niin:
Oletteko harkinneet laittaa molempia, tai vaikka kolmea eri leveyttä epäsäännöllisesti sekaisin? Jotenkin sellanen lattia on mun mielestä vaan niin mahtavan näkönen... Samoin ulkoverhouksissa sellanen "vanha" pystyverhous peiterimoilla, joka on tehty kolmea erilevyistä lautaa käyttäen,... Antaa muuten paremman mahdollisuuden korjailla myöhemmin uusilla laudoilla varsin huomaamattomasti, tuolloin ei välttämättä ole saatavilla ihan samaa leveyttä kuin rakennusajankohtanaAS2000 kirjoitti:Ollaan tässä asiaa pyöriteltyämme kallistumassa sen leveämmän laudan puoleen. Jos sitä hintaa saisi vielä pikkuisen alaspäin, niin tulisi hyvä mieli köyhälle nikkaroijalle.
Meillä on Ponttisetin 28 x 145 mm mäntylaudat jotka tuli tehtaalta puusepänkuivana ja laitettiin lattiaan heti,ihan niinkuin ohjeessa neuvotaan.jmattis kirjoitti: Idea on siis se, että puu on kuivempaa kuin loppukäyttöpaikka, ja etuna on se, että rakoja ei pitäisi (hah) tulla. Ponttiset suosittelee lautojen laittamista samantien lattiaan, mun oma suositus (aina) on, että antaa ilmastoitua pari viikkoa asennuspaikassa (avattuna paketista, suorana ja taaplattuna, välilatat tiheästi ja joka kerroksessa - ja jos on aurinkoinen paikka niin vielä suojattuna ettei tule värieroja).
.Itse asiassa pyörittelimme leikillämme tuota vaihtoehtoa tänään, kun yläkerran asukit eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, kumpi olisi kivempi, kapeampi vai leveämpi lauta. Yksi tahtoo yhtä ja toinen toista.Jokapaikanhöylä kirjoitti:Oletteko harkinneet laittaa molempia, tai vaikka kolmea eri leveyttä epäsäännöllisesti sekaisin? Jotenkin sellanen lattia on mun mielestä vaan niin mahtavan näkönen...
Sulla ei taida olla tietoa miten aito puusepänkuiva tehdään?jmattis kirjoitti:Vaikka miten menis Pekan reviirille
Puusepänkuiva eli nikkarinkuiva puu on kosteusprosentiltaan useimmiten välillä 8<12%, joillain lähtee 6% tasosta, joillain päättyy 15%:iin. Tapulikuivattuna tuota ei saa, eli se on kaikki uunikuivattua tavaraa.
Ja hyvästä firmasta puu todella lähtee tuossa prosentissa asiakkaalle, eli se on säilytetty sisällä oikeissa kosteusolosuhteissa tai höylätään uunista "suoraan" tilaukseen.
Muuten kyllä kaikki oikein, eli keskimäärin 8 % ja ohjeetkin meni ihan hienosti, mutta sitten tuo sahaustapa, niin yleensä kun ostetaan puusepänkuivaa raakapuuta huonekalujen tekoon, niin silloin ostetaan tuppeen sahattua, jonka hinta on suolainen. Kun sitten puhutaan jostain lattialaudasta, niin silloinkin voi olla mainoksena puusepänkuivaa, mutta sen puun laatu voi sitten muuten olla jotain muuta. Toisin sanoen äkkiä uunissa kuivatta, jonka ominaisuudet ei, siis ei todellakaan vastaa aitoa puusepänkuivaa. Nimike vain on tuotu niin hiton hienona, että jokainen ostaa kun se on ihan puusepänkuivaa, eikä sitten todellakaan tiedä siitä mitään.jmattis kirjoitti:Sahauksen kanssa termillä ei ole mitään tekemistä. Jos haluaa jollain muulla kuin vakiotavalla sahattua puuta niin sitä pitää pyytää erikseen - enkä muuten männylle tiedä yhtään sahaa/höyläämöä josta saisi muuta kuin vakiosahattua tavaraa.
jmattis kirjoitti:Ponttiset suosittelee lautojen laittamista samantien lattiaan, mun oma suositus (aina) on, että antaa ilmastoitua pari viikkoa asennuspaikassa (avattuna paketista, suorana ja taaplattuna, välilatat tiheästi ja joka kerroksessa - ja jos on aurinkoinen paikka niin vielä suojattuna ettei tule värieroja).
Ei missään tapauksessa näin! 
Pekka Huhta kirjoitti:Älkääs nyt mua liiaksi ammattimehen töppösiin laittako. Olen mä nuo opiskellessa lukenut, vaan eipä ole ollut virkatyössä käyttöä.
Puusepänkuiva tosiaan kuvaa vain kuivuusastetta, ei sahaustapaa. Nykylattialaudat tavataan sahata samasta saakelin kepistä kuin muukin puutavara, eli ne on semmoisista käsivarren paksuista karahkoista sahattu. Läpisahattu joo, mutta kun siitä kalikasta ei tu kuin pari lautaa, nin se on se ja sama. Nykyisin tuntuu että se vanhan kansan puusepäntavara on joko laivattu japaniin taikka sitten lyöty sellukattilaan, niin paljon sitä saa käsiinsä. Pekka
Kunpa tuollaista tavaraa jostain saiikin, mutta mula on semoinen tuntu ettei edes pienet erikoispuutavaraan keskittyvät sahat viitti tehdä hommaa noin. Viimeksi muistelen tuommoista kunnollista tapulissa pariin kertaan käänneltyä tuppeen sahattua isoa mäntyä nähneeni Haarajoen sahalla Mäntsälän kulmalla, mutta siitäkin on jo kymmenen vuotta.whiski kirjoitti: Se että rähisen tuosta puusepän kuivasta ja uunikuivatusta on se, että kyseisten kuivaustapojen ero on siinä että uunikuivaus tehdään suoraan sahamärälle puulle, jonka lujuusominaisuudet kärsii liian nopeasta kuivattamisesta, samoin kuin tämän lämpökäsitelty puu on haurasta. Aito puusepän kuiva kuivatetaan hitaasti, ensin tapulissa n ½ vuotta sen jälkeen tapuli käännetään alimmaiset päällimmäiseksi ja taas kuivataan n. ½ vuotta ja jopa kolmannen kerran samoin jos hyvin tehdään ja koko ajan puut on erittäin suurten painojen alla, etteivät pääse vääntyilemään. Tämän jälkeen se loppukuivaus tehdä sisätiloissa, eikä silloinkaan mielellään missään uunissa, vaan muuten lämpimässä tilassa, jolloin puun ominaisuudet säilyy muuttumattoman.
. Hinta jälkikuivattuna, eli hitaasti 50 mm tuppeen sahatun ( keskimäärin 20 cm leveänä) koivun kuutiohinta oli 977 euroa, sisältää alvin. Joten ymmärtänet, miksi sitä ei ole joka myymälässä hyllytavarana. Tämä oli päivän hinta kun kysyin sitä juuri.
