Tarvitaanko tuuletusrako ulkoseinään?

[Rasse]

Olen uusimassa 1920 rakennetun talon ulkolaudoitusta. Seinässä on eristeenä turve (korjatuissa kohdissa selluvilla) ja lisälämmöneristeeksi laitan Runkoleijona tuulensuojalevyn. Talossa on pystyrimalaudoitus ja uudet seinälaudat maalaan pellavaöljymaalilla. Tarvitaanko tuuletusrakoa kun seinä on muutoin hengittävä? Ja mikä tarkkaan ottaen on tuuletusraon tarkoitus?

Tähän asti tuuletusrakoa ei ole talossa ollut. Lahovauriot ovat syntyneet lähinnä kattovuotojen, ikkunoiden huonojen vesipeltien ja sokkelista nousevan kosteuden takia. Osin runsaistakin kattovuodoista huolimatta seinä on kuitenkin aina kuivunut hyvin eikä esim. hometta ole syntynyt mihinkään.

Tuuletusraon lisääminen arveluttaa koska haluaisin pitää ikkunat seinän ulkopinnan tasalla, tämä ei kuitenkaan tuuletusrakojen kanssa onnistu. Myöskin seinän pakuntaminen 4cm ylimääräistä tuuletusraolla arveluttaa mittasuhteiden puolesta.

[Tomppa]

Eipä se tuuletusrako välttämätön ole kunhan seuraavakin maalari pysyy oikeissa maaleissa eikä sutaise lateksia pintaan.

[Pekka Huhta]

Jos ollaan tarkkoja, niin tuuletusrako mahtaa jossain rakennusmääräyksessä olla, mutta en itsekään sitä oikein suosi. Toisaalta sitten runkoleijona on huokoinen materiaali, eikä paneli välttämättä tykkää olla suoraan pesusientä vasten ulkoseinässä. Ongelmia ei ole ollut panelin ja hirren välissä, mutta tiivis sieni ja paneli ei ole välttämättä yhtä hyvät kaverit.

Huokolevy on hyvässä paikassa siellä alla ja panelointi pitää olla, mutta voisin kumminkin erottaa ne toisistaan sen verta ettei kapillaaria ole välissä. Tämä ei perustu kokemukseen vaan intuitioon. Paneloinnin taakse pääsee aina vettä, ja jos takana oleva materiaali imee himostaan kaiken niin laho on valmis. Panelin ja hirren välissä se on aina karannut muualle eikä jäänyt mädättämään paikkoja.

Täysi rakennusmääräysten tuuletusrako on vähän huttua, mutta jos nyt muutaman millin saat irrotettua niin hyvä. Vaikka sitten venelaudan losoja tai muuta yleisesti saatavilla olevaa tavaraa laittaisit väliin

Lauta hirttä vastaan tuntuu turvalliselta. Tuplalaudoitus jännittää vähän, mutta siellä on melkeen aina tervapaperi välissä. Ja sitten lauta tiukkaan huokolevyä vasten... Se ei intuitiivisesti tunnu hyvältä, vaikken ikinä ole semmoista purkanut. Voi olla hyvä, mutta itse vähän epäilen

Museovirasto kumminkin on tommoisia tehnyt, niin että voisit yrittää olla heihin yhteydessä. Eivät ole ollenkaan pelottavaa sakkia, vaan yleensä aivan kertakaikkisen ihania vanhojen talojen omistajia kohtaan - erityisesti silloin kun omistaja on jo ottanut asioista selvää kunnolla.

Kunnon rimpautus Espoon kaupunginmuseoon auttaa aina. Ne on se lähin instanssi.

http://www.espoonkaupunginmuseo.fi/sivu ... 1179;91270

Soita Satu Taivaskalliolle, se on asioihin perehtynyt ihminen. Ja osaa ohjata eteenpäin jos ei itse osaa just tähän asiaan antaa neuvoa.

Pekka

Pekka

[Rasse]

Kiitos vastauksista, kosteuden haihtumisen varmistaminen huokoisesta kuitulevystä kuulostaa minustakin järkiperusteelta tuuletusraolle.

Taloon on uusittu 50- tai 60-luvulla seinälaudoitus jolloin vanhan laudoituksen päälle oli laitettu 10mm kuitulevy ja siihen suoraan kiinni uusi laudoitus. Tervapaperia oli käytetty vain levyjen saumakohdissa. Uusi laudoitus oli valitettavasti jossain vaiheessa maalattu lateksilla ja lauta on heti maalin harmaa ja pehmeä, laudan takapuoli on ollut kunnossa. Lauta on myös niin ohut ettei sitä kannata rueta enää höyläämään. Hometta ei ollut mihinkään muodostunut vaikka kosteusrasite oli joissakin kohdin varmasti ollut kova. Eli kyllä ainakin tällainen ohut kuitulevy näyttäisi toimivan kohtuullisen hyvin ilman ilmarakoakin.

Olen siis kuitenkin kallistumassa ohuen ilmaraon kannalle varmistaakseni kuitulevyn kuivumisen. Jos teen ohuen ristikoolauksen pintalaudan ja kuitulevyn väliin, niin kuinka ohuesta rimasta saan riittävän jäykän alustan seinälaudoille, itse seinälautoja en tietysti niihin rimoihin kiinnitäisi. Tomisiko käytännössä esim. 5mm pystyrima ja 10mm vaakarima?

[Pekka Huhta]

En usko, että varsinaista ristiinkoolausta tarvittaisiin, minusta riittäisi jo se että lauta vain ei ole ihan piukkaan levyä vasten. Eli mikä vain, tyyliin neljän millin vanerista leikatut soirot ja naulaus niiden läpi tms. kävisi. Eli se ei olisi varsinainen tuuletusrako siten kuin määräykset sanoo vaan ainoastaan ilmaväli joka estäisi sen ettei pintalauta ole mahdollisesti kastuvaa ja vettä imevää materiaalia vasten. Vesihöyryä en niinkään pelkää vaan sitä että irtovettä pääsee laudoituksen taakse ja se rupeaa liikkumaan kapillaarisesti siellä takana.

Ja muista nyt vielä että tuo pikku ilmarako on nyt sitten vain mun omaa haihattelua eikä virallista totuutta. Tuollaista pitäisi seurata parikymmentä vuotta ja katsoa sitten että miten se kastuu ja kuivuu. Voi olla että se rako on ihan turha, mutta kumminkin...

Kyllähän noita on hakattu suoraan huokolevyyn varmaan paljonkin. Jos se noin huonoissa oloissa on lateksin alla toiminut, niin miksikäs se ei toimisi vastakin.

Varmaan kannattaa kysyä lopullista totuutta niiltä kaupunginmuseon ihmisiltä.

Pekka

[Rasse]

Museoviraston neuvo oli että mitään tuuletusrakoa ei tarvita kunhan seinä on täysin hengittävä ja myös pintamaali on hengittävä. Laudan uskaltaa lyödä suoraan kiinni kuitulevyyn. Laudan ja kuitulevyn väliin voi laittaa tarvapaperin varmistamaan ettei esim. laudan halkeamista vesi pääse kuitulevyyn. Myös ikkunoiden pellitykset ja laudoitukset ovat kriittisiä kohtia. Tuuletusraon tarpeellisuus on kuulemma usein heiltä kysytty kysymys.

[juh]

jos rimalaudan laittaa, niin kyllähän se ilma pääsee kiertämään rimojen kohdalta pelkällä vaakakoolauksellakin.

[Jari Pullinen]

Mielestäni kannattaa ehdottomasti tuollaisessa rakenteessa käyttää tuuletusrakoa. Ilmasto on muuttunut lyhyessä ajassa niin paljon, että rakenteiden toimivuuden arvioiminen on todella vaikeaa. Itsekin aiemmin en pitänyt tuuletusrakoa kauhean tarpeellisena, mutta viime talven kokemuksien jälkeen on ollut pakko muuttaa omaa kantaa. Erään ystäväni omakotitalon toisen päätyseinän ( kovimmalla kosteusrasituksella oleva pääty) rakenteisiin tuli homevaurioita yhden vuoden aikana seinärakenteen korjaamisesta (aiemman vaurion oli aiheuttanut vuotaneet ikkunan vesipellit). Itse talo oli lisäeristetty noin 10- vuotta sitten. Mitään muuta syytä kuin ilmastomme muuttuminen, emme pystyneet keksimään siihen, että vuosikausia hyvin toiminut seinärakenne lähtee yllättäen vaurioitumaan.

Seinän rakenne oli muuten kuin kysyjällä, mutta eristeenä kivivilla ja sisäpuolella uudet höyrysulut. Oman yli parinkymmenen vuoden kokemukseni perusteella ( sekä suunnittelijana että urakoitsijana ) olisin vaikka voinut vannoa, että ko. rakenteen olisi pitänyt toimia, mutta toisin vain kävi.

Jos ilmastonmuutos jatkuu yhtä rajuna, tulee varmasti rakenteiden toimimattomuudesta johtuvat kosteusvauriot lisääntymään.

T: ammattilainen

[Janetski]

Museoviraston neuvo oli että mitään tuuletusrakoa ei tarvita kunhan seinä on täysin hengittävä ja myös pintamaali on hengittävä.

Seinän rakenne oli muuten kuin kysyjällä, mutta eristeenä kivivilla ja sisäpuolella uudet höyrysulut. Oman yli parinkymmenen vuoden kokemukseni perusteella ( sekä suunnittelijana että urakoitsijana ) olisin vaikka voinut vannoa, että ko. rakenteen olisi pitänyt toimia, mutta toisin vain kävi.

Vanha talo, kivivilla ja höyrynsulku. Mitkä kaksi ei kuulu joukkoon? Minä en menisi tuommoista rakennetta vannomaan ikinä.

[Oto Hascak]

Tomisiko käytännössä esim. 5mm pystyrima ja 10mm vaakarima?

Eiköhän toimi, mutta... Tuo 10 millin vaakarima on todella rimpula eli niitä pystyrimoja pitäisi alla olla pirun tiheästi. Itse vaihtaisin nuo koolingit niin, että pystyyn 10 millinen ja vaakaan 22 millinen. Huomattavasti mukavampi toteuttaa.

Todennäköisesti sille tuuletusraolle (tai ilmaraolle) ei siellä ulkovuoren alla käyttöä ole, tosin sanoen rakenne toimisi ilamankin. Silti itse sellaisen laittaisin. Aika ajoin näkee rakenteita, joidenka ei pitäisi toimia, mutta rakenteet ovatkin moitteettomassa kunnossa. Tuon rakenteen pitäisi olla toimiva ja todennäköisesti toimiikin, mutta silti pelaisin varman päälle.

Muoks. Mahdollista on jättää ristiinkoolaus pois ja toteuttaa vaakarimoitus porrastetusti. Koolingit porrastetaan siten, että koolinkeina käytettävä lauta on esmes kaksi metriä pitkää. Lyödään alimman koolinkirivin ensimmäinen lauta kymmenen senttiä sokkelia korkeammalle, seuraava 30 senttiä korkeemmalla ja sitten tiputetaan taas kymmeneen senttiin. Jokainen koolinkirivi kulkee siis kahdessa eri korossa, jolloin ilma pääsee liikkumaan koolinkien väleistä. Ei oo mukava tuota toteuttaa vinoon seinään, mutta suhteellisen suoralla pohjalla ei tuota minkäänlaisia ongelmia.

[PETEBJ75]

Tuuletusraot kun jattaa pois niin ulkovuoraus on edelleenkin osa eristavaa seinaa eika pelkka koriste.

[ahaikio]

Tuuletusraot kun jattaa pois niin ulkovuoraus on edelleenkin osa eristavaa seinaa eika pelkka koriste.

Ei ne pelkkä koriste ole tuuletusraonkaan kanssa. Sillä on parikin tärkeää tehtävää siinä eikä vähäisimpänä ole sen alla olevan oikean seinän suojeleminen auringolta ja sateelta. Toinen on sitten sopivan ilmakierron aiheuttaminen seinän ja vuorilaudan väliin. Pitää meinaan paikat hyvin kuivana.

Tuuletusrako ei ole kaikissa tapauksissa välttämätön, mutta suuressa osassa kyllä. Tuuletusrako ei aiheuta ongelmia, mutta sen puute voi aiheuttaa suuriakin.

Väittämäsi ei yksinkertaisuudessaan pidä paikkaansa.

[PETEBJ75]

Kommentti oli tarkoitettu vain ja ainoastaan kyseisenkaltaisiin rakenteisiin. Omassa tapauksessa se toimi moitteetta 80 vuotta joten toiminee jatkossakin.

Tuuletusrako voi kylla hyvinkin aiheuttaa myos ongelmia. Sinne valiin kun on todella hyva rakentaa hiirten, lintujen ja ampiaisten pesiaan. Jostain kasittamattomasta syysta myos metsan laheisyyteen rakennettuihin taloihin tuuletusrakoon keraantyy myos mannyn ja kuusen neulasia, mitka sitten noiden elaintenpesien kanssa tukkii tuuletusraot.