätetään vielä rakoa ilman poistua.

[olindste]

kiitos vastauksista. tuo pätkäkoolaus varmaan on se mikä toteutuu tai vinot rimat? lopulliset suunnitelmat selvinnevät sitten kun alan rimoja irrottamaan. täytyy toki pari lautaakin ottaa auki ja tarkistaa erityisesti ikkunan alusten purujen määrä. ja sitten tehdään lopullinen päätös mihin asti puretaan. antaa lumien vielä muutaman viikon sulaa ja sitten projekti käyntiin.

[vesahy]

Suoralla seinällä missä on pystykoolaus alahelmasta ihan ylös asti ilman kierto on kunnossa. Mutta entä ikkunoiden ja ovien kohdalla? Olen miettinyt, että jättämällä sopivat pienet raot smyygeihin saisin ilman kiertämään niidenkin kohdalla. Olenko ihan hakoteillä, olisiko siitä mitään todellista hyötyä?