kellarin lattia ja seinät !

[lasinil]

Eli kellarissa korkeutta 2200. Sisällä kuivaa eli ei näkyvää vettä esim lattialla. Haju hyvä ja tuuletus kohdillaan.

Ajattelin lattiarakenteeksi kantavan ap-rakenteen päälle:
Laatta/laminaatti
Kuitubetoni+lattialämmitys 50
uretaani 30
Patolevy
Vanha betoninen alapohjalaatta

Seinärakenne:
(sisältä ulos päin)
Kipsilevy
70 uretaani+puurunko
30 ulkoilmaan tuulettuva ilmarako
Vanha betonisokkeli

Seinän liittymä uuteen lattiaan:
50mm laatan päälle 100mm korotusvalu jonka päälle painekyllästetty alaohjauspuu.
Normaali puurunko kattoon saakka ja uretaanieriste tolppien väliin.

Tälläistä olen ajatellut! Laittakaapa mielipiteitänne niin pääsen kommnetoimaan

[kaukomäki]

Ainakin tuossa seinässä puurunko arveluttaa. Varmaan "riskittömämpi riskirakenne" olisi laittaa urtsi suoraan seinään saneerauslaastilla. Ei hyvä ratkaisu kuitenkaan sekään. Parasta olisi rempata seinät aloittamalla ulkoa.

[juh]

tuota ulos tuulettuvaa ilmarakoa myös pohtisin. voiko olla rakenteille hyväksi jos pakkanen pääsee sokkelin sisäpuolelle. Kylmäsiltojakin on reippaastu tuosta tuuletusraosta sisätilaan. Miksei sisälle tuulettuvaa rakoa, ja ilmanvaihto kuntoon?

[lasinil]

Aika hyviä asioita tuli ilmi.

Ulkopuolelle ei voi tehdä ku ei voi sokkelin mittoja suurentaa. Ei pysy mittasuhteet laudoituksen suhteen kunnossa.

Olisiko painekyllästetty riskittömämpi ratkaisu? Tai tavallinen puu ja siihen kyllästysaineet tai jotkut suojaaineet pintaan. Kyllähän puu kosteutta kestää, ei se niinkään pelota.

Jos ulkopuolen luukuista tuleekin suljettavat hienot puuluukut jotka voi sydäntalvella paukauttaa kiinni ja kesällä taasen avata ja tuuletella!

Luukkuja tulisi ehkä 4 kpl et ei ois paha nakki tehdä niitä silleen.

Onko kukaan toteuttanut tuollaista patolevy lattiaa joka "tuulettuu" mukamas

[kaukomäki]

Miten jos seiniin toteuttaisi rivinteerauksen sisään, olisi ainakin hyväksi tunnettu ratkaisu?
Meillä oli edellisen omistajan toimesta 2x4 koolaukset kellarissa, villa väleissä ja levytys päällä. Noista 2x4:sista oli purettaessa noin puolet mädäntynyt pois ja muuttunut mullaksi. Ei näköjään puu kosteaa kestänyt.
Jos on pakko laittaa koolaukset, niin laittais painekyllästettyä joka ei kosketa perusmuuria. Alhaalta estää kosteuden nousun vaikka huopakaistalla. Saattaisi vaikka jonkun aikaa kestääkin hyvänä.
Meillä kanssa mietitty tuota system platon tuulettuvaa lattiaa, taidetaan kuitenkin kääntyä laatoittamisen puolelle.

[Tomppa]

En tekisi minkäänlaista puurakennetta kellariin vaan pysyisin vain kiviaineksissa.Sitäpaitsi on homehtumisen kannalta aivan sama onko puu kyllästettyä vai ei,ja tuollaisella rakenteella homehtumisen riski on suuri.Edellisen ehdottama rivinteeraus on hyvä ja toimivaksi todettu rakenne jonka tekemistä suosittelen lämpimästi puukoolausten sijaan.

[Matti Alander]

Platon lattia on kohtuullisen toimiva ratkaisu kosteusteknisesti, lämpötaloudellisesti ja huonekorkeuden puolesta lattian purkaminen ja oikeaoppinen ulospäin kuivuva eristäminen on parempi, mutta tietysti työläämpi.
Jotta homeriski voidaan poistaa on kellarinseinän ja lattian kosteusprosentti saatava riittävän alhaiseksi, peltirangoista ja painekyllästyksestä ei ole apua homeen estämisessä, ainoastaan lahonvaurioiden pienentämisessä.
Sinunkin tapauksessasi toimivin ratkaisu löytyy ulkopuolen eristyksen kautta ja riittävä toimenpide on maanpinnan alapuolen eristäminen salaojittavilla eristeillä, jolloin suurin osa kellarinseinää rasittavasta kosteudesta saadaan kuivattua jo alkutekijöihinsä.
Edellä kuvattu puurungon lahoaminen on johtunut juuri kapillaarisesta kosteudennoususta, joka ei ole päässyt kuivumaan ulospäin.
Kmbromissina voidaan toteuttaa manalainen eristys ulkopuolelle ja maan yläpuolinen osa sisäpuolelle, sekä kylmäsillan minimoimiseksi eristeet 300 mm ristikkäin.

[lasinil]

Millaista kosteusmäärää veikkaatte seinän väliin??

Nykyisen talon kellarissa ilmaväliä 100 mm - 250 mm ja sitten uretaani 100mm ja harkko 75.

Noin paksua seinää en enään lähde toteuttamaan mutta tuo puurunko vähän kyllä on jäänyt hampaan koloon. Hyvässä mielessä.

Tietty se runko olisi irti ulkoseinästä ja välissä kunnon rako jonka kesällä sitten tuulettaisin.

Ja kellari on tällä hetkellä täysin kuiva, sateellakin.

[heikkih]

Se rivinteeraus nyt vain sattuu olemaan parempi tavara sinne hampaankoloon.
Ei tule hammasmätää pidemmällä juoksulla.

Tosin rakenteiden kannalta parempi olisi eristää vain ulkopuolelta.
Eristämällä uumoilemallasi tavalla sisäpuolelta ja erityisesti päästämällä kylmä ulkoilma sinne tuuletusrakoon siirrettäisiin kastepistettä sisäänpäin.
Kapillaarisesti maasta nouseva kosteus ja mahdollisesti huoneesta ulos pyrkivä kosteus pisaroituu sinne uretaanin pintaan ja imeytyy puurakenteisiin.
Lisäksi kun se perusmuuri on pakkasilla jääkylmä, saa kylmistä nurkista nauttia myös maanpäällisessä kerroksessa ja kosteuden tiivistymisongelmia sekä siitä seuraavaa pölyn homehtumista esim. seinänvieruskaapistojen takana voi esiintyä.

Minulla oli aiemmin sellainen mielestäni fiksu ajatus että tuollaisen verhoseinän voisi tuulettaa imemällä sen ilmaraon kautta huoneilmaa pihalle. Taisi olla Alanderin Matti kun sai minut tajuamaan ettei sinne ilmarakoon kannata pölyä imeä homehtumaan. Mitenkähän lienee sen nappulalevylattian laita tuossa suhteessa? Mahtaa olla jonkin verran töhnää muhimassa muutaman vuoden kuluttua varsinkin koneellisesti tuuletetussa system platonissa. Eikö se toiminut niin että lattialistojen kautta imetään ilmaa sinne rakoon?

[lasinil]

Eli siis se lattiarakenne olisi mahdollinen "tuulettumisensa" ansiosta.

Seinät sitten kannattais vaan muurata ja jättää ilmarako. Harkkomuuraus lähtisi tuon lattiavalun päältä eli kuvan puu runko+eriste korvattais harkolla ilman eristeita. Ja sit se salaojittava eriste patolevyn tilalle ulkopuolelle! Kuivuminen siis sisällepäin?? Mites pintojen maalaus tai käsittely?? Kuivuuko maalin läpi sisälle päin?? Jos vaikka slammailee harkon niin mitä pintaan??

Kylppärissä vedeneriste pitää varmaan jättää katosta 500 mm että pääsee kuivuun yläosasta sisään päin. Entäs saunan kuivuminen?? Alumiinipaperia jos pistää niin mihin us ja sisäseinen välisen tilan kosteus johdetaan???

[Tomppa]

Ja sit se salaojittava eriste patolevyn tilalle ulkopuolelle! Kuivuminen siis sisällepäin??

Jos ulkopuolella on salaojittavaeriste niin kuivuminen tapahtuu ulospäin.

[lasinil]

Niinpäs tietysti.

Mites sitten tuo seinän yläosa. Jos jätän raon sisä ja ulkoseinän väliin ja laitan sisäpuolelle höyrynsulun. Kuivuuko rakenne ulospäin vai tiivistyykö rakoon mahd kastepiste kesällä??

patolevy 3,5 €/m2
styrox 1,3 €/m2
betoni 5 €/m2
rauta 3,5 €/m2
n. 12 €/m2


Salaojittava eriste 100mm 25 €/m2
styrox 3,5 €/m2
betoni 5 €/m2
raudoitus 3,5 €/m2

n.37 €/m2

[?keskellä kämmentä]

Kuivuuko rakenne ulospäin vai tiivistyykö rakoon mahd kastepiste kesällä??

Ellet pinnoita hengittämättömällä maalilla/pinnoitteella sokkelia, kuivuu kyllä ulospäin.
Joku viksumpi saa kertoa missä kastepiste kesällä sokkelin korkeudella rivinteerauksessa sijaitsee
vai sijaitseeko missään...

En ihan ymmärtänyt noita sun neliöhintoja?
Miksi salaojittavan eristeen seurana on styrox?
Ja olet unohtanut näppylälevyratkaisun neliöhinnasta tuotavien sorakuormien hinnat?
Ja pois vietävien
Tai saattaahan jollain olla kuormuri, kaivuri ja sorakuoppa itellä

[lasinil]

Pistin vain karkeaa hintatietoa ja kyllä aika kallis on tuo piikkaus, kaivaminen, salaojittavaeriste, eriste, betoni+teräs verrattuna tuohon patolevy lattiaan joka tulis vanhan betonin päälle.

Taitaa mennä tulevaisuudessa kompromissiksi ja märkätilat, wc ja khh tuolla fuktisolin kaltaisella ja se noin 1000e
ja muut tilat kellarissa sit tuolla patolevyllä ja se ois 300e.

säästöä koko fuktisol leikkiin ei jää ku 600 e joka ei rahana ratkaise, mut tuo kaivaminen jää vähemmälle ja kellari on ihan kuiva nykyään. Pannuhuone ja tek tila maalataan vain!

[?keskellä kämmentä]

patolevy lattiaan

Miten patolevy toimii lattiassa?