Tervehdys, olisi tällainen yleisluontoinen kysymys:
Onko kellarillisten rintamamiestalojen maanpinnan alapuoliset
perusmuurit lähtokohtaisesti vesieristetty ulkopinnaltaan
alunperin (60 v sitten), vai ovatko ne yleensä alkujaan pelkällä betonipinnalla?
Lähinnä vedeneristyksenä on ko. ajankohtana voitu käyttää bitumiharjausta, mutta onko sitä yleisesti käytetty?).
Lisäys :
Kysymys liittyy lähipiirin tapaukseen,
jossa ostaja vaatii myyjältä korjaushyvitystä
sokkelin vedeneristyksen laittamisesta
kellariin tihkuneen veden vuoksi.
Myyjähän ei ole velvollinen korvaamaan mitään,
jos voidaan olettaa, ettei remontoimattoman rintsikan
kellarin seinät ole lähtökohtaisestikaan vesitiiviitä.
Onko kellarin ulkoseinissä vesieristys "vakiona"?
-
Hirsisalvos
- Uusi jäsen
- Viestit: 9
- Liittynyt: La Maalis 01, 2008 16:01
- Paikkakunta: Jyväskylä
Onko kellarin ulkoseinissä vesieristys "vakiona"?
Viimeksi muokannut Hirsisalvos, La Maalis 01, 2008 22:55. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Saman tien nousi V-käyrä!-
Hirsisalvos
- Uusi jäsen
- Viestit: 9
- Liittynyt: La Maalis 01, 2008 16:01
- Paikkakunta: Jyväskylä
-
ankkuli
- Jäsen
- Viestit: 218
- Liittynyt: Ke Touko 24, 2006 8:31
- Paikkakunta: Hyvinkää
- Paikkakunta: Hyvinkää
mitään asiatonta tuskin tuli sanottua. vaan asia, josta sanottiin, nosti meikäläiselläkin niskakarvat pystyyn ja vähän verenpainettakin.
voihan olla, ettei hirsisalvos kertonut ekassa viestissään taaskaan kaikkea asiaan liittyvää, mutta kirjoitetusta voidaan johtaa kaksi mahdollista johtopäätöstä:
talon on ostanut henkilö, jonka ei olisi koskaan pitänytkään ostaa MITÄÄN taloa. aivan erityisesti ei olisi pitänyt ostaa VANHAA taloa. nyt sitten omaa tyhmyyttä yritetään maksattaa talon myyjällä.
tai sitten: on katsastettu talo, ja siinä sivussa pistetty merkille kaikenlaista pientä, mitä nyt useamman kymmentä vuotta vanhassa tönössä aina on. sitten marssitaan vakuutusyhtiön juttusille, ja varmistetaan, että oikeusturvavakuutus on kunnossa. virheitä ei viitsitä mainita myyjälle, vaan tingataan hinta kohdalleen & vedetään nimet kauppakirjaan. sopivan ajan kuluttua ruvetaan ärhentelemään myyjälle, ja vaaditaan xx tuhatta euroa hinnanalennusta ja uhataan oikeustoimilla. ihan vaan siksi, että nykyinen laki, ja sen tulkinta antaa ostajalle siihen mahdollisuuden. jos sieltä pari tonnia tulisi.
yleisesti vesieristyksestä: 60v sitten on talossa joko ollut betoninen kivijalka, tai sitten ei. jos on ollut, niin se joko on tai ei ole ollut bitumisivelty joko ulko tai sisäpuolelta. rakennusmääräyksissä ja ohjeissa on sitä suositeltu jotenkin, mutta tulkinnat ovat olleet moninaiset.
kosteuden tulo remppaamattoman rintamamiestalon kellariin ei ole vika. se on ominaisuus. veden tulo on vika, mutta jos ei 60v vanhaa taloa ostaessaan osaa sitä ottaa huomioon, niin olisi parempi asua kerrostalossa. mieluiten vuokralla.
ei varmaan erikseen tarvitse kertoa, mitä mieltä minä olen jälkikäteen vaadituista hinnanalennuksista.
voihan olla, ettei hirsisalvos kertonut ekassa viestissään taaskaan kaikkea asiaan liittyvää, mutta kirjoitetusta voidaan johtaa kaksi mahdollista johtopäätöstä:
talon on ostanut henkilö, jonka ei olisi koskaan pitänytkään ostaa MITÄÄN taloa. aivan erityisesti ei olisi pitänyt ostaa VANHAA taloa. nyt sitten omaa tyhmyyttä yritetään maksattaa talon myyjällä.
tai sitten: on katsastettu talo, ja siinä sivussa pistetty merkille kaikenlaista pientä, mitä nyt useamman kymmentä vuotta vanhassa tönössä aina on. sitten marssitaan vakuutusyhtiön juttusille, ja varmistetaan, että oikeusturvavakuutus on kunnossa. virheitä ei viitsitä mainita myyjälle, vaan tingataan hinta kohdalleen & vedetään nimet kauppakirjaan. sopivan ajan kuluttua ruvetaan ärhentelemään myyjälle, ja vaaditaan xx tuhatta euroa hinnanalennusta ja uhataan oikeustoimilla. ihan vaan siksi, että nykyinen laki, ja sen tulkinta antaa ostajalle siihen mahdollisuuden. jos sieltä pari tonnia tulisi.
yleisesti vesieristyksestä: 60v sitten on talossa joko ollut betoninen kivijalka, tai sitten ei. jos on ollut, niin se joko on tai ei ole ollut bitumisivelty joko ulko tai sisäpuolelta. rakennusmääräyksissä ja ohjeissa on sitä suositeltu jotenkin, mutta tulkinnat ovat olleet moninaiset.
kosteuden tulo remppaamattoman rintamamiestalon kellariin ei ole vika. se on ominaisuus. veden tulo on vika, mutta jos ei 60v vanhaa taloa ostaessaan osaa sitä ottaa huomioon, niin olisi parempi asua kerrostalossa. mieluiten vuokralla.
ei varmaan erikseen tarvitse kertoa, mitä mieltä minä olen jälkikäteen vaadituista hinnanalennuksista.
-
Hirsisalvos
- Uusi jäsen
- Viestit: 9
- Liittynyt: La Maalis 01, 2008 16:01
- Paikkakunta: Jyväskylä
Kiitos.
Vähän jotain tuonsuuntaista yritin jo puoliksi alistuneelle tuttavalleni selostaa, mutta hän haluaa faktaa siitä,
ettei ole myynyt taloa, jossa on merkittävää vikaa keskiarvoiseen rintamamiestaloon verrattuna.
Sillä vain tuolla faktalla hän voi osoittaa hyökkäävälle ostajalle, ettei ole korvausvelviollinen asiassa.
Juristien palkkaus tai oikeuteen menokaan ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta kun kyseessä on kuitenkin "vain" muutama tuhat euroa.
Oli kuulemma kyllä sanonut ostajan tutustuessa taloon, että kellarin tietyn seinän juuresta on joskus keväisin tullut vettä lattialle. Eihän tuotakaan seikkaa sitten tietenkään ollut kirjattu mihinkään kauppakirjoihin ylös.
Paha tilanne. Maksaako kiltisti muutama tuhat euroa "turhasta" vai alkaa sotimaan ostajan kanssa.
Asiallisessa kuntotarkastusraportissa tuokin asia olisi tuotu ostajan tietoon (mustaa valkoisella ennen kaupantekoa), mutta sitä ei kuulemma ostajan puolelta tarvittu. Olisi ollut "turha" kulu. Niinpä niin...
"Pertsa" taitaa olla nyt ns. puun ja kuoren välissä kun ostaja ottaa kaksin käsin hyötyä irti siitä minkä laki suo.
Ymmärrän kyllä miksi tämä on "punainen vaate"
Vähän jotain tuonsuuntaista yritin jo puoliksi alistuneelle tuttavalleni selostaa, mutta hän haluaa faktaa siitä,
ettei ole myynyt taloa, jossa on merkittävää vikaa keskiarvoiseen rintamamiestaloon verrattuna.
Sillä vain tuolla faktalla hän voi osoittaa hyökkäävälle ostajalle, ettei ole korvausvelviollinen asiassa.
Juristien palkkaus tai oikeuteen menokaan ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta kun kyseessä on kuitenkin "vain" muutama tuhat euroa.
Oli kuulemma kyllä sanonut ostajan tutustuessa taloon, että kellarin tietyn seinän juuresta on joskus keväisin tullut vettä lattialle. Eihän tuotakaan seikkaa sitten tietenkään ollut kirjattu mihinkään kauppakirjoihin ylös.
Paha tilanne. Maksaako kiltisti muutama tuhat euroa "turhasta" vai alkaa sotimaan ostajan kanssa.
Asiallisessa kuntotarkastusraportissa tuokin asia olisi tuotu ostajan tietoon (mustaa valkoisella ennen kaupantekoa), mutta sitä ei kuulemma ostajan puolelta tarvittu. Olisi ollut "turha" kulu. Niinpä niin...
"Pertsa" taitaa olla nyt ns. puun ja kuoren välissä kun ostaja ottaa kaksin käsin hyötyä irti siitä minkä laki suo.
Ymmärrän kyllä miksi tämä on "punainen vaate"
Aina vain varmemmin tulee sellainen olo, että tuohon kuntotarkastukseen pitäisi saada tarkat pelimerkit ja myös nokikolarin tyyppinen katselmus, aina kun ollaan myymässä taloa.
Nokikolari katselmus (likaantuvat haalarit)
Rakennuksen perusselvitys (rakennusvuoden lisäksi koska ja mitä remonttia tehty)
Alapohjan tarkistus (aina kun on tuulettuva, niin vähintään kuvat alapohjasta ja ilman suhteellinen kosteusprosentti, puu näytteet epäiltävistä kohteista)
Maavaraisessa mahdollinen poraus?
LVI- tarkastus
sähkötarkastus ( tarkistetaan mahdolliset rikkimenneet ja onko kytkennät oikein (maadoitus))
Yläpohjan tarkastus vastaava kuin alapohja
Salaojat, sadevesijärjestelmä, ulkopinnoittteet
Tuossa ajatuksia pääpiireittäin
Nokikolari katselmus (likaantuvat haalarit)
Rakennuksen perusselvitys (rakennusvuoden lisäksi koska ja mitä remonttia tehty)
Alapohjan tarkistus (aina kun on tuulettuva, niin vähintään kuvat alapohjasta ja ilman suhteellinen kosteusprosentti, puu näytteet epäiltävistä kohteista)
Maavaraisessa mahdollinen poraus?
LVI- tarkastus
sähkötarkastus ( tarkistetaan mahdolliset rikkimenneet ja onko kytkennät oikein (maadoitus))
Yläpohjan tarkastus vastaava kuin alapohja
Salaojat, sadevesijärjestelmä, ulkopinnoittteet
Tuossa ajatuksia pääpiireittäin
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Peruskorjaus
Satoja kellareita nähneenä ja ihan tarpeeksi oikeussaleissa istuneena, voisin todeta seuraavaa: Rintamamiestaloiksi luetaan mitä moninaisempia taloja, vaikka kaikki eivät niitä olekaan. Jos kuitenkin puhumme juuri sotien jälkeen rakennetuista taloista, niin käytännössä, noin puolessa on ollut pikieristys kellarinseinässä ulkopuolella vedeneristeenä.
Mikäli kellari on ulkopuolelta avaamaton, voidaan puhua kymmeniä vuosia vanhassa talossa peruskorjauksesta ja tähän yleisesti oikeudessa ovat vaateet kaatuneet. On varsin oletettavaa, että korjaamaton 60 vuotta vanha sokkeli saattaa jo vuotaakin. Eduksi olisi kuitenkin ollut kaiken kirjaaminen paperille, suullisia tiedonantojahan on melko vaikea jälkikäteen todistella.
Paljon pahempi on tilanne myyjälle silloin kun ulkopuolelle on tehty salaojitusremontti ja kosteusongelmia, joita kuntotarkastuksessa ole eritelty alkaa löytymään. Tällöin astuu kuvioon piilevän virheen mahdollisuus.
Mikäli remontissa ei vielä ole noudatettu tekoajan rakennustapaohjeita, alkaa maksaja olla melkoisen selvä.
Jotta asia olisi vielä monimutkaisempi otetaan korvausta määrätessä yleensä huomioon rakenteiden paraneminen myyntihetkestä, joka useasti pudottaa korvaussummaa merkittävästi.
Hyvin harvoin on korvaussumma ollut suurempi, kuin lakimiehen palkkio, joten näissä riidoissa rikastuvat pääsääntöisesti vain lakimiehet.
Laiha sopu on näissä asioissa yleisesti aina kannattava, sillä normaalisti kotivakuutuksen oikeusturvaosuus harvoin kattaa kuluja. Lisäksi vuosikausien riitely myös Suomeksi sanottuna syö miestä ja aiheuttaa valtavasti töitä, sekä mielipahaa.
Mikäli kellari on ulkopuolelta avaamaton, voidaan puhua kymmeniä vuosia vanhassa talossa peruskorjauksesta ja tähän yleisesti oikeudessa ovat vaateet kaatuneet. On varsin oletettavaa, että korjaamaton 60 vuotta vanha sokkeli saattaa jo vuotaakin. Eduksi olisi kuitenkin ollut kaiken kirjaaminen paperille, suullisia tiedonantojahan on melko vaikea jälkikäteen todistella.
Paljon pahempi on tilanne myyjälle silloin kun ulkopuolelle on tehty salaojitusremontti ja kosteusongelmia, joita kuntotarkastuksessa ole eritelty alkaa löytymään. Tällöin astuu kuvioon piilevän virheen mahdollisuus.
Mikäli remontissa ei vielä ole noudatettu tekoajan rakennustapaohjeita, alkaa maksaja olla melkoisen selvä.
Jotta asia olisi vielä monimutkaisempi otetaan korvausta määrätessä yleensä huomioon rakenteiden paraneminen myyntihetkestä, joka useasti pudottaa korvaussummaa merkittävästi.
Hyvin harvoin on korvaussumma ollut suurempi, kuin lakimiehen palkkio, joten näissä riidoissa rikastuvat pääsääntöisesti vain lakimiehet.
Laiha sopu on näissä asioissa yleisesti aina kannattava, sillä normaalisti kotivakuutuksen oikeusturvaosuus harvoin kattaa kuluja. Lisäksi vuosikausien riitely myös Suomeksi sanottuna syö miestä ja aiheuttaa valtavasti töitä, sekä mielipahaa.