viisaampien mielipiteitä kaipailen

[siperiina]

Kellarissa sijaitsevat märkätilat rakennettava uudelleen, ja kysyisin mielipiteitä tähän miettimääni ratkaisuun (sille riventeeraukselle kun ei isäntä lämpene, paljolti jo tilantarpeen vuoksi).


Eli ulkopuolelle tulee se patolevy/nappulamatto sydeemi (en saa tahtoani läpi fuktisolista) ja vanha piki tai bitumi jää sinne nappulamaton ja sokkelin väliin. KAnnataako laittaa niitä styrokseja patolevyn jälkeen? Voiko ne aiheuttaa ongelmia? Vai tarvitaanko niitä suojaamaan nappulalevyä?

Sitten sisäpuolelle, ajattelin että jos sokkeliin tulisi kiinni haponkestävästä "koolaus" mihin sitten kiinnitettäisiin kaakeliluja. Miltä kuulostaisi?

Isä (koko elämänsä rakennusalla toiminut), ehdotti sokkelin tasausta laastilla ja kaakelit suoraan päälle. Minusta kuulostaa hullulta.

Kiitos jo etukäteen vastauksista

[siperiina]

Kuullostaako niin tyhmältä että kukaan ei edes jaksa kommentoida??

Oikeasti haluaisin kuulla jonkun mielipiteen. JOS kulostaa ihan uskomattoman tyhmältä niin kertokaa!!!!!

JOS olen oikein ymmärtänyt niin yleinen mielipide olisi : fuktisol sekä riventeeraus??

Niinkuin kerroin, nämä vaihtoehdot eivät (minun esittämäni) saaneet miesväkeä lämpiämään. HAluaisin kuulla mielipiteitä sitä mitä ongelmia tuo aiemmin mainitsemani rakenne ehkä toisi tullessaan, ja miksi se ei toimisi .

Tarkoitus ei ole provosoida .

[HillyMan]

Ensinnäkin, mitä tekee patolevyllä jos sokkeli on pietty?
Toiseksi, jos patolevyn ulkopuolelle tulee eriste niin sokkelin läpi tuleva kosteus ei tiivisty patolevyyn, tosin sitä kosteuttahan ei tule kun sokkeli on pietty.
Kolmanneksi, sisäpuolen kaakeliluja estää sokkelin kuivumisen sisäänkinpäin, hyvä homeen kasvualusta jää taakse.
Neljänneksi, nää on kyllä jo kohta käyty muilta osin kuin tuon happosen koolauksen puolesta niin moneen kertaan jo läpi.

Eli en nyt ymmärrä että miksi kaivaa ollenkaan talon kylkiä auki????

[whiski]

Kellarissa sijaitsevat märkätilat rakennettava uudelleen, ja kysyisin mielipiteitä tähän miettimääni ratkaisuun (sille riventeeraukselle kun ei isäntä lämpene, paljolti jo tilantarpeen vuoksi).


Eli ulkopuolelle tulee se patolevy/nappulamatto sydeemi (en saa tahtoani läpi fuktisolista) ja vanha piki tai bitumi jää sinne nappulamaton ja sokkelin väliin. KAnnataako laittaa niitä styrokseja patolevyn jälkeen? Voiko ne aiheuttaa ongelmia? Vai tarvitaanko niitä suojaamaan nappulalevyä?

Sitten sisäpuolelle, ajattelin että jos sokkeliin tulisi kiinni haponkestävästä "koolaus" mihin sitten kiinnitettäisiin kaakeliluja. Miltä kuulostaisi?

Isä (koko elämänsä rakennusalla toiminut), ehdotti sokkelin tasausta laastilla ja kaakelit suoraan päälle. Minusta kuulostaa hullulta.

Kiitos jo etukäteen vastauksista

Nyt sitten kysymys numero 1111222111 miksi Fuktisol ei kelpaa? Miksi pitää tehdä ihan väkisin ongelmia itselle? Jos täällä saadut neuvot ei kelpaa, niin olisi ihan hyvä, jos vaikka ottaisitte yhteyttä http://malander.fi/index.php?id=44 ja kyselisitte sieltä faktoja. Niiin ja minä en saa provikkaa Matilta

[?keskellä kämmentä]

Ilman lämpöeristettä (fuktisol tai rivinteeraus tai miel molemmat)
suoraan seinään laitetut kaakelit hikoilee pesuhuoneen lämpimässä
ja kosteassa ilmassa todella paljon.
Siitä ei kai ole varsinaisesti mitään rakenteellista haittaa...?
Mutta kylmähän se seinä ilman eristystä on.
Edelleen näkee monissa kellarin ulkopuolisissa remonteissa nappulalevyä
ja ymmärrän hyvin siltä kannalta,
että perheenne miehet ovat sitä mieltä, että teillekin sellainen laitetaan.
Olin itsekin samaa mieltä vielä viime syksyyn asti.
Sitten eksyin näille sivuille...
Voi kun voisit viedä ne "nappulalevymiehet" katsoon fuktisolremonttia johonkin...
Joskus noi miähet on vaan niin
Niille joutuu joskus esittään näitä "uusia" asioita niiiin varovasti,
jotta ne luulis itte ne keksineensä...

[siperiina]

Eli bitumi on vanha ja aikansa elänyt.

Mikä siellä sokkelin ja kaakelilujan välissä homehtuisi?

Olisiko vedeneristämätön kiviaineslevy parempi?

TAlonvierus kaivetaan auki jotta saadaan salaojat. Olisi siis ainakin parempi jättää pois styroxit?

Siihen, miksi fuktisol ei kelpaa, en osaa vastata.... ei ole minusta kiinni

Ei ole kyse siitä etteikö neuvot kelpaisi, itsellä vaan niin sekasortoinen olo kun yrittää ottaa selvää miten menetellä ja ohjeet ovat ristiriitaisia keskenään (siis täältä luetut/ saadut sekä muualta saadut).

Ymmärrän kyllä, että jos asioihin kunnolla perehtyneet (ja kellarirakentamisen fysiikan lait ymmärtäneet) tietävät että paras ratkaisu olisi fuktisol/ riventeeraus, ottaa päähän kun kaikille ei mene jakeluun vaikka kuinka koittaa selittää ainoaksi oikeaksi vaihtoehdoksi.

Tarkoitus ei missään nimessä ole tahallisesti väittää vastaan.

[siperiina]

"keskellä kämmentä" : kyllä, kun keksisi miten selittää niille niin että voisivat hokata keksineensä itse. Ja nopeasti..... sen nappulamaton kun olisi tarkoitus tulla päivänä minä hyvänsä

[?keskellä kämmentä]

Auts!
Saisitko luetutettua (?) täältä vaikka tuon Fuktisol-ketjun,
joka on pitkä ja monimutkainen ja siinä on molempia puolia käsitelty aika monipuolisesti.
Pitkä sen aloitti ja aika moni osallistui keskusteluun.
Suurin osa oli kyllä fuktisolin kannalla,
mutta muutama erimieltä.
Se ei niin ehkä niin tuntuisi "ylihyvältä tuote-esitteeltä".
Mutta kuitenkin siinä ketjussa asia tulee mielestäni loppujen lopuksi yksiselitteisesti selväksi:
jos seinän vieret kaivaa auki, kannattaa laittaa fuktisol.

Löytyy tuolta:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=17&t=5581

Ja sitten vaan pirät puales!

[Kulju]

"keskellä kämmentä" : kyllä, kun keksisi miten selittää niille niin että voisivat hokata keksineensä itse. Ja nopeasti..... sen nappulamaton kun olisi tarkoitus tulla päivänä minä hyvänsä

Vie sille kylmä kaljapullo kylppäriin tai saunaan ja kysy mistä tuo vesi pullon pintaan tulee.

[Tomppa]

Kyllä se mieskin sitten muutaman vuoden päästä ymmärtää miksi fuktisol-rakenne olisi ollut parempi.Sitten vaan tehdään kaikki uudestaan ja kiroillaan.Tämähän on se perinteinen suomalainen tapa.
Kellarirempat on sellaisia joita ei ihan huvikseen viitsi tehdä joten kannattaisi tehdä kerralla kunnolla jo ihan taloudellisestakin näkökulmasta,työstä puhumattakaan.
Home kasvaa otollisissa olosuhteissa kyllä siellä kaakelilujan takana vaikkei siellä olisi maalaisjärjellä ajateltuna mitään homehtuvaa.

Eli suomeksi sanottuna seinän vieret auki,piki pois perusmuurista,salaojat paikalleen,salaojittavaa eristettä(Fuktisol,Isodrän,Pordrän) perusmuuriin ja sisäpuolelle rivinteeraus ilmaraolla joka alkaa uuden lattian päältä.Kellarin lattia auki ja eristys ja kapillaarikatko salaojittavalla eristeellä.Tämä on rakenne joka toimii ja eikä kustannukset ole juurikaan korkeammat kuin patolevyrakenteessa.

[sou]

Näistä vaihtoehdoista lähtisin itse tuolle isäsi ehdottamalle linjalle ihan jo budjetti syistä. Samalla rakenne pysyy aika paljon yksinkertaisempana. Laatat kiinni kosteutta kestävällä laastilla. Ilmeisesti tuolla haponkestävällä tarkoitettiin teräskoolausta - en nyt näe miksei sekin voisi toimia maksaa vain aika paljon enenmmän +lujalevyt. Sinne taakse tosin jää sitten se kerros joka on aina enemmän tai vähemmän kosteana. Onko muuten ihan varma ettei rivinteerausta ole kellarin ulkoseinissä? Rivinteeraus ei varmaan olisi kuitenkaan ihan turha juttu. Sen taaksehan voisi vaikka piilottaa putket ja sähköt jos sille jotain muuta perustetta haluaa keksiä..
Asiaan tietenkin vaikuttaa myös se minkätyyppisellä maalla talo on. Ja onko kellarissa suurempia kosteusongelmia? Fuktisol on varmaan parempi kuin patolevy ja patolevy on varmaan salaojat oikein toteuttenua parempi kuin vanha. Pikikerros seinässä varmaan on jo enimmäkseen irti - edelleen jos se kellari on pysynyt kunnossa viimeiset 50 vuotta, niin ei se sen patolevynkään kanssa tule räjähtämään.

[Tomppa]

Tässä kannattaa nyt muistaa se että jos ollaan tekemässä NYKYAIKAISIA kosteita tiloja vesieristeineen niin suoraan perusmuuriinhan niitä ei voi laittaa.Eli jos laatat laitetaan Siperiinan isän ehdottamalla tavalla niin vesieristykset voi sitten unohtaa.Kyllähän pesutilat voi tehdä ilman vesieristeitäkin ja antaa rakenteen kuivua sisäänpäin mutta mitään nykymääräyksiä tällainen ei täytä eli jos torppaa ollaan myymässä jossain vaiheessa niin on syytä saattaa ostajan tietoon tehdyt ratkaisut.

[Hower]

Olen varmaan useamman sadan viestin verran vääntänyt fuktisolista perusteita hakien ja kritisoinut sen autuaaksi tekevyyttä ja eräitä markkinointipuheita. Ei niiden kanssa esim. sisätilaa saada juurikaan isompana säästymään; rivinteeraus on paikallaan ja tarpeellinen joka tapauksessa jos ei sokkelin maanpäällistäkin osaa eristä ulkopuolelta. Energiansäästökin on aika marginaalista, tavaralla kun eristetään vain maanalainen osa. Fuktisoliperusteisssa pitäydytään yleensäkin vain maanalaisiin osiin vaikka koko paketti tuossa maanalaisen osan/ maanpäälisen osan tienoilla on lämpötilaeroineen ja -vaihteluineen niin monimutkainen yhdistelmä, ettei sitä voi tutkailla pelkästään maanalaisen osan vinkkelistä.

Me eletään entisen asukkaan asentamien patolevyjen kanssa enkä todellakaan lähtenyt niitä pois kaivamaan. Onpahan vaan tarkkaan harkittu mitä sisäpuolella tehdään. Ja rivinteeraus On aivan ehdoton ratkaisu patolevyn kanssa.
Mun oma valintani olisi varmastikin salaojittava lämpöeriste ja sisäpuolella rivinteeraus jos nollatilanteessa oltaisiin ja seinät kaivettaisiin joka tapauksessa auki. On se kuitenkin selkeästi vähemmän riskialtis valinta.
En löydä minkäänlaisia hyviä perusteita laittaa muovisulkuja seinän ulkopintaan. Jos laittaa, niin varmuuden vuoksi mahdollisimman suuri osa sisäpinnoista tulee säilyttää ilman tiiviitä pintamatskuja.


edit: laatat kiinni perusmuuriin (pesuhuone, 20cm betonia ja ulkona 25 astetta pakkasta...). Eipä tuommosta ole kukaan tehnyt viime vuosisadallakaan eikä kukaan toivottavasti tee nykyäänkään. Tai sitten ulkopuolelle eristepattti.

Siperiina voisi ehkä kysyä "vastapuolelta" perusteita siihen, miksi patolevy on Parempi kuin salaojittava eriste.
Mun vääntöni ovat perustuneet siihen, että patolevynkin kanssa pärjää ilman tuhoja (varsinkin jos semmoset jo on seinässä), mutta en kyllä väitä sitä salaojittavia eristeitä paremmaksi.

Lähtökohta on kyllä huono jos patolvy on valittu eikä sitten haluta rivinteeraustakaan rakentaa.
Ei helvata... meillon originaalisti pikisively, joka jossain määrin vastannee patolevyä. Jo vuonna -52 kuitenkin älysivät ja jaksoivat muurata rivinteerauksen kaikille kellarin ulkoseinille.
Tänä päivänäkö se on ylivoimainen rahallinen menoerä ja voimainponnistus?

[Rautu]

Kun nyt keskustelun aloittaja jo tuntuu joutuvan epätoivoon, niin kerrotaan hieman omista kokemuksista patolevystä. Kun salaojitusprojekti vuonna meillä 2001 tehtiin, niin silloin Isodrän-urakoitsijan tarjous oli luokkaa 20.000 ja patolevyt sai asennuttuna styrox eristeillä ja routasuojilla 10.000 eurolla. Raha ratkaisi. En tuntenut tarkemmin isodränejä tai fuktisolia. Styroksiahan nekin ovat. Rivinteeraustermiin törmäsin vasta näissä keskusteluissa. Koska tiesin, että sokkelin maanpäällinen osa tulee eristettyä, purin yhdestä huoneesta rivinteerauksen pois. Siitä sai noin neliön lisää lattiaa. Maanpäällisen osan eristäminen oli mahdollista, koska ulkoseinät olivat tuulensuojalevyn, kaksinkertaisen rimoituksen ja laudoituksen vuoksi siirtyneet 9 senttiä ulospäin. Yksi talvi kuitenkin elettiin ilman sokkelin maanpäällisten osien eristystä. Tällöin kyllä huomasi, kuinka kylmäksi kellarinseinä tuli. Kastepisteen alapuolelle ei kuitenkaan menty kylminäkään päivinäkään. Kellarikin oli tullut salaojituksen jälkeen varsin kuivaksi, vaikka joskus siellä oli kuulema tulvinut.

Nappulalevyjen kanssa on nyt eletty ja hyvin nekin toimivat. Ongelmia ei ole ilmennyt. Kosteus pääsee niissä haihtumaan ulos- ja ylöspäin nappuloiden välistä ja sen huomaa ulkopuolella kylminä päivinä kun kosteus tiivistyy maanreunaan. Maanpäällisen osan eristäminen on oleellista, sehän tulee kylmemmäksi kuin maanalaiset osat. Kun patolevynkin päällä on styroksit, niin vesi ei tiivisty, vaan tulee höyrynä ulos. Nyt kellarin seinä on kauttaaltaan lämmin ja sisäpuolella on rappaus maalattu lateksimaalilla. Se on pysynyt seinällä vaikka vanhojen seinien alta puuttuvat kaikki vedennousun estävät sulut. Alkujaan noissa seinissä oli suoloja lähes metrin korkeuteen. Uudisosan kellari on tehty lecaharkoista, ja niissä on laatat suoraan seinän ja vesieristeen päällä. Vanhoista seinistä, vaikka ne ovat lämpimiä, en tiedä mitä tapahtuisi, jos ne vesieristäisi, sillä ne saattavat nyt lateksista huolimatta kuivua jonkinverran myös sisäänpäin.

[Hower]

Kosteus pääsee niissä haihtumaan ulos- ja ylöspäin nappuloiden välistä ja sen huomaa ulkopuolella kylminä päivinä kun kosteus tiivistyy maanreunaan.
Kun patolevynkin päällä on styroksit, niin vesi ei tiivisty, vaan tulee höyrynä ulos.

Voi olla noinkin, mutta ainakin periaatteessa levyn yläreuna jää hiukan maan alle ja se asennetteva peitelistakin lyttää raon aikaslailla umpeen?