Olen pohtinut kellarin seinärakenteiden toimintaa kosteuden kuljettimena. Päätelmäni perustuu tämän foorumin kirjoituksiin sekä jonkinasteiseen pohjakoulutukseen. En ole alan ammattilainen ja toivon, että korjaatte jos olen väärässä.
Fysiikan lakien kannalta ajateltuna lämpö siirtyy lämpimästä kohti kylmempää. Jos rmt:n kellari on lämmin (aktiivinen lämmitys, vuoto yläpohjan kautta), siirtyy lämpö ja sen mukana kosteus kohti kylmempää maaperää. Kuivumisen edellytyksenä on, ettei vesihöyry kondensoidu sokkelissa vaan vasta sen ulkopuolella. Tähän pystytään vaikuttamaan ulkopuolisella lämmöneristyksellä. Eli kaiken A ja O on koko seinärakenteen riittävän korkea lämpötila ja "lämpövuoto" maaperään.
Jos sokkeli on eristetty sisäpuolelta liian hyvin, se jää kylmäksi eikä haihduta kosteutta ulos. Vesihöyry kondensoituu sokkelin sisään, mitä suoranaisesti ei pysty havaitsemaan. Betonisokkelin sisään joutunut vesi jatkaa kapilaarista nousua yhdessä veden kanssa, joka on noussut anturan kautta. Tämä puolestaan lisää sokkelin yläosan kosteuskuormitusta. Jos sokkelin yläosan ulkopuoli on pintakäsitelty hengittävällä materiaalilla, pääsee kosteutta haihtumaan tältä osalta ulkoilmaan (varsinkin lämpimään kesäaikaan). Talvella tilanne onkin sitten vakavampi kun vettynyt sokkeli pääsee jäätymään.
Sisäpuolelta eristetyssä sokkelissa vesihöyry saattaa kondensoitua myös ennen sokkelia eristeen sisällä tai eristeen ja sokkelin rajapinnalla. Tällöin eriste vettyy. Kesällä kun auringon lämmittämän sokkelin kuivuminen viileään kellariin päin (kuitenkin myös ulospäin) tehostuu on edelleen riskinä eristeiden vettyminen. Jos sokkeli taas pysyy kylmänä myös kesät, on riskinä huoneilman kosteuden kondensoituminen sisäseiniin ja eristeisiin (tämä erityisesti kesällä, jolloin ilma sisältää enemmän absoluuttista kosteutta).
Kun puhutaan kosteasta kellarista ja kellarin sisäänpäin kuivumisesta on olemassa kaksi perussyytä jotka tähän voivat johtaa:
1. Kellarin sisäseinä on vapaasti hengittävä ja kellarin lämpötila on ympäröivän maaperän lämpötilaa alhaisempi. Näin käy helposti talvella, kun maaperä jää plussan puolelle routaeristyksen ansiosta ja asumaton kellari/alapohja on kylmempi esim. avonaisten kissanluukkujen vuoksi.
2. Myös salaojien toimimattomuus, ympäröivän maaperän tiiviys tai sokkelin bitumointi ulkopuolelta eli kykenemättömyys veden poisjohtamiseen ulkokautta jättävät jäljelle vain kellariin kuivumisen tai sokkelin yläpuolisen osan kautta ulos tuulettumisen.
Toinen lukunsa on jo aikaisemmin mainittu kondensoituminen sisäilmasta.
Kellaritilan lämpimänä pitäminen estää siis jossakin määrin sisäänpäin kuivumisen, oli sisäpuolista eristystä tai ei. Lämpö-, ja kosteusvirta on joka tapauksessa ulospäin (EDIT: ...jos sitä ei ole estetty kosteussululla, lateksilla tms.). Se ei kuitenkaan tarkoita, että sokkeli olisi kuiva eikä ongelmia olisi. On saatettu saavuttaa tasapainotila, jossa kellari ei kuivu sokkeliin päin, mutta myöskään sokkeli ei kuivu kellariin päin. Samanaikaisesti kapilaari-ilmiö pitää sokkelin anturan kautta kosteana ja kosteuden ulospyrkiminen on nähtävissä sokkelin ulkopuolelta suolalaikkuina tai murenevana pintana.
Fysiikan lait ja kosteuden siirtyminen sokkelista
Fysiikan lait ja kosteuden siirtyminen sokkelista
Viimeksi muokannut weku, Ke Maalis 26, 2008 14:58. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Harrastan rintamamiestalossa asumista.
Ehkä...jossain määrin. Jos "lämpö- ja kosteusvirta on joka tapaukseessa ulospäin" niin silloin voidaan vaikka muovittaa seinät ja lattiat sisäpinnaltaan?Kellaritilan lämpimänä pitäminen estää siis jossakin määrin sisäänpäin kuivumisen, oli sisäpuolista eristystä tai ei. Lämpö-, ja kosteusvirta on joka tapauksessa ulospäin.
Jos kellari on lämmitetty, ilmanvaihdolla varustettu tila niin ilman kosteusprosentti lienee hyvin alhainen.
Ulkoseinänssä on kosteutta. Miksiköhän nämä kosteuserot eivät pyri tasaantumaan ja kosteus seinän pinnasta ei haihtuisi kuivaan ja lämpimään ilmaan?
Kannattaa muistaa, että kaikessa pelataan suhteellisen kosteuden kanssa.tuuma kirjoitti:Fysiikan lait sanoo että kaikki kaasut pyrkivät niin lämpötilalta kuin pitoisuuksiltaan tasapainotilaan, joten eikös tuossa pitäisi käydä niin että jos on lämmin ja kuiva kellari niin lämpö haluaa ulos ja kosteus kuiteskin sisään? Heitin vaan tarkemmin ajattelematta...
Joten lämmin ilma sitoo enemmän kosteutta ja kylmä "muka" kostea ilma onkin lämmitettynä pirun kuivaa.
Eli tästä kaikesta päätellen rivinteeraus ei välttämättä ole paras mahdollinen lämmöneriste kellariin 
Mutta mikä sitten voisi olla "se ainoa oikea" jos lähdetään sisältäpäin kellaria eristämään??
Meidän tapauksessa ei ole tiedossa onko tehty salaojitusta, mutta kellari on kuiva, sinne ei tule keväisin vettä, siellä ei mikään homehdu ja aavistuksen kosteat pyykitkin siellä kuivaa. Kylmä siellä on talvella.
Entä jos laittaisi uutta teknologiaa olevan lämpöä eristävän harkon ilman ilmarakoa ja paneli ja/tai kaakelointi siihen päälle. Silloinhan rakenne on hengittävä sisältä ulos ja ulkoa sisään, mikä mihin vuodenaikaan/ sääolosuhteisiin onkaan tarpeellinen.
Lattian voisi maalata hengittävällä maalilla ja kattoon laittaa pelkkä paneli ilman sen kummempia eristeitä. Toki huolehtii siitä ettei mene muovimaaleilla paneleita pilaamaan.
Tässä nyt vaan oli tällaisia ajatuksia, itsellä ei ole minkäänlaista koulutusta rakennusalalta saati sitten noita fysiikan taitoja, mutta että tällaisia ajatuksia
Mutta mikä sitten voisi olla "se ainoa oikea" jos lähdetään sisältäpäin kellaria eristämään??
Meidän tapauksessa ei ole tiedossa onko tehty salaojitusta, mutta kellari on kuiva, sinne ei tule keväisin vettä, siellä ei mikään homehdu ja aavistuksen kosteat pyykitkin siellä kuivaa. Kylmä siellä on talvella.
Entä jos laittaisi uutta teknologiaa olevan lämpöä eristävän harkon ilman ilmarakoa ja paneli ja/tai kaakelointi siihen päälle. Silloinhan rakenne on hengittävä sisältä ulos ja ulkoa sisään, mikä mihin vuodenaikaan/ sääolosuhteisiin onkaan tarpeellinen.
Lattian voisi maalata hengittävällä maalilla ja kattoon laittaa pelkkä paneli ilman sen kummempia eristeitä. Toki huolehtii siitä ettei mene muovimaaleilla paneleita pilaamaan.
Tässä nyt vaan oli tällaisia ajatuksia, itsellä ei ole minkäänlaista koulutusta rakennusalalta saati sitten noita fysiikan taitoja, mutta että tällaisia ajatuksia
Jokaisella meistä on unelmia - vaatii rohkeutta toteuttaa ne
Mistä päätellen?Eli tästä kaikesta päätellen rivinteeraus ei välttämättä ole paras mahdollinen lämmöneriste kellariin Question
Jos sisältäpäin lähdetään eristämään on rivinteeraus varmin, mutta lämpötaloudeltaan aika heikko. Mutta eipä se tuolla maan alla kauheasti vaikuta. Lämpöeristetty harkko ei taida ihan kauhean hyvin päästää vesihöyryä lävitseen, lisäksi se on aika leveä. Ihan vaan tavallinen 88 harkko on varmaan helpoin.
Rivinteerauksella vesihöyry pääsee liikkumaan molempiin suuntiin ja lisäksi seisova ilma eristää (siksi rivinteerauksen pitää olla tiivis) Lisäksi rivinteerauksen yläosan eristystä voi parantaa kivivillalla, mutta alas asti en sitä laittaisi. Eli vaikka 30cm maan alle... ja siitä alaspäin ilman.
