Kylmävinttien katot homeessa =(

[Mamma-81]

Nonni...
Näin se sit vanhanaikaisesti kävi meilläkin; eli molempien vinttien katot veti mustaan homeeseen...
Tosin syykin on tiedossa; aikanaan kokematon isäntä halus lämpimät vintit ja laitto styroksin kiinni kattolautoihin (pelti kiinni niissä) ja pintasilaukseks viel lastulevyn... ja hommahan oli selvä.
Nyt on sitten kattoremontti edessä.
Olenkin nyt kyselemässä, et mitenkä ihmeessä se tälläkertaa hoidetaan oikein?? Eli ettei tehdä virheitä uudelleen..

Puhe on ollut että kattotuoleja korotetaan n.5cm, uudet laudat ja uudet pellit. Lautojen alapuolelle 10-15 cm tuuletusrako, 2xuretaanilevyt ja panelointi. Eli tarkotus on tehdä "lämpöiset" vintit (n.5-10? astetta). Kysymys onkin, että tarviiko laittaa kosteussulkua Ja jos tarvii, niin millainen? Mp-paperi? Muovi...? Olen kuullut, ettei rmt:oon kuulu koskaan laittaa muovia minnekään... Ja mihin väliin se kuuluu?
Entäs sitten se laudoitusjuttu...pitääkö laittaa laudat kiinni toisiinsa (niin ovat nyt) vai jättää lautojen väliin rakoja...?
Pelti vissiinkin laitetaan lautoihin kiinni...?
Niin ja purua meillä ei ole koskaan kattorakenteissa ollut. Vinteissä ainakaan.

Apuja taas tarvitaan, kiitos jo kaikille etukäteen

[Minttu]

Suosittelen kääntymistä asiantuntijan puoleen, sen verran hakusessa teillä nyt tuntuu olevan tuo työn kulku. Kattoremonteista täällä on keskusteltu maailman sivu, koita vaikka hakusanoja yläpohja ja vesikatto. Mielipiteitäkin on monia, niin aluskatteista kuin eristeistä. Itse laittaisin aluskatteen vaikka päällä olisi millainen superkonesaumakatto. Ja jättäisin ehdottomasti tuuletusraon pellin ja aluskatteen/laudoituksen väliin. Ja aluskatteen allekin tuuletusväli, sitten vasta mahdolliset eristeet yms.

Meidän rakenne on sisältä ulospäin seuraava (asuttavia huoneita yläkerrassa): puupanelointi, tervapaperi, villa (200mm), tuuletusrako, aluskate, tuuletusrako, pelti. Tuo tervapaperi+villa-yhdistelmä ei ole mikään tavallinen ratkaisu, mutta hyvin on toiminut jo yli 20 vuotta.

Jossain kyselit mitä se vintti-iita on, täältä löytyy esite. Sekin on siis uretaanilevyä.
http://www.spu.fi/tiedostopankki.php?ka ... intti-Iita

[havirtaja]

Hmm... mielestäni vanhaan rakennukseen ei kannata värkätä muusta rungosta poikkeavia ratkaisuja...uretaanilevyt ja muovit toimivat hyvin uusissa tönöissä mutta ovat mielestäni näissä kohteissa kysymysmerkkejä...kosteita tiloja lukuunottamatta.
Jos käytät uretaanilevyä ei erillistä höyrynsulkua tarvitse laittaa, mikäli asennus suoritetaan niin että KAIKKI saumat ovat tiiviitä,käytännössä kaikkia saumat ja levyjen reunat tulee tiivistää vaahdolla. Jos nyt välttämättä haluaa laittaa muovin,niin sitten sisäpuolelle heti pintamateriaalin jälkeen. Koska kyseessä on kuitenkin vanha rakennus, suosittelisin kuitenkin hengittävän rakenteen tekemistä esim, paneli, X5-tiivistyspaperi, puukuitueriste tms, tuulensuoja (kovalevy tai puukuitulevy) ja tuuletusrako min. 100mm, sitten vesikattorakenteet...
Niin ja se vesikaton ruodelaudoitus riippuu katteesta, Tiiliprofiiliin jako tulee tehtaan ohjeen mukaan ( välillä 200-400mm mallista riippuen) Konesaumattu peltikatto tarvitsee lähes umpilaudoituksen, Tiilikattoon valmistaja ohjeen mukaan samaan tapaan kuin profiilipeltikattoon. Huopakattoon umpinainen raakaponttilauta.
Kuten edellä todettiin kannattaa ehkä hankkia ammattiapua, joka tekee ainakin korjaussuunnitelman ja valvoo työn edistymistä.

[tuuma]

Juu, en millään halua arvioida kirjoittajan taitoja mutta aikaa pitää olla sillä remontti on todella suuritöinen. Eikä sitä voi oikein tehdä vuosikausia, kuten nämä rmt-remontit jostain syystä hieman tuppaa venymään...

Oma mielipiteeni on että uretaanilevyt tarvisi koneellisen ilmanvaihdon, muovia tavallaan sekin. Kuten edellä on kerrottu: yritä jostain kaivaa joku , johon uskaltaa luottaa niin ei tule pilattua näitä herkkiä taloja.

Oikea suunta siellä kuitenkin on, jotain kannattaa tehdä.

[Lahopäät]

Meidän rakenne on sisältä ulospäin seuraava (asuttavia huoneita yläkerrassa): puupanelointi, tervapaperi, villa (200mm), tuuletusrako, aluskate, tuuletusrako, pelti. Tuo tervapaperi+villa-yhdistelmä ei ole mikään tavallinen ratkaisu, mutta hyvin on toiminut jo yli 20 vuotta.

Mihin tuo vyllin ja aluskatteen välinen "tuuletusrako" koko katon matkalta oikein tuulettuu? Siis mitä kautta?

[?keskellä kämmentä]

Sen tuuletusraon pitäis olla auki alareunasta läheltä räystästä
ja ylhäältä yläkolmioon.

[Keijo]

Oma mielipiteeni on että uretaanilevyt tarvisi koneellisen ilmanvaihdon, muovia tavallaan sekin. Kuten edellä on kerrottu: yritä jostain kaivaa joku , johon uskaltaa luottaa niin ei tule pilattua näitä herkkiä taloja.

Miksi ihmeessä uretaanilevy vaatisi koneellisen ilmanvaihdon? Varsinkin jos kaikki eristäminen tehdään uretaanilevyillä, kun ilmeisesti mitään vanhoja eristeitä ei edes ole. Siihen uretaaniin ei kosteus imeydy, joten eristeiden kastumisen riskiä ei ole, vaikka sisäpuolen ilmanvaihto ei olisikaan mielettömän tehokas ja koton tuuletushan oltiin laittamassa kuntoon, joten sieltäkään ei pitäisi tulla ongelmia. Pahimmat homepommit on taidettu saada aikaan huonon ilmanvaihdon kostuttamilla villoilla ja paketoimalla eristeitä ja/tai puuta kahden tiiviin kerroksen väliin.

Siitä olen samaa mieltä, että kannattaa etsiä joku asiaa tunteva suunnittelija, jotta ei toista kertaa mene hakoteille. Liikaa talotohtoria lukeneita kannattaa varoa yhtä paljon kuin pelkkään muoviin hurahtaneita...

[juh]

Miksi ihmeessä uretaanilevy vaatisi koneellisen ilmanvaihdon?

Juuri sen takia, ettei uretaanilevy kykene varastoimaan kosteutta itseensä. Ja jos tiloissa läträtään reilusti vedellä - kuten tänä päivänä yleensä tehdään - syntyy ilmaan paljon kosteutta, joka poistuu huonosti painovoimaisen ilmanvaihdon kautta (varsinkin kesäisin).

Eli kun rakennetaan "ei hengittävillä" materiaaleilla, pitää kiinnittää erityisesti huomiota liian kosteuden poistoon.

[whiski]

Uretaanieristeisessä talossa ei painovoimainen ilmanvaihto toimi, koska se on höyrytiivis rakenne. Mistäkö tiedän? Asun sellaisessa ja yritettiin ensin olla ilman ilmanvaihtokonetta ja tulos? Märät ikkunat ja pinnat meinasi mennä homeeseen. Korjaus ilmanvaihtokone ja homma toimii. Olen ollut rintamiestalojen kohdalla sitä mieltä, että uretaanieriste ei ole paras, koska runkorakenteet ei ole standardi mitoissa, jolloin joutuu aika paljon säveltämään näitä levyjä. Mutta jos lähtee uretaanieristeiselle linjalle, niin saa tehokkaan lämmöneristeen, kunhan myös huolehtii koneellisesta ilmanvaihdosta.

[Keijo]

Oliko talo eristetty uretaanilla jo ennenkuin muutit sinne? Eihän painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustu siihen että kosteus imeytetään seiniin, vaan paine-eroihin. Olisi mielenkiintoista tietää toimiko ilmanvaihto ennen eritystä ja johtuiko se siitä että korvausilmaa tuli joka nurkasta, mutta eristyksen jälkeen korvausilmaa ei tullutkaan enää entiseen malliin, jolloin ilmanvaihtokin lakkasi toimimasta. Rintamamiestalo yleensä on sen verran korkea, että painovoimainen ilmanvaihto toimii kohtuullisesti, kunhan vain korvausilmaa tulee jostain.

[böcker]

Asuin itse ennen talossa, jossa oli uretaanilevyt katossa ja homeeseen vetivät. Meillä oli painovoimainen ilmanvaihto, eikä se ilmeisesti riittänyt. Lisäksi urakoitsija, joka "korjasi" alkuperäisen katon, jätti liian pienen ilmaraon, että silleen...

Suosittelen siis lämpimästi hyvää suunnittelijaa, vielä parempaa urakoitsijaa/remonttireiskaa, enkä itse aio tulevaan tönöön laitaa uretaania mihinkään. Purua sen olla pitää

[whiski]

Oliko talo eristetty uretaanilla jo ennenkuin muutit sinne? Eihän painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustu siihen että kosteus imeytetään seiniin, vaan paine-eroihin. Olisi mielenkiintoista tietää toimiko ilmanvaihto ennen eritystä ja johtuiko se siitä että korvausilmaa tuli joka nurkasta, mutta eristyksen jälkeen korvausilmaa ei tullutkaan enää entiseen malliin, jolloin ilmanvaihtokin lakkasi toimimasta. Rintamamiestalo yleensä on sen verran korkea, että painovoimainen ilmanvaihto toimii kohtuullisesti, kunhan vain korvausilmaa tulee jostain.

Kyllä rakennus on ihan uudisrakennus, jonka itse rakensin -80 luvun puolivälin aikoihin, joten tiedän ihan riittävästi uretaanieristeistä. En muista missä kohtaa myös SPU- eristeiden sivuilla on nimenomainen kohta, jossa kehotetaan huolehtimaan asianmukaisesta ilmanvaihdosta, mutta sekin sieltä löytyy.

Eli aina kun uretaanilla aletaan eristämään, niin pitää huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta ja siihen ei riitä painovoimainen, ei edes kaksi tai kolmikerroksinen rtm talo

[juuso]

Ebtäpä jos eristää uretaanilla vain osan? Meilä otetaan käyttöön tuollaiset vintit ja tarkoitus olisi eristää ainakin se vinokatto osuus uretaanilevyillä ohuemman rakenteen toivossa/vuoksi. Tuo tilanne tulee olemaan vain talon toisella puolella, toisen puolen tilat on jo alunperin alkoviksi tehty ja eristetty purulla. Muut rakenteet on soveltuvin osin "hengittäviä" ;Lautalattia, lattian alla purua/selluvillaa iso osa seinistä huokolevyä (uusia seiniä en siitä kyllä aatellu tehdä) ja vintillä purua.
Olenko oikeilla jäljillä jos oletan että tuo osittainen uretaanieristäminen toimisi? meillä on suunnittelija joka on määrittänyt ilmaraot yms.
EDIT: niin ja tarkoitus on tiivistä ikkunat (lkuperäiset 2 lasiset)nykyistä paremmin ja asentaa korvausilmaventtiilejä tilalle.

[--Make--]

Uskallan väittää vahvasti, että jos remontit spu:lla ovat oikein tehty/talo muutenkin kunnossa niin pelkkä painovoimainen riittää kunhan todellakin huolehtii korvausilman saannista esim. termostaattisilla venttiileillä! Koneellinen ilmanvaihto on nykyään pelkkää hysteriaa niinkuin mm. home

[havirtaja]

Noh sotkeudumpa uudelleen tähän ketjuun. Painovoimainen ilmanvaihto on hyvä JOS se toimii. Usein näin iäkkäät rakennukset ovat rakenteiltaan varsin hataria, eli ilmavuotokohtia on runsaasti ja tasaisesti koko talon rungon alueella. Tällöin korvausilmaa tulee taloon riittävästi ja toisaalta taas kosteus pääsee poistumaan koko rungon alalata. Nyt jos tämä hatara rakenne eristetään hengittämättömällä materiaalilla, niin ilmanvaihtuvuus pienenee merkittävästi ja ilman laatu huononee. Toisaalta kosteus pyrkii ulos nyt enää niistä paikoista joissa on vielä epätiiviyskohtia, jolloin näille alueille kohdistuu paljon aiempaa suurempi kosteusrasitus. Tällöin voi syntyä tilanne jossa materiaali ei enää pystykkään sitomaan itseensä kaikke kosteutta vaan se tiivistyy vedeksi. Kuitenkin asian voi hoitaa foam-eristeilläkin mallikkaasti kunhan vain muistaa lisätä tarpeellisen määrän tuuletusventtiileitä tai laittaa koneellisen ilmanvaihdon.