"Turvallinen" eristepaksuus

[laimikko]

Joku on varmaan joskus laskenut ja tehnyt asiasta jopa tiedettä siitä mikä on turvallinen eristepaksuus seinässä ja yläpohjassa. Tarkoitan että rintamamiestalon rakententeet pysyy kunnossa siksi kun eristeet ovat tarpeeksi ohuita ja harvoja. Ei siis muodostu kastepistettä rakenteeseen ja kosteus tuulettuu pois. Kun purut menee joka paikasta vaihtoon ja eristeeksi tulee selluvilla, niin mikä on "turvallinen" eristepaksuus? 150mm, 175mm vai 200mm vaiko enemmän? Ilmansulkupaperi tullee ilman muuta, mutta ei koneellista ilmanvaihtoa.

[jope]

Jos vanhat purut otat pois ja sellua tilalle niin laita niin paljon kuin seinävahvuus antaa myöden.

[laimikko]

Joo-- toi on varmasti se "turvallisin " vaihtoehto, mutta nyt näillä nousevilla energian hinnoilla pieni lisäeristys on asiaa. Varsinkin kun rakenne menee joka tapauksessa lähes rungolle. Siispä uudistan kysymykseni: "Mikä on turvallinen eristepaksuus selluvillalla, ilman että tarvitsee pelätä kondensio/kosteusongelmia?" Ylieristämään en todellakaa halua lähteä ja muovit ja kivi eristeenä eivät kuulu vaihtoehtoihini.

[jmattis]

Veikkaisin, että tuohon kysymykseen ei ole sellaista vastausta että siitä olisi jotain hyötyä. Eristepaksuuden lisäksi kun kastepisteen paikkaan ja syntymiseen vaikuttaa hygroskooppisessa seinärakenteessa myös kummankin puolen pintarakenteet ja sata muuta muuttujaa.

Älä kummiskaan huolestu, Kaila jossain kirjoitti että koko lisäeristyshuuman aiheuttamasta säpinästä olisi selvitty paksuntamalla puruseiniä neljänkymmenen sentin paikkeille...

[jope]

Eristevahvuudelle ei sinänsä ole mitään turvallista ylärajaa koska käytännön syyt asettaa ne rajat sitä ennen. Eli laita sitä sellua niin paljon kun koet tarpeelliseksi ja mahdolliseksi kasvattaa seinävähvuutta sen muodostamatta muita ylimääräisiä vaivoja.
Jos asiaa perusteellisesti haluaa miettiä niin pitää selvittää lämmitysenergian hinta,lisäeristyksen hinta,lisäeristyksestä saavutettava todellinen kustannushyöty ja niiden vertailu takaisinmaksuaikoihin. Veikkaisin että seinissä kustannukset nousee niin järjettömiin summiin että purujen kaapimista ja lisäeristeen tuplaamista voi ainakaan kustannussästöillä perustella.
Ite sijoittaisin samat fyffet ainakin osittain ilmaisenergian hyödyntämiseen.
Eli jätä purut paikoilleen laita 50mm koolinki,tuki ilmavuodot ja hanki ilppi. Säästyneillä rahoilla hauskuutat eukkoa ja viet sen lomalle.

[lapanen]

Mielenkiintoinen aihe! En nyt uutta säiettä aloita, mutta mitä mieltä kansa on, riittääkö 150mm ulkoseinään täällä Kittilässä? Täällä kuitenkin joka talvi mittari käy -40C. Nyt koolaus 120mm yläkerrassa joten lisäkoolauksen tarve olisi hyvä tietää. Samoin kun ostaa villaa. Katolle sitten tuleekin se 40 senttiä.

[laimikko]

Koska mitään yleispätevää sääntöä ei näy olevan, pitää käyttää hyvää vanhaa konstia... vedetään hihasta. Koska eriste menee joka tapauksessa vaihtoon ja pinnat uusiksi tehdään sitten vaikka näin:
-Puretaan seinät sisältä (vaakalaudoitus myös)--korvataan vaakalaudoitus 50*50 vaakakoolauksella 400 mm:n jaolla.
-Eristetään märkänä puhalletulla selluvillalla.
-Paperoidaan seinät ilmansulkupaperilla.
-Koolaataan pystyyn 50*50mm 600mm:n jaolla
-Tehdään sähköt.
-Eristetään.
-Levytetään pinta.
-Tapetoidaan
Lisätietoja kommentointia varten:
Talossa kellarin ja 1-kerroksen välipohjan kosteusvaurio, lahovaurioiden ja homeen (+hajun) takia tehdään reipas sisäremontti vaihtaen myös kaikki eristeet. (Kerran kun tehdään, niin tehdään sitten kunnolla) Sähköt ja pinnat pitää uusia joka tapauksessa.

[jope]

Kyllä se 150mm riittää siellä kittilässäkin siinä kun muuallakin. Kysymys on edelleenkin lämmitysenergian kustannuksista ja niiden jakautumisesta. Lisäeristyksen investoinnit pitäisi saada katettua alentuneina käyttökustannuksina jollakin järkevällä aikavälillä jotta hanke ois mielekäs ja jos pointti on nimenomaan käyttökustannusten pienentäminen.
Hanke ei välttämättä ole mielekäs jos takaisinmaksuaika on esim. 100-vuotta. Silti noita hommia on paljon tehty joten pointti ei suinkaan ole aina se energiansäästö vaan muut syyt. Sen lisäksi monet ei laske työlleen palkkaa ja kamat saatiin appiukon varastoista. Silloin laskelmat heittää häränpyllyä.
Villavalmistajilla on muistaakseni kyllä neuvontaa joista voi tiedustella noiden omien hankkeiden kustannusvaikutukset ja hyödyt. Mitä niitä ite miettimään kun antaa poikien laskea kun tekee sitä työkseen.

[laimikko]

Onko tosiaan näin, että kukaan palstalaisista ei tiedä eristyksen paksuuksista? Mennäänkö jokaisessa lisäeristyskohteessa näppituntumalla? Omassa tapauksessani ei varsinaisesti ole kyseessä lisäeristys vaan lähes koko rakenteen uudelleen rakentamisesta, jolloin eristyspaksuus on"valittavissa". Joku voi kritisoida, että eristyspaksuuden lisääminen ei "maksa" itseään koskaan takaisin. Mutta yhtä hyvin voisi kysyä pitäisikö sen niin tehdä? Jos ostat alkosta parempaa juotavaa kalliimmalla hinnlla "maksaako" se itsensä takaisin? Krapulan siitä saa melko yhtä todennäköisesti, kuin hieman halvemmasta nautintoaineesta. Jos siitä tulee parempi mieli niin ok--olkoon lisäeristyksessäkin sama asia: Jos siitä tulee parempi mieli niin antaa mennä vaan.

[?keskellä kämmentä]

Mutua:
Jos eristepaksuus on "liikaa" ikkunat jää kummallisiin koloihin...
Ellei ulkopuolelta, nin sisäpuolelta...

Tuli mulle ihan uutena toi ajatus "liian paksuista eristeistä",
jotka aiheuttaisivat kastepisteen johdosta ongelmia?
Kiinnostais kyllä tietää voiko "liian paksu" eristäminen purulla, selluvillalla, pellavillalla tms.
aiheuttaa jotenkin tuon kastepisteen jäämisen eristeiden väliin???
Ja minkähän paksuisista eristeistä sitten puhutaan? 50cm? 80cm??

Mutta tämä ei kylläkään ole ainoa asia, jota en ymmärrä...

Sen kumminkin ymmärrän, että ainakin öljyn hinta houkuttelee lisäämään eristepaksuutta...

[TimoAB]

Laimikko, Panu Kailan Talotohtorissa on hyvää settiä eristeiden käyttäytymisestä. Sen mukaan kosteutta sitovaa ja luovuttavaa eristettä (selluvilla) voi käytännössä mättää miten paljon vain. Kastepiste tulee, mutta sitten eriste kuivuu. Eristepaksuuden nykystandardi taitaa olla 20 senttiä uudessa talossa, mutta mikään ei estä laittamasta lisää. Suomen valtion on sitoutunut laskemaan hiilidioksidipäästöjä radikaalisti tulevaisuudessa, mikä on täysin oikein. Meidän lämmityksemme tuhoaa muualla. Siksi takaisinmaksuajasa voi laskea myös oman lämmityksen vaikutukset muuallakin kuin omassa lompakossa. Hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen tulee varmasti tarkoittamaan energian hinnan raakaa nousua. Siksi eristäisin nyt mielummin yli (ta siis parhaillani eristän) kuin ali. Konsultoi rakennesuunnittelijaa, jos haluat olla 100% varma ettet tee virheitä.

[jope]

Onko tosiaan näin, että kukaan palstalaisista ei tiedä eristyksen paksuuksista? Mennäänkö jokaisessa lisäeristyskohteessa näppituntumalla? Omassa tapauksessani ei varsinaisesti ole kyseessä lisäeristys vaan lähes koko rakenteen uudelleen rakentamisesta, jolloin eristyspaksuus on"valittavissa". Joku voi kritisoida, että eristyspaksuuden lisääminen ei "maksa" itseään koskaan takaisin. Mutta yhtä hyvin voisi kysyä pitäisikö sen niin tehdä? Jos ostat alkosta parempaa juotavaa kalliimmalla hinnlla "maksaako" se itsensä takaisin? Krapulan siitä saa melko yhtä todennäköisesti, kuin hieman halvemmasta nautintoaineesta. Jos siitä tulee parempi mieli niin ok--olkoon lisäeristyksessäkin sama asia: Jos siitä tulee parempi mieli niin antaa mennä vaan.

Herää vaan kysymys että,millaista tietoa eristämisestä kaipaat? Faktat saat yhdellä puhelinsoitolla isoveriltä tai parocilta. Sellu eristyskyvyltään on samaa luokkaa.
Lisäeristeen kustannuksia ei saa takaisin yleensä millään järkevällä aikavälillä jos asia tarkastelee käyttökustannuksilla ja maksaa kustannuksista täyden hinnan töineen päivineen. Asiaa auttaa kun ymmärtää että seinien läpi menee kokonaisenergian kustannuksista ehkä 15-20% Sitä kun alat eristämällä kaventamaan niin puhutaan kuitenkin melko pienistä kokonaissäästöistä verrattuna kamamäärään ja työhön mitä siitä seuraa.
Tuossa mainitussa kailan talotohtorissa oli asiasta varsin järkevä esimerkki. Pitää ymmärtää että vaikka tuplaat seinä vahvuuden niin eristyskyky ei tuplaannu. Ei edes seinien osalta. Veikkaisin että säästöt menee kutakuinkin neliöissä paksuuksiin nähden jonkun peruspisteen jälkeen. Eli jos tuplaat eristyskyvyn nelinkertaistat seinävahvuuden.

Kuten todettu vedä seinään ihan niin paljon sellua kuin sielu sietää. Haittaa siitä ei sinänsä ole mutta kaikki yli 200mm on täysin turhaa. Voihan sinne vetää vaikka metrin kaksi tai kolme mutta jossakin vaiheessa tulee muita ongelmia kuten tuo mainittu ikkunoiden koloon jääminen ja räystäiden lyheneminen mistä puolestaan on ulkonäkö ja toimivuushaittoja. Valon määrä vähenee kämpässä ja sitä kompensoimaan pitää isontaa ikkunoita. Ja räystäitä pitää kasvattaa. Kaikki maksaa. Ja kaikki pitää huomioida kuluissa. Siis edelleenikin jos pointti on miettiä energiankulutusta. Vanhaa kämppää ei kannata ylikorjata koska samalla rahalla ja pienemmällä vaivalla tekee uuden jossa ei ole vanhan rajoituksia.
Vanha on vanha ja sille pitää suoda sen ominaisuudet.

Siis edelleenkin mikään ei estä investoimasta vanhaan kämppään ihan mitä keksii ja haluaa mutta hyvin monesti ei kannata puhua enää investointien kannattavuudesta vaan investointien hauskuudesta. Yleensä ihmiset on valmiita maksamaan suuriakin summia jostakin hölkäsenpölähtämästä jos sillä vaan säästää pennin käyttökuluista.

Jos on intoa ja halua laittaa rahaa kiinni käyttökustannuksien vähentämiseen. Laita sinne seiniin 400mm sellua kattoon 600mm ja lattiaan 500. Sitten hankit maalämpöpumpun ja porakaivon. Ja keskelle kämppää ison kivikasan jota puulla lämmittelet. Sen jälkeen on käyttökulut jo aika pienellä.

[laimikko]

Ensiksi ota herne pois nenästä. Jos luet tarkkaan, niin en ole lisäeristämässä vaan uudistamassa koko seinän eristystä muista syistä kuin eristämissyistä. Jos luet tarkkaan, niin en halua myöskään ylieristää. Siksi kyselen tyhmiä...

[jope]

Ei tässä ole palko sen kummemin nasaalissa kun normaalistikaan. Ihmetyttää ja ällistyttää vaan yleisesti ottaen välillä ihmisten kanssa miten asia pitäisi sanoa jotta se menisi perille. Väännät rautalankaa ja yrität neuvoa ja juuri kun kuvittelet että viesti menee perille niin alkaa sama jankkaava perussetti uudestaan. Herää vaan kysymys miksi kysellään kun kuitenkin kaikki itse tiedetään ja osataan.

[laimikko]

Kuules Jope olen pahollani , että en ole kanssasi samaa mieltä. Aivan joka asiaa ei tarvitse miettiä eurot,sentit ja takaisinmaksuaika mielessä. Mielestäni alkuperäinen kysymys oli aikas yksinkertainen: Miten vahvan eristyskerroksen uskallan laittaa uudelleen eristettävään seinään, ilman että teen seinästä riskirakenetta. Ilmeisesti tietoa/tietäjiä ei tällä palstalla ole, kun olen juuttunut keskustelemaan sinun kanssa lisäeristyksen takaisinmaksuajoista. Olkoon muutamat lisäeristyssentit minun "statement" vaikkapa ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Sitäpaitsi vuorivilla vaati eristyksessä käytettäessä aina höyrynsulun ja hyvän semmoisen, joten vuorivillavertauksesi tässä keskustelussa hieman ontuu. Hyvää kesänjatkoa sinulle