Tällä hetkellä Reisjärven kunnan päättäjät miettivät kuumeisesti kahden kyläkoulun kohtaloa. Säästöjä säästöjä kuulemma. Tilanne vaan on se että kummankaan koulun oppilaat ei mahdu muualle. Onko tämä joku muoti-ilmiö kun ilman mitään varsinaista syytä kuten home jne ajetaan alas vastasaneerattu kyläkoulu? Ite oon asunu ympäri Suomea. Nivala, Kuusamo, Haukipudas, Seinäjoki, Jyväskylä, Mikkeli, Raahe... Silti tollasen pikkukylän rauhallinen elo ja mahtavat järvimaisemat vetää puoleensa. Ite oon jo täs monta iltaa manannu että hullujahan ne on.
Kyläkouluja pitäs käyttää valttikorttina lapsiperheiden muuttoliikenteen suuntaamiseksi kuntaan, eikä pois päin sillä että nujerretaan kyseessä olevan Kangaskylän nousujohteinen kehitys. Yhden lapsiperheen saaminen kuntaan kattas suunnilleen kyläkoulun lämmityskustannukset ja jäisi ylikin rahaa. Alueelle on viimevuosina tullut uusia taloja todella paljon, mutta mitä tapahtuu kun kylästä viedään koulu pois?
Mikä siis aiheuttaa sen että meidän veljet, siskot ja lapset ei "tuota" kunnalle tarpeeksi rahaa? Onko tämä muoti-ilmiö ja trendi että Stora Ensoistetaan jopa ala-asteiden oppilaat? Olenko ainut joka arvostaa kyläkoulujen rauhallisempaa opetusympäristöä?
Mitä mieltä olet kyläkoulujen lakkauttamisesta?
Itse olen kyläkoulujen puolesta, olin jo ennenkuin omat lapsemme sellaiseen saimme.
Ymmärrän kyllä myös kuntapäättäjää, ettei se 15 lapsen kyläkoulun ylläpito ole taloudellisesti kannattavaa.
Asioita ei vaan aina voi eikä pidä ajatella pelkällä rahalla. Omien lasten kykäkoulu saatiin säästetyksi, kuitenkin viereisen kylän koulun kustannuksella. Itse muutimme tänne ja lapset aloittivat koulun pahimman lakkautusuhan alla, otimme riskin ja päätimme luottaa koulun säilymiseen. Nyt koulu toistaiseksi säilyy, oppilaitakin yli 40.
Oma kuntamme suhtautuu mielestäni erittäin nihkeästi muuta kuin nauhataajaman asuttamiseen. Olo on suorastaan rikollinen kun yrität saada jotain hoidetuksi tänne taajaman ulkopuolelle, tuntuu kuin olisimme vain taakka kunnalle VAIKKA meille ei kunta tee teitä, ei viemäreitä eikä vesijohtoja. Ainut mitä saamme on tuo kyläkoulu ja muutama hassu katuvalo. Siihenkin olemme tyytyväisiä, mutta edes se pitää säilyttää.
Maaseutu tulee olemaan vielä kultaakin kalliimpaa, itse uskon sen olevan yhä suositumpi asuinpaikka vuosien kuluttua. Tilanne voikin johtaa siihen, että lasten kuljettaminen taajamien kouluihin tuleekin kalliimmaksi kuin että se kyläkoulu olisi säästetty. Kaikki lapsia ei voi kuljettaa linja-autolla vaan kalliita taksikyytejäkin tarvitaan.
Kaikki me emme halua asua taajamassa. Emme myöskään halua lastamme satojen oppilaiden alakouluihin tai yhtenäiskouluihin. Mieluummin näen lapseni kyläkoulussa, pienessä ryhmässä jossa eri-ikäisiä ja tasoisia lapsia, syömässä omenoita suoraan puusta koulun puutarhasta, pilkkiretkellä läheisen järven jäällä, tai yhteisellä metsäretkellä. Se antaa lapselleni jotain, mihin yksikään kaupunkikoulu ei pysty.
Ymmärrän kyllä myös kuntapäättäjää, ettei se 15 lapsen kyläkoulun ylläpito ole taloudellisesti kannattavaa.
Asioita ei vaan aina voi eikä pidä ajatella pelkällä rahalla. Omien lasten kykäkoulu saatiin säästetyksi, kuitenkin viereisen kylän koulun kustannuksella. Itse muutimme tänne ja lapset aloittivat koulun pahimman lakkautusuhan alla, otimme riskin ja päätimme luottaa koulun säilymiseen. Nyt koulu toistaiseksi säilyy, oppilaitakin yli 40.
Oma kuntamme suhtautuu mielestäni erittäin nihkeästi muuta kuin nauhataajaman asuttamiseen. Olo on suorastaan rikollinen kun yrität saada jotain hoidetuksi tänne taajaman ulkopuolelle, tuntuu kuin olisimme vain taakka kunnalle VAIKKA meille ei kunta tee teitä, ei viemäreitä eikä vesijohtoja. Ainut mitä saamme on tuo kyläkoulu ja muutama hassu katuvalo. Siihenkin olemme tyytyväisiä, mutta edes se pitää säilyttää.
Maaseutu tulee olemaan vielä kultaakin kalliimpaa, itse uskon sen olevan yhä suositumpi asuinpaikka vuosien kuluttua. Tilanne voikin johtaa siihen, että lasten kuljettaminen taajamien kouluihin tuleekin kalliimmaksi kuin että se kyläkoulu olisi säästetty. Kaikki lapsia ei voi kuljettaa linja-autolla vaan kalliita taksikyytejäkin tarvitaan.
Kaikki me emme halua asua taajamassa. Emme myöskään halua lastamme satojen oppilaiden alakouluihin tai yhtenäiskouluihin. Mieluummin näen lapseni kyläkoulussa, pienessä ryhmässä jossa eri-ikäisiä ja tasoisia lapsia, syömässä omenoita suoraan puusta koulun puutarhasta, pilkkiretkellä läheisen järven jäällä, tai yhteisellä metsäretkellä. Se antaa lapselleni jotain, mihin yksikään kaupunkikoulu ei pysty.
Oppilasmäärät eivät ole ongelma kouluissa. Kuten sanottu, kylä on varsin eloisa ja uusia taloja on rakennettu alueelle todella paljon. Kyseessä ei siis ole ns. autioitunut sivukylä. Itse kun koulussa opiskelin niin oppilaita oli noin 28, aikaa tästä tosin on ~15 vuotta. Tällä hetkellä oppilaita on huikeat 58, mutta määrä pienenee naapurikunnan rakentaessa UUTTA kyläkoulua vanhan tilalle. Asiasta oli paikallisuutisissa mainintaa kun naapurikunnan oppilaat tulivat Kangaskylälle kun heidän oma koulu joutui lakkautusuhan alle. Heidän ratkaisu mennä naapurikuntaan pakotti ilmeisesti kunnan jatkamaan kyläkoulua.
Tätä tilannetta tosin Kangaskylässä ei ole koska koulu on hyvässä kunnossa. Huvittavaa on se että eräs ehdotus kunnan listalla on uusien tilojen rakentaminen keskustaan, johon nämä oppilaat sitten siirrettäisiin. Eli käytännössä p toisesta kädestä toiseen käteen. Operaatioon luultavasti palaisi rahaa moninkertainen määrä siihen nähden että nykyinen koulu jatkaisi toimintaansa.
Asiasta mielenkiintoisen tekee se että koulu on vasta remontoitu. Todella hyvässä kunnossa siis ja tilaa on riittävästi. Alueen tulevaisuus näyttää paremmalle kuin koskaan, nimenomaan lapsiperheiden osalta. Vielä minun opiskeluaikana suunta oli laskeva, toisin kuin nykyään. Silti kunnan päättäjät tähtäävät lakkautukseen.
Tätä tilannetta tosin Kangaskylässä ei ole koska koulu on hyvässä kunnossa. Huvittavaa on se että eräs ehdotus kunnan listalla on uusien tilojen rakentaminen keskustaan, johon nämä oppilaat sitten siirrettäisiin. Eli käytännössä p toisesta kädestä toiseen käteen. Operaatioon luultavasti palaisi rahaa moninkertainen määrä siihen nähden että nykyinen koulu jatkaisi toimintaansa.
Asiasta mielenkiintoisen tekee se että koulu on vasta remontoitu. Todella hyvässä kunnossa siis ja tilaa on riittävästi. Alueen tulevaisuus näyttää paremmalle kuin koskaan, nimenomaan lapsiperheiden osalta. Vielä minun opiskeluaikana suunta oli laskeva, toisin kuin nykyään. Silti kunnan päättäjät tähtäävät lakkautukseen.
Onko Cromwell kouluasia edistynyt?
Suomen kylätoiminta-haulla löytyy koulujen lakkautusta tutkineen Jyväskylän yliopiston proffan kirjoituksia, ja hänen selkeä sanomansa on, että kyläkoulujen lakkauuttaminen ei tuo säästöjä! Lisäksi tutkimusten valossa pienten koulujen oppilaat pärjäävät jtko-opnnoissaankin parhaiten, ja heistä kasvaa parhaita kansalaisia.
Täällä Hämeenkyrössäkin on kouluverkon uudistus nostettu tapetille!
Suomen kylätoiminta-haulla löytyy koulujen lakkautusta tutkineen Jyväskylän yliopiston proffan kirjoituksia, ja hänen selkeä sanomansa on, että kyläkoulujen lakkauuttaminen ei tuo säästöjä! Lisäksi tutkimusten valossa pienten koulujen oppilaat pärjäävät jtko-opnnoissaankin parhaiten, ja heistä kasvaa parhaita kansalaisia.
Täällä Hämeenkyrössäkin on kouluverkon uudistus nostettu tapetille!
Ilmeisesti ovat hiljaisesti jo sopineet että tämä vasta remontoitu ja laajennettu kyläkoulu laitetaan kylmäksi. Harmittaa niin vietävästi että pitää täysin hyvä koulu ajaa alas, ja kun vielä näin eloisalta alueelta. Heillä on ilmeisesti tarkoitus jättää tämä toinen koulu joka on lähempänä keskustaa. Siellä toisella koululla tosin on todettu hometta (sädesieni) jo 1995.
Käynpäs ottamassa pari kuvaa koulusta. Kirjottelen lisätietoa kun tulee esille.
Käynpäs ottamassa pari kuvaa koulusta. Kirjottelen lisätietoa kun tulee esille.
Viimeksi muokannut Cromfel, Su Maalis 02, 2008 15:45. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Lainaus:
Koulutuksesta säästäminen tiensä päässä
Kirjoittaja: Kasvatustieteen professori Eira Korpinen
Saamme jatkuvasti lukea uutisia koulujen lakkauttamisista.
Kunnan virkamiehet ja päättäjät etsivät edelleen säästöjä pienten lasten koulujen lopettamisesta, mikä vaikuttaa järjettömältä, kun samalla yritetään vakuuttaa kunnan dynaamisuutta, kehitysuskoa ja houkutellaan lapsiperheitä maallemuuttoon.
Lapset ja nuoret ovat kaikkien kuntien ja koko Suomen tulevaisuuden tekijöitä. Turhaan ei sanota, että he ovat tulevaisuuden toivo. Erityisesti maaseutukunnissa juuri lapsiperheet turvaavat myös kunnan talouden vakaan kehityksen.
Perheiden kannalta tärkein kunnallinen palvelu on lasten ja nuorten koulutus, josta on säästetty 15 vuoden ajan enemmän kuin mistään muusta palvelusta.
Kylissä koulu palvelee kaikkia asukkaita. Koulun säilyttämisen kriteerinä ei pidä enää käyttää oppilasmäärää, vaan koulun merkitystä on tarkasteltava kaikille asukkaille palvelujen tarjoajana, joka tuottaa hyvinvointia. Kyläläisten talkootyöllä on myös taloudellista merkitystä. "Seinistä säästämiselle" ei löydy katetta.
On ollut hyvin lyhytnäköistä heikentää koulupalveluja lopettamalla esim. kyläkouluja. Säästöjen etsiminen koulujen lopettamisesta on osoittautunut nyt jo virheeksi, sillä koulutuksen kustannukset ovat päin vastoin nousseet. Tämän tilastot jo osoittavat. Parempia säästökohteita kunnissa löytyy mm. energiaratkaisuissa.
On jo kiireesti lähdettävä kehittämään kylä- ja lähikouluja. On etsittävä joustavia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet. Myös yksiopettajainen koulu voi olla hyvin toimiva ratkaisu. Sitä voidaan tukea verkostoitumalla muiden koulujen ja ympäristön kanssa. Elämme keskellä tietoyhteiskuntaa ja maailmankylää, jossa tieto on yhä useamman ulottuvilla, mutta ihmisen yhteisöllisyyden ja huolenpidon tarvetta voi tyydyttää vain toinen ihminen.
Juuri tätä ydintehtävää koulu opettajineen, muine aikuisine ja oppilaineen palvelee. Mikään ei voi korvata opettajaa. Koulu olisi yhä useammin monitoimi-, tieto-, kulttuuri- ja palvelukeskus; kaikenikäisten yhteisen toiminnan, tekemisen ja tapaamisen foorumi.
Tutkimustiedon puutteen takia emme vielä tiedä, mitä lasten kannalta merkitsee se, että heidät kiskaistaan juuriltaan; särjetään turvallinen kouluyhteisö ja kyyditään muualle. Pitkät koulumatkat syövät lasten vapaa-aikaa ja vaikuttavat lasten fyysiseen kuntoon sekä terveyteen ja kasvuun.
Kylä- ja lähikoulun lopettaminen tai säilyttäminen on konkreettinen viesti siitä, mikä on päättäjien arvojärjestys;ovatko lapset tärkeitä kunnallisille päättäjille.
Vastuu koulujen lopettamispäätöksistä kuuluu aina luottamushenkilöille, vaikka myös virkamiehet tekevät esityksensä virkavastuulla. Se merkitsee mm. sitä, että lakkautusesitysten tulee perustua oikeisiin tietoihin ja laskelmiin ja ihmisiä on kuultava. Nyt onkin jo alettu kysellä, onko säästöjä todella syntynyt ja miten ne ovat muodostuneet?
Tarvitsemme kipeästi päättäjiä, joiden sanat konkretisoituvat tekoina. Se tuo luottamusta poliittiseen järjestelmään ja vakautta kansalaisyhteiskuntaan.
Lasten ja nuorten kouluviihtyvyyteen haetaan ratkaisuja. Lapset kaipaavat enemmän yhteisöllisyyden kokemuksia, jotka luovat turvaa heidän elämäänsä. On kyse lasten ja nuorten kasvun, oppimisen sekä identiteetin tukemisesta.
Me aikuiset, päättäjät, opettajat ja muut asiantuntijat, olemme vastuussa lapsista ja nuorista; meidän tehtävämme on turvata heille paras mahdollinen kasvuympäristö. Tähän tehtävään sitoutuneita aikuisia kaivataan enemmän kuin koskaan. Samalla rakennamme hyvää yhteiskuntaa ja turvattua vanhuutta itsellemme.
Eira Korpinen
Kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori
Ilon pedagogiikkaa etsimässä -hankkeen tieteellinen johtaja
Lähde: http://pienetkoulut.blogspot.com/2007/1 ... s-pss.html
Koulutuksesta säästäminen tiensä päässä
Kirjoittaja: Kasvatustieteen professori Eira Korpinen
Saamme jatkuvasti lukea uutisia koulujen lakkauttamisista.
Kunnan virkamiehet ja päättäjät etsivät edelleen säästöjä pienten lasten koulujen lopettamisesta, mikä vaikuttaa järjettömältä, kun samalla yritetään vakuuttaa kunnan dynaamisuutta, kehitysuskoa ja houkutellaan lapsiperheitä maallemuuttoon.
Lapset ja nuoret ovat kaikkien kuntien ja koko Suomen tulevaisuuden tekijöitä. Turhaan ei sanota, että he ovat tulevaisuuden toivo. Erityisesti maaseutukunnissa juuri lapsiperheet turvaavat myös kunnan talouden vakaan kehityksen.
Perheiden kannalta tärkein kunnallinen palvelu on lasten ja nuorten koulutus, josta on säästetty 15 vuoden ajan enemmän kuin mistään muusta palvelusta.
Kylissä koulu palvelee kaikkia asukkaita. Koulun säilyttämisen kriteerinä ei pidä enää käyttää oppilasmäärää, vaan koulun merkitystä on tarkasteltava kaikille asukkaille palvelujen tarjoajana, joka tuottaa hyvinvointia. Kyläläisten talkootyöllä on myös taloudellista merkitystä. "Seinistä säästämiselle" ei löydy katetta.
On ollut hyvin lyhytnäköistä heikentää koulupalveluja lopettamalla esim. kyläkouluja. Säästöjen etsiminen koulujen lopettamisesta on osoittautunut nyt jo virheeksi, sillä koulutuksen kustannukset ovat päin vastoin nousseet. Tämän tilastot jo osoittavat. Parempia säästökohteita kunnissa löytyy mm. energiaratkaisuissa.
On jo kiireesti lähdettävä kehittämään kylä- ja lähikouluja. On etsittävä joustavia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet. Myös yksiopettajainen koulu voi olla hyvin toimiva ratkaisu. Sitä voidaan tukea verkostoitumalla muiden koulujen ja ympäristön kanssa. Elämme keskellä tietoyhteiskuntaa ja maailmankylää, jossa tieto on yhä useamman ulottuvilla, mutta ihmisen yhteisöllisyyden ja huolenpidon tarvetta voi tyydyttää vain toinen ihminen.
Juuri tätä ydintehtävää koulu opettajineen, muine aikuisine ja oppilaineen palvelee. Mikään ei voi korvata opettajaa. Koulu olisi yhä useammin monitoimi-, tieto-, kulttuuri- ja palvelukeskus; kaikenikäisten yhteisen toiminnan, tekemisen ja tapaamisen foorumi.
Tutkimustiedon puutteen takia emme vielä tiedä, mitä lasten kannalta merkitsee se, että heidät kiskaistaan juuriltaan; särjetään turvallinen kouluyhteisö ja kyyditään muualle. Pitkät koulumatkat syövät lasten vapaa-aikaa ja vaikuttavat lasten fyysiseen kuntoon sekä terveyteen ja kasvuun.
Kylä- ja lähikoulun lopettaminen tai säilyttäminen on konkreettinen viesti siitä, mikä on päättäjien arvojärjestys;ovatko lapset tärkeitä kunnallisille päättäjille.
Vastuu koulujen lopettamispäätöksistä kuuluu aina luottamushenkilöille, vaikka myös virkamiehet tekevät esityksensä virkavastuulla. Se merkitsee mm. sitä, että lakkautusesitysten tulee perustua oikeisiin tietoihin ja laskelmiin ja ihmisiä on kuultava. Nyt onkin jo alettu kysellä, onko säästöjä todella syntynyt ja miten ne ovat muodostuneet?
Tarvitsemme kipeästi päättäjiä, joiden sanat konkretisoituvat tekoina. Se tuo luottamusta poliittiseen järjestelmään ja vakautta kansalaisyhteiskuntaan.
Lasten ja nuorten kouluviihtyvyyteen haetaan ratkaisuja. Lapset kaipaavat enemmän yhteisöllisyyden kokemuksia, jotka luovat turvaa heidän elämäänsä. On kyse lasten ja nuorten kasvun, oppimisen sekä identiteetin tukemisesta.
Me aikuiset, päättäjät, opettajat ja muut asiantuntijat, olemme vastuussa lapsista ja nuorista; meidän tehtävämme on turvata heille paras mahdollinen kasvuympäristö. Tähän tehtävään sitoutuneita aikuisia kaivataan enemmän kuin koskaan. Samalla rakennamme hyvää yhteiskuntaa ja turvattua vanhuutta itsellemme.
Eira Korpinen
Kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori
Ilon pedagogiikkaa etsimässä -hankkeen tieteellinen johtaja
Lähde: http://pienetkoulut.blogspot.com/2007/1 ... s-pss.html
Viimeksi muokannut Cromfel, Su Maalis 02, 2008 15:10. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Tässä pari kuvaa koulusta. Uuden katon se taisi saada viime kesänä.
Perustin myös IRC galleriaan yhteisön "Pelastetaan Kangaskylän koulu"
http://irc-galleria.net/channel.php?channel_id=2659636
Apu kelpaa kaikilta jotka hyvän asian puolesta voivat liittyä.
Perustin myös IRC galleriaan yhteisön "Pelastetaan Kangaskylän koulu"
http://irc-galleria.net/channel.php?channel_id=2659636
Apu kelpaa kaikilta jotka hyvän asian puolesta voivat liittyä.
Pakko kyllä vielä lisätä tämäkin artikkeli Ilta-sanomista kun sitä lukiessa tuli janssonin kommentti mieleen.
Maailman johtava talouslehti hehkuttaa Suomen kouluja
01.03.2008 11:03
"Maailman suurimpiin talouslehtiin kuuluva Wall Street Journal ylistää suomalaista koululaitosta ja PISA-testeissä loistaneita koululaisiamme perjantain numerossaan. Lehden etusivulle yltäneen laajan jutun otsikossa kysytään: "Mikä tekee suomalaisista lapsista niin fiksuja?"
Lehti hehkuttaa suomalaisten lasten olevan maailman älykkäimpiä ja ihmettelee koululaitoksiamme, joissa opettajia puhutellaan etunimellä eikä koulupuvuista ole tietokaan. Juttua varten lehti on vieraillut muun muassa Jyväskylän normaalikoulussa, jonka opetusmetodeihin toimittaja on päässyt tutustumaan.
- Koulussa, joka on oikea mallikampus, ei ole omia urheilujoukkueita, marssibändejä tai päätöstanssiaisia, lehti kummastelee haltioituneena.
- Aivan kuten yhdysvaltalaiset ikätoverinsa, suomalaisetkin nuoret tuhlaavat aikaansa internetissä. He värjäävät tukkaansa, rakastavat sarkasmia ja kuuntelevat rap- ja heavy metal- musiikkia. Mutta yhdeksänteen luokkaan mennessä he ovat paljon muita edellä niin matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa - ja pitävät suomalaiset jatkossakin maailman tuottoisimpien työntekijöiden joukossa, lehti kirjoittaa.
Wall Street Journal kiittelee koulujen rentoa tunnelmaa ja sitä, että lapset saavat pienestä pitäen paljon vastuuta. Lehti pitää hyvin erikoisena sitä, että kouluun mennään vasta 7-vuotiaana eikä yliopisto-opinnoista huolehdita ennen lukion alkua käytännössä ollenkaan - ja miksi huolehtia, kun korkeakoulukoulutus ei maksa penniäkään! Myös yliopistojen tasa-arvoisuutta ja varsinkin eliittikorkeakoulujen puutetta kiitellään.
Hämmästystä herättää myös se, kun 15-vuotias huippuoppilas Fanny Salo kertoo usein auttavansa luokkatovereitaan koulutehtävissä, kun on itse tehnyt omansa. Huonoimpien oppilaiden tukemisella ja erityshuomiolla uskotaan olevan suuri vaikutus Suomen hienoon menestykseen koulutaitoja mittaavissa testeissä.
Hauskoina kuriositeetteina lehti kertoo myös suomalaisten pukeutumistyyleistä ja lempiajanviettotavoista. Muun muassa termi "fruittari" ja yhteisösivusto Irc-galleria mainitaan.
Wall Street Journal on USA:n toisiksi laajalevikkisin sanomalehti ja sitä myydään ympäri maailman. Levikki oli vuonna 2006 kaksi miljoonaa ja internet-tilaajia lehdellä oli miltei miljoona. Lehti on yksi yhdysvaltain arvostetuimpia ja se on voittanut Pulitzer-palkinnon peräti 33 kertaa."
Luulisi meidän koulusysteemin olevan jollakin tapaa hyvällä pohjalla.
Maailman johtava talouslehti hehkuttaa Suomen kouluja
01.03.2008 11:03
"Maailman suurimpiin talouslehtiin kuuluva Wall Street Journal ylistää suomalaista koululaitosta ja PISA-testeissä loistaneita koululaisiamme perjantain numerossaan. Lehden etusivulle yltäneen laajan jutun otsikossa kysytään: "Mikä tekee suomalaisista lapsista niin fiksuja?"
Lehti hehkuttaa suomalaisten lasten olevan maailman älykkäimpiä ja ihmettelee koululaitoksiamme, joissa opettajia puhutellaan etunimellä eikä koulupuvuista ole tietokaan. Juttua varten lehti on vieraillut muun muassa Jyväskylän normaalikoulussa, jonka opetusmetodeihin toimittaja on päässyt tutustumaan.
- Koulussa, joka on oikea mallikampus, ei ole omia urheilujoukkueita, marssibändejä tai päätöstanssiaisia, lehti kummastelee haltioituneena.
- Aivan kuten yhdysvaltalaiset ikätoverinsa, suomalaisetkin nuoret tuhlaavat aikaansa internetissä. He värjäävät tukkaansa, rakastavat sarkasmia ja kuuntelevat rap- ja heavy metal- musiikkia. Mutta yhdeksänteen luokkaan mennessä he ovat paljon muita edellä niin matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa - ja pitävät suomalaiset jatkossakin maailman tuottoisimpien työntekijöiden joukossa, lehti kirjoittaa.
Wall Street Journal kiittelee koulujen rentoa tunnelmaa ja sitä, että lapset saavat pienestä pitäen paljon vastuuta. Lehti pitää hyvin erikoisena sitä, että kouluun mennään vasta 7-vuotiaana eikä yliopisto-opinnoista huolehdita ennen lukion alkua käytännössä ollenkaan - ja miksi huolehtia, kun korkeakoulukoulutus ei maksa penniäkään! Myös yliopistojen tasa-arvoisuutta ja varsinkin eliittikorkeakoulujen puutetta kiitellään.
Hämmästystä herättää myös se, kun 15-vuotias huippuoppilas Fanny Salo kertoo usein auttavansa luokkatovereitaan koulutehtävissä, kun on itse tehnyt omansa. Huonoimpien oppilaiden tukemisella ja erityshuomiolla uskotaan olevan suuri vaikutus Suomen hienoon menestykseen koulutaitoja mittaavissa testeissä.
Hauskoina kuriositeetteina lehti kertoo myös suomalaisten pukeutumistyyleistä ja lempiajanviettotavoista. Muun muassa termi "fruittari" ja yhteisösivusto Irc-galleria mainitaan.
Wall Street Journal on USA:n toisiksi laajalevikkisin sanomalehti ja sitä myydään ympäri maailman. Levikki oli vuonna 2006 kaksi miljoonaa ja internet-tilaajia lehdellä oli miltei miljoona. Lehti on yksi yhdysvaltain arvostetuimpia ja se on voittanut Pulitzer-palkinnon peräti 33 kertaa."
Luulisi meidän koulusysteemin olevan jollakin tapaa hyvällä pohjalla.
Sain myös Korpiselta vastauksen aiheesta:
Pitänee toivoa että jotain hyvää seuraisi.Hei!
Olen samaa mieltä kanssasi. Kannattaisi vain ottaa kantaa koulujen puolesta, kirjoittaa ja pitää yhteyttä poliitikkoihin esim. Pääministeriin. Hänenkin olisi syytä ottaa vastuuta koulutuspolitiikasta. Syksyllä ovat kuntavaalit ennen niitä on käytävä arvokeskustelua. Tiedätkö muuten, että kirjailija-toimittaja Aino Suhola on kotoisin Reisjärveltä. Hän on puolustanut kyläkouluja.
Onko sinulle tuttu Suomen lähikoulut ry:n kotisivu http://www.suomenlahikoulut.info ja siellä erityisesti Pienet koulut ja koululaiset-blogi?
terv. Eira Korpinen
KOULUN LAKKAUTTAMINEN
Koultk § 8 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 17.12.2007 periaatteen, että Reisjärvi siirtyy 1.8.2008 alkaen kolmen ala-asteen malliin. Järvelän koulu on päätetty lakkauttaa jo aikaisemmin ja nyt edellytetään vielä yhden koulun lakkauttamista. Käytännössä se tarkoittaa, että Kangaskylän ja Leppälahden koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2008 alkaen. Ko. koulujen oppilasennusteet ovat liitteinä 1 ja 2. Tekninen toimi on teettänyt molemmille kouluille kuntoarvion (liitteet 3 ja 4).
Kouluja lakkauttamista koskeva kuulemistilaisuus järjestettiin 15.1.2008.
Yleinen koulurakennuksiin tutustuminen on järjestetty 7.2.2008.
Kunnanvaltuusto käsitteli asiaa iltakoulussaan 11.2.2008. Sen pohjalta tehdyt selvitykset ovat liitteenä 5.
Tällä hetkellä Kangaskylän koululla on kolme perusopetuksen luokkaa. Ensi syksynä Kiiskilänkylän oppilaat, jotka nyt käyvät Kangaskylän koulua, ovat tämän hetkisen tiedon mukaan palaamassa Sievin kuntaan uuteen kouluun, jota rakennetaan Kiiskilänkylälle. Leppälahden ala-asteella toimii tällä hetkellä kaksi perusopetuksen luokkaa, harjaantumisopetus ja esiopetuksen yksi ryhmä.
Kaikkien koulujen tämänhetkiset oppilasmäärät ovat liitteessä 6.
Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti tarkoitus on siirtyä 1.8.2008 kolmen koulun (luokat 1-6) malliin. Tällöin toimivat ja halvin ratkaisu on oheisten laskelmien (liite 5) mukaan se, että opetus keskitetään tällä suunnalla Leppälahden koulun tiloihin ja Kangaskylän koulu suljetaan. Tämä on myös huollollisesti edullisin vaihtoehto.
Tekninen johtaja Matti Kiviniemi on kokouksessa esittelemässä eri vaihtoehtojen ratkaisuja ja niiden toteuttamismahdollisuuksia. Samalla hän voi vastata kysymyksiin myös muista mahdollisesti esille tulevista vaihtoehdoista.
Ympäristöjohtaja Jorma Turunen on perjantaina (29.2.2008) iltapäivällä esittänyt, että "ainakin Leppälahden ala-asteen vanhalle puolelle tehtäisiin kuntotutkimus, jossa selvitettäisiin sisäilman laatu ja tilojen terveydellinen kunto/terveyshaitan mahdollisuus." Perusteena on se, että "terveyshaittana (terveydensuojelulain mukainen määritys) pidetään myös altistumista terveydelle haitallisella aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireen ilmeneminen on mahdollista."
On hyvä, että asiaan on kiinnitetty huomiota, koska monelta koululta on tullut kommentteja sisäilman laadusta. Kunnanjohtaja on käynnistämässä selvittelytyön. Koulujen sisäilmaan on kiinnitetty huomiota myös valtakunnallisella tasolla.
Pk reht Ehdotus: Koululautakunta esittää kunnanhallitukselle, että kaikille koulurakennuksille tehtäisiin ympäristöjohtaja Jorma Turusen esittämät tutkimukset. Kiireellisyysjärjestyksessä ensivaiheessa olisivat Leppälahden ja Kangaskylän rakennukset.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tämän pykälän käsittelyn aikana paikalla oli tekninen johtaja Matti Kiviniemi esittelemässä asioita.
Aimo Hautala tuli paikalle tämän pykälän käsittelyn loppuvaiheessa.
Edellinen päätös
Takaisin alkuun
Koultk § 8 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 17.12.2007 periaatteen, että Reisjärvi siirtyy 1.8.2008 alkaen kolmen ala-asteen malliin. Järvelän koulu on päätetty lakkauttaa jo aikaisemmin ja nyt edellytetään vielä yhden koulun lakkauttamista. Käytännössä se tarkoittaa, että Kangaskylän ja Leppälahden koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2008 alkaen. Ko. koulujen oppilasennusteet ovat liitteinä 1 ja 2. Tekninen toimi on teettänyt molemmille kouluille kuntoarvion (liitteet 3 ja 4).
Kouluja lakkauttamista koskeva kuulemistilaisuus järjestettiin 15.1.2008.
Yleinen koulurakennuksiin tutustuminen on järjestetty 7.2.2008.
Kunnanvaltuusto käsitteli asiaa iltakoulussaan 11.2.2008. Sen pohjalta tehdyt selvitykset ovat liitteenä 5.
Tällä hetkellä Kangaskylän koululla on kolme perusopetuksen luokkaa. Ensi syksynä Kiiskilänkylän oppilaat, jotka nyt käyvät Kangaskylän koulua, ovat tämän hetkisen tiedon mukaan palaamassa Sievin kuntaan uuteen kouluun, jota rakennetaan Kiiskilänkylälle. Leppälahden ala-asteella toimii tällä hetkellä kaksi perusopetuksen luokkaa, harjaantumisopetus ja esiopetuksen yksi ryhmä.
Kaikkien koulujen tämänhetkiset oppilasmäärät ovat liitteessä 6.
Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti tarkoitus on siirtyä 1.8.2008 kolmen koulun (luokat 1-6) malliin. Tällöin toimivat ja halvin ratkaisu on oheisten laskelmien (liite 5) mukaan se, että opetus keskitetään tällä suunnalla Leppälahden koulun tiloihin ja Kangaskylän koulu suljetaan. Tämä on myös huollollisesti edullisin vaihtoehto.
Tekninen johtaja Matti Kiviniemi on kokouksessa esittelemässä eri vaihtoehtojen ratkaisuja ja niiden toteuttamismahdollisuuksia. Samalla hän voi vastata kysymyksiin myös muista mahdollisesti esille tulevista vaihtoehdoista.
Ympäristöjohtaja Jorma Turunen on perjantaina (29.2.2008) iltapäivällä esittänyt, että "ainakin Leppälahden ala-asteen vanhalle puolelle tehtäisiin kuntotutkimus, jossa selvitettäisiin sisäilman laatu ja tilojen terveydellinen kunto/terveyshaitan mahdollisuus." Perusteena on se, että "terveyshaittana (terveydensuojelulain mukainen määritys) pidetään myös altistumista terveydelle haitallisella aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireen ilmeneminen on mahdollista."
On hyvä, että asiaan on kiinnitetty huomiota, koska monelta koululta on tullut kommentteja sisäilman laadusta. Kunnanjohtaja on käynnistämässä selvittelytyön. Koulujen sisäilmaan on kiinnitetty huomiota myös valtakunnallisella tasolla.
Pk reht Ehdotus: Koululautakunta esittää kunnanhallitukselle, että kaikille koulurakennuksille tehtäisiin ympäristöjohtaja Jorma Turusen esittämät tutkimukset. Kiireellisyysjärjestyksessä ensivaiheessa olisivat Leppälahden ja Kangaskylän rakennukset.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tämän pykälän käsittelyn aikana paikalla oli tekninen johtaja Matti Kiviniemi esittelemässä asioita.
Aimo Hautala tuli paikalle tämän pykälän käsittelyn loppuvaiheessa.
Edellinen päätös
Takaisin alkuun
Sinne vaan muksut homekouluun ja toinen vasta saneerattu homeeton koulu suljetaan 
Auttakaa joku joka tietää näistä asioista! Päätöksentekiät ovat lähes kaikki kotoisin homekoulun alueelta jonka he ovat jättäneet tutkimatta ja sitten saavat täysin vääryydellä korjauttaa kunhan ovat myyneet tämän täysin kunnossa olevan koulun!
Auttakaa joku joka tietää näistä asioista! Päätöksentekiät ovat lähes kaikki kotoisin homekoulun alueelta jonka he ovat jättäneet tutkimatta ja sitten saavat täysin vääryydellä korjauttaa kunhan ovat myyneet tämän täysin kunnossa olevan koulun!
2. KANGASKYLÄN KOULU
2.1 Tilojen käyttö ja muutostarpeet uutta käyttöä varten
Alakoulun on suunniteltu toimivan kolmeopettajaisena. Perusopetustilat järjestetään nykyisiin kahteen alkuperäiseen luokkatilaan ja kolmantena perusopetustilana toimiin v. 2006 asunnosta muodostettu luokkatila.
Liikuntasali jää entiseen käyttöönsä. Ilmanvaihto saatetaan nykymääräysten mukaiseksi.
Esikouluryhmää (noin 10 henkeä) varten kunnostetaan keittiön yläpuolella olevat tilat,
joissa on toiminut kudontapiiri ja koulun oma kirjasto. Tiloja on yhteensä noin 30 m2. Toiminnallisesti tilamäärä on esiopetukseen suunnitellulle ryhmälle hyvin puutteelliset. Porraskäytävä tiloihin on matala. Tilojen koulukäyttöön otto edellyttää varapoistumistien rakentamista ulkokautta rakennuksen päätyyn. Vaihtoehtoisesti tila sijoitetaan rakennettavaan laajennukseen, mikäli niitä ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa nykyisiin tiloihin.
Kangaskylän koulun henkilökunta esittää kaikkien toimintojen sijoittamisesta nykyiseen rakennukseen ilman laajennusta. Esityksessä harjaantumisopetus on esitetty sijoitettavaksi ensimmäiseen kerrokseen asunnosta muutettuun länsipäädyn luokkatilaan. Yläkerran teknisten töiden luokkatilaan on esitetty siirrettäväksi 1-2 luokka-aste. Tekniselle työlle on esitetty rakennettavaksi ullakolle tilat, joihin käynti tapahtuisi 1-2 luokkatilan kautta. Esikouluryhmä on esitetty sijoitettavaksi keittiön yläpuolelle entiseen pieneen asuntoon, joka on toiminut kirjasto- ja harrastetiloina.
Oppilaskäyttötilan rakentaminen ullakolle tuottaa useita rakennusteknisiä, rakenneteknisiä, paloteknisiä, poistumistie- ja tilankäytöllisiä ongelmia. Näiden ongelmien (jos kaikkia voi tarkoituksen mukaisella tavalla edes ratkaista) ratkaiseminen aiheuttaa sellaisia kustannuksia, että toimintojen sijoittaminen uudisrakentamisena toteutettavaan laajennukseen on perustellumpaa.
Tästä syystä henkilökunnan esittämää vaihtoehtoa ei tarkastelussa ole tarkemmin arvioitu ja laskettu. Tämä kustannustarkastelu edellyttäisi pitkälle vietyjä rakennusteknisiä suunnitelmia, joiden toteuttamiskelpoisuudesta tulisi saada myös viranomaisten ennakkolausunnot.
2.2 Rakennuksen peruskorjaus
Ensisijaisin korjaustarve on ilmanvaihdon saattaminen nykyisiä määräyksiä vastaavaksi sisäänpuhallus/poistoilmanvaihdoksi. Ilmanvaihdon peruskorjauksesta seuraa aina myös rakennusteknisiä korjauksia.
Ilmanvaihtokanaville joudutaan tekemän seiniin ja kattoihin läpimenoreikiä. Ullakkotilaan joudutaan rakentamaan paloeristetty IV-konehuone.
Toisen vaiheen korjaustarpeita on lämmitysverkoston uusiminen, jonka kuntokartoittaja on ajoittanut vuodelle 2011.
Rakennusteknisiä perus/kunnossapitokorjauksia voidaan arvioida tarvittavan lämmitysverkoston uusimisen yhteyteen kertyvän noin 100 €/m2.
- peruskorjaukset 582 m2 60 000 €
2.3 Ilmanvaihdon peruskorjaus
Koulun huonetilajärjestyksestä johtuen rakennukseen tulee asennettavaksi useita erillisiä iv-koneita. Yhdellä keskuskoneella toteutus edellyttäisi suuria ilmanvaihtokanavia, joille reittien löytäminen on vaikeata ja/tai johtaa kalliisiin ratkaisuihin. Keskuskoneen ullakolle asentaminen edellyttää erillisen lämpöeristetyn konehuoneen rakentamista. Lisäksi kanavien sijoittaminen ullakolle edellyttää kanavien paloeristämisiä ja palopeltejä.
LVI-asiantuntijan alustavan tarkastelun perusteella on tarkoituksenmukaisinta rakentaa ilmanvaihto hajautetusti usealla koneella.
Kellaritila, jota ei suunnitella otettavaksi koulukäyttöön, ilmastoidaan erillisellä poistopuhaltimella ja tuloilmalämmittimellä alipaineiseksi. Alipaineistamalla estetään huonompilaatuisen ilman leviäminen koulukäytössä oleviin tiloihin. Poistokanavana on arvioitu voitavan käyttää vanhan savupiipun hormeja.
Pohjoispuolen päädyn luokkatila ja yläpuolelle suunniteltu esikoulun ryhmätila ilmastoidaan yhteisellä koneella, johon voidaan käyttää Järvelän alakoululta vapautuvaa luokkatilojen iv-konetta.
Länsipäädyn toisessa kerroksessa olevien teknisen työn tilojen ilmastoimiseen voidaan käyttää Järvelän koulun pienempää iv-konetta.
3-4 ja 5-6 luokkiin asennetaan uudet luokkakohtaiset IV-kojeet.
Liikuntatilalle, eteisaulalle ja sos.tiloille asennetaan yhteinen iv-koje ullakolle rakennettavaan konehuoneeseen.
Ilmanvaihdon alustava kustannusarvio (alv0%):
- kellari 2 500 €
- 1-2 luokkatila ja yläpuolinen 2.krs 4 000 €
- 3-4 luokkatila 7 000 €
- 5-6 luokkatila 7 000 €
- teknisen työn tilat länsipääty 2.krs 2 500 €
- liikuntasali, aula ja sos.tilat 20 000 €
- ilmanvaihdon asentamiseen liittyvät
rakennustekniset työt 15 000 €
- ilmanvaihdon asentamiseen liittyvät
sähkötyöt 10 000 €
__________________________________________
ilmanvaihto yhteensä 68 000 €
Keittiön toiminta tulee muutettavaksi jakelukeittiöksi. Tilat ja keittiölaitteet eivät riitä lisääntyvään ja monipuolistuvaan valmistuskeittiötoimintaan.
2.4 Lämmitysjärjestelmän peruskorjaus
Lämmityskattila laitteineen on hyvässä kunnossa eikä edellytä peruskorjaamista kymmenen vuoden kuluessa.
Kuntokartoituksen LVI-asiantuntija arvioi lämpöjohtojen uusimisen vuodelle 2011 seuraavasti:
- lämmitysputkisto 30 000 €
2.5 Laajentamistarpeet
Mikäli koululle suunnitellaan sijoitettavaksi harjaantumisopetus, on toiminnallisista ja kustannuksellisista syistä tarkoituksenmukaisinta toteuttaa laajennuksena. Harjaantumisopetuksen tilantarpeeksi on arvioitu yhteensä noin 70 m2. Tilojen rakentaminen laajennuksena maksaa nykykustannustasolla noin 105 000 € (alv0) (noin 1 500 €/h-m2). Laajennuksen toteuttaminen päätyyn johtaa muutostarpeisiin pihajärjestelyissä.
Harjaantumisopetuksen tilantarpeen toteuttamiselle löytyy tarkoituksenmukaista tilaa koulun keittiön puoleiseen päätyyn. Tilojen rakentaminen estää esikoulukäyttöön suunniteltujen toisen kerroksen hätäpoistumistien rakentamisen koulurakennuksen päätyyn.
Mikäli harjaantumisopetukselle rakennetaan tilat laajennuksena nykyiseen rakennukseen, on tarkoituksenmukaista rakentaa samalla tilat esiopetukselle ensimmäiseen kerrokseen. Asianmukaisen esiopetuksen vähimmäistilojen tulisi olla noin 60 m2. Nykykustannustasolla tämä lisälaajennus maksaa noin 90 000 €(alv0).
Koulu voi käyttää tiloja muullakin tavoin – kunakin vuonna opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
Harjaantumisopetuksen ja esikoulun tarpeisiin rakennettavien tilojen kustannusarvio piha-aluetöineen on noin
- laajennus (alv0%) 195 000 €
2.6 Käyttökustannukset
Käyttökustannuksista noin kaksi kolmasosaa kertyy ruokahuollosta ja siivouksesta. Käyttökustannukset tässä vaihtoehdossa nousisivat lisätilan rakentamisen vuoksi lähelle Leppälahden koulun käyttökustannuksia. Ilmanvaihdon tehostumisesta aiheutuu lisäksi vuositasolla noin 2 000 €:n lisä käyttökustannuksiin. Lisäenergia otettaisiin sähkölämmitteisillä iv-koneiden esilämmityspattereilla.
2.1 Tilojen käyttö ja muutostarpeet uutta käyttöä varten
Alakoulun on suunniteltu toimivan kolmeopettajaisena. Perusopetustilat järjestetään nykyisiin kahteen alkuperäiseen luokkatilaan ja kolmantena perusopetustilana toimiin v. 2006 asunnosta muodostettu luokkatila.
Liikuntasali jää entiseen käyttöönsä. Ilmanvaihto saatetaan nykymääräysten mukaiseksi.
Esikouluryhmää (noin 10 henkeä) varten kunnostetaan keittiön yläpuolella olevat tilat,
joissa on toiminut kudontapiiri ja koulun oma kirjasto. Tiloja on yhteensä noin 30 m2. Toiminnallisesti tilamäärä on esiopetukseen suunnitellulle ryhmälle hyvin puutteelliset. Porraskäytävä tiloihin on matala. Tilojen koulukäyttöön otto edellyttää varapoistumistien rakentamista ulkokautta rakennuksen päätyyn. Vaihtoehtoisesti tila sijoitetaan rakennettavaan laajennukseen, mikäli niitä ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa nykyisiin tiloihin.
Kangaskylän koulun henkilökunta esittää kaikkien toimintojen sijoittamisesta nykyiseen rakennukseen ilman laajennusta. Esityksessä harjaantumisopetus on esitetty sijoitettavaksi ensimmäiseen kerrokseen asunnosta muutettuun länsipäädyn luokkatilaan. Yläkerran teknisten töiden luokkatilaan on esitetty siirrettäväksi 1-2 luokka-aste. Tekniselle työlle on esitetty rakennettavaksi ullakolle tilat, joihin käynti tapahtuisi 1-2 luokkatilan kautta. Esikouluryhmä on esitetty sijoitettavaksi keittiön yläpuolelle entiseen pieneen asuntoon, joka on toiminut kirjasto- ja harrastetiloina.
Oppilaskäyttötilan rakentaminen ullakolle tuottaa useita rakennusteknisiä, rakenneteknisiä, paloteknisiä, poistumistie- ja tilankäytöllisiä ongelmia. Näiden ongelmien (jos kaikkia voi tarkoituksen mukaisella tavalla edes ratkaista) ratkaiseminen aiheuttaa sellaisia kustannuksia, että toimintojen sijoittaminen uudisrakentamisena toteutettavaan laajennukseen on perustellumpaa.
Tästä syystä henkilökunnan esittämää vaihtoehtoa ei tarkastelussa ole tarkemmin arvioitu ja laskettu. Tämä kustannustarkastelu edellyttäisi pitkälle vietyjä rakennusteknisiä suunnitelmia, joiden toteuttamiskelpoisuudesta tulisi saada myös viranomaisten ennakkolausunnot.
2.2 Rakennuksen peruskorjaus
Ensisijaisin korjaustarve on ilmanvaihdon saattaminen nykyisiä määräyksiä vastaavaksi sisäänpuhallus/poistoilmanvaihdoksi. Ilmanvaihdon peruskorjauksesta seuraa aina myös rakennusteknisiä korjauksia.
Ilmanvaihtokanaville joudutaan tekemän seiniin ja kattoihin läpimenoreikiä. Ullakkotilaan joudutaan rakentamaan paloeristetty IV-konehuone.
Toisen vaiheen korjaustarpeita on lämmitysverkoston uusiminen, jonka kuntokartoittaja on ajoittanut vuodelle 2011.
Rakennusteknisiä perus/kunnossapitokorjauksia voidaan arvioida tarvittavan lämmitysverkoston uusimisen yhteyteen kertyvän noin 100 €/m2.
- peruskorjaukset 582 m2 60 000 €
2.3 Ilmanvaihdon peruskorjaus
Koulun huonetilajärjestyksestä johtuen rakennukseen tulee asennettavaksi useita erillisiä iv-koneita. Yhdellä keskuskoneella toteutus edellyttäisi suuria ilmanvaihtokanavia, joille reittien löytäminen on vaikeata ja/tai johtaa kalliisiin ratkaisuihin. Keskuskoneen ullakolle asentaminen edellyttää erillisen lämpöeristetyn konehuoneen rakentamista. Lisäksi kanavien sijoittaminen ullakolle edellyttää kanavien paloeristämisiä ja palopeltejä.
LVI-asiantuntijan alustavan tarkastelun perusteella on tarkoituksenmukaisinta rakentaa ilmanvaihto hajautetusti usealla koneella.
Kellaritila, jota ei suunnitella otettavaksi koulukäyttöön, ilmastoidaan erillisellä poistopuhaltimella ja tuloilmalämmittimellä alipaineiseksi. Alipaineistamalla estetään huonompilaatuisen ilman leviäminen koulukäytössä oleviin tiloihin. Poistokanavana on arvioitu voitavan käyttää vanhan savupiipun hormeja.
Pohjoispuolen päädyn luokkatila ja yläpuolelle suunniteltu esikoulun ryhmätila ilmastoidaan yhteisellä koneella, johon voidaan käyttää Järvelän alakoululta vapautuvaa luokkatilojen iv-konetta.
Länsipäädyn toisessa kerroksessa olevien teknisen työn tilojen ilmastoimiseen voidaan käyttää Järvelän koulun pienempää iv-konetta.
3-4 ja 5-6 luokkiin asennetaan uudet luokkakohtaiset IV-kojeet.
Liikuntatilalle, eteisaulalle ja sos.tiloille asennetaan yhteinen iv-koje ullakolle rakennettavaan konehuoneeseen.
Ilmanvaihdon alustava kustannusarvio (alv0%):
- kellari 2 500 €
- 1-2 luokkatila ja yläpuolinen 2.krs 4 000 €
- 3-4 luokkatila 7 000 €
- 5-6 luokkatila 7 000 €
- teknisen työn tilat länsipääty 2.krs 2 500 €
- liikuntasali, aula ja sos.tilat 20 000 €
- ilmanvaihdon asentamiseen liittyvät
rakennustekniset työt 15 000 €
- ilmanvaihdon asentamiseen liittyvät
sähkötyöt 10 000 €
__________________________________________
ilmanvaihto yhteensä 68 000 €
Keittiön toiminta tulee muutettavaksi jakelukeittiöksi. Tilat ja keittiölaitteet eivät riitä lisääntyvään ja monipuolistuvaan valmistuskeittiötoimintaan.
2.4 Lämmitysjärjestelmän peruskorjaus
Lämmityskattila laitteineen on hyvässä kunnossa eikä edellytä peruskorjaamista kymmenen vuoden kuluessa.
Kuntokartoituksen LVI-asiantuntija arvioi lämpöjohtojen uusimisen vuodelle 2011 seuraavasti:
- lämmitysputkisto 30 000 €
2.5 Laajentamistarpeet
Mikäli koululle suunnitellaan sijoitettavaksi harjaantumisopetus, on toiminnallisista ja kustannuksellisista syistä tarkoituksenmukaisinta toteuttaa laajennuksena. Harjaantumisopetuksen tilantarpeeksi on arvioitu yhteensä noin 70 m2. Tilojen rakentaminen laajennuksena maksaa nykykustannustasolla noin 105 000 € (alv0) (noin 1 500 €/h-m2). Laajennuksen toteuttaminen päätyyn johtaa muutostarpeisiin pihajärjestelyissä.
Harjaantumisopetuksen tilantarpeen toteuttamiselle löytyy tarkoituksenmukaista tilaa koulun keittiön puoleiseen päätyyn. Tilojen rakentaminen estää esikoulukäyttöön suunniteltujen toisen kerroksen hätäpoistumistien rakentamisen koulurakennuksen päätyyn.
Mikäli harjaantumisopetukselle rakennetaan tilat laajennuksena nykyiseen rakennukseen, on tarkoituksenmukaista rakentaa samalla tilat esiopetukselle ensimmäiseen kerrokseen. Asianmukaisen esiopetuksen vähimmäistilojen tulisi olla noin 60 m2. Nykykustannustasolla tämä lisälaajennus maksaa noin 90 000 €(alv0).
Koulu voi käyttää tiloja muullakin tavoin – kunakin vuonna opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
Harjaantumisopetuksen ja esikoulun tarpeisiin rakennettavien tilojen kustannusarvio piha-aluetöineen on noin
- laajennus (alv0%) 195 000 €
2.6 Käyttökustannukset
Käyttökustannuksista noin kaksi kolmasosaa kertyy ruokahuollosta ja siivouksesta. Käyttökustannukset tässä vaihtoehdossa nousisivat lisätilan rakentamisen vuoksi lähelle Leppälahden koulun käyttökustannuksia. Ilmanvaihdon tehostumisesta aiheutuu lisäksi vuositasolla noin 2 000 €:n lisä käyttökustannuksiin. Lisäenergia otettaisiin sähkölämmitteisillä iv-koneiden esilämmityspattereilla.
3. LEPPÄLAHDEN KOULU
3.1 Tilojen käyttö ja muutostarpeet uutta käyttöä varten
Alakoulun on suunniteltu toimivan kolmeopettajaisena. Perusopetustilat järjestetään nykyisiin kahteen B-rakennuksen luokkatilaan ja kolmantena perusopetustilana toimii A-rakennuksessa oleva luokkatila.
Liikuntasali jää entiseen käyttöönsä. Opetustoiminnan lisääntymisestä johtuvat tilojen muutostarpeet ovat vähäiset.
Esikouluryhmää (noin 10 henkeä) varten otetaan käyttöön B-rakennuksen keittiön yläpuolella olevat entisen asunnon tilat. Tiloja on yhteensä noin 65 m2. Toiminnallisesti tilamäärä on esiopetukseen suunnitellulle ryhmälle hyvin riittävät. Tilojen koulukäyttöön otto edellyttää varapoistumistien rakentamista ulkokautta rakennuksen päätyyn. Kaksi huonetilaa tulee yhdistettäväksi purkamalla väliseinä. Tilojen muutostarpeet uuteen käyttöön muilta osin ovat vähäiset.
Koulu voi käyttää tiloja muullakin tavoin – kunakin vuonna opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla
Harjaantumisopetus palaa aiemmin käyttämiinsä tiloihin ja tältä osin muutostarpeet tiloihin ovat vähäiset.
- muutostarpeet ja niihin liittyvät korjaukset 10 000 €
3.2 Rakennusten peruskorjaustarpeet
Ensisijaisin korjaustarve on ilmanvaihdon saattaminen nykyisiä määräyksiä vastaavaksi sisäänpuhallus/poistoilmanvaihdoksi molemmissa rakennuksissa. Ilmanvaihdon peruskorjauksesta seuraa aina myös rakennusteknisiä korjauksia. IV-kanaville joudutaan tekemän seiniin ja kattoihin läpimenoreikiä. Samoin ensivaiheen korjaustarpeita on molempia rakennuksia lämmittävän öljykattilan vaihto.
Toisen vaiheen korjaustarpeita on lämmitysverkoston uusiminen, jonka kuntokartoittaja on ajoittanut vuodelle 2011. B-rakennuksen tiilikatteen uusiminen voitaneen siirtää toiseen vaiheeseen, koska tiilikatteen alla on umpilaudoitus ja huopa-aluskate.
Rakennusteknisiä perus/kunnossapitokorjauksia voidaan arvioida tarvittavan lämmitysverkoston uusimisen yhteyteen kertyvän noin 100 €/m2.
- peruskorjaukset 880 m2 90 000 €
- vesikate B-rakennus 15 000 €
- A ja B julkisivujen kunnostus 14 000 €
__________________________________________
rakennustekniset peruskorjaukset yht. 119 000 €
3.3 Ilmanvaihdon peruskorjaus
Koulun huonetilajärjestyksestä johtuen rakennuksiin tulee asennettavaksi useita erillisiä iv-koneita. Yhdellä rakennuskohtaisella keskuskoneella toteuttaminen edellyttäisi suuria ilmanvaihtokanavia, joille reittien löytäminen on vaikeata ja/tai johtaa kalliisiin ratkaisuihin. Lisäksi ullakolle asentaminen edellyttää erillisen lämpöeristetyn konehuoneen rakentamista. Ullakolle sijoitettavat kanavat edellyttävät paloeristämistä ja palopeltejä.
LVI-asiantuntijan alustavan tarkastelun perusteella on tarkoituksenmukaisinta rakentaa ilmanvaihto hajautetusti usealla koneella ja sijoittaa IV-koneet huonetilojen puolelle, koska se on mahdollista.
Kellaritila ilmastoidaan erillisellä poistopuhaltimella ja teknisen työn tilan ilmanvaihtoa tehostetaan tuloilmalämmittimellä. Käytön ulkopuolelle jäävät entiset asukkaiden pesu ja saunatilat alipaineistetaan. Alipaineistamalla estetään huonompilaatuisen ilman leviäminen koulukäytössä oleviin tiloihin. Poistokanavina on arvioitu voitavan käyttää savupiipun hormeja.
B-rakennuksen kaksi luokkatilaa voidaan ilmastoida yhteisellä koneella, johon voidaan käyttää Järvelän alakoululta vapautuvaa luokkatilojen iv-konetta.
B-rakennuksen toisessa kerroksessa olevat koulukäyttöön tulevat tilat arvioitiin ilmastoitavaksi uudella IV-koneella.
A-rakennuksen luokkaan tulee asennettavaksi uusi luokkakohtainen iv-kone.
A-rakennuksen liikunta- ja pukutiloille tulee asennettavaksi yhteinen uusi iv-kone.
A-rakennuksen oppilaseteiselle ja WC-tiloille voidaan asentaa Järvelän koululta vapautuva pienempi iv-kone.
A-rakennuksen harjaantumisopetuksen tilat tulee ilmastoitavaksi omalla uudella yläkerran tiloihin asennettavalla iv-koneella.
Ilmanvaihdon alustava kustannusarvio (alv0%):
B-rakennus
- kellari 1 000 €
- esiopetus 2.krs 8 000 €
- 3-4 ja 5-6 luokkatilat 3 000 €
A-rakennus
- 1-2 luokkatila 7 000 €
- liikuntasali ja sos.tilat 12 000 €
- eteinen ja WC:t 2 000 €
- harjaantumisopetus 8 000 €
- ilmanvaihdon asentamiseen liittyvät
rakennustekniset työt 9 000 €
- ilmanvaihdon asentamiseen liittyvät
sähkötyöt 10 000 €
__________________________________________
ilmanvaihto yhteensä 60 000 €
Keittiön toiminta jatkuisi tässä vaihtoehdossa jakelukeittiönä.
3.4 Lämmitysjärjestelmän peruskorjaus
Lämmityskattila laitteineen on uusittava lähiaikoina. Kunnan omistama Rantapellon rivitalo on liittymässä kaukolämpöön. Rivitalosta vapautuu hyväkuntoinen lämmityskattila säätölaitteineen. Tämä kattila kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kunnan tarpeisiin. Kattila soveltuu Leppälahden koulun tarpeisiin. Se voidaan siirtää esimerkiksi hyvittämällä Rantapellon rivitaloa hankittavan kaukolämpövaihtimen hinnalla.
Kuntokartoituksen LVI-asiantuntija arvioi lämpöjohtojen uusimisen vuodelle 2011 seuraavasti:
- lämmityskattila laitteineen 8 000 €
- lämmitysputkisto 40 000 €
__________________________________________
lämmitysjärjestelmä yhteensä 48 000 €
3.5 Rakennuksen laajentamistarpeet
Tilat kahdessa rakennuksessa ovat riittävät kaikkia suunniteltuja tarpeita varten, joten laajentamistarvetta ei ole.
3.6 Käyttökustannukset
Käyttökustannuksista noin kaski kolmasosaa kertyy ruokahuollosta ja siivouksesta.
Käyttökustannukset toimintojen yhdistämisestä johtuen nousisivat nykyisestä tasosta noin 2 000 €/v. Ilmanvaihdon tehostumisesta aiheutuisi lisäksi vuositasolla noin 2 000 €:n lisä käyttökustannuksiin. Lisäenergia otettaisiin sähkölämmitteisillä iv-koneiden esilämmityspattereilla.
3.1 Tilojen käyttö ja muutostarpeet uutta käyttöä varten
Alakoulun on suunniteltu toimivan kolmeopettajaisena. Perusopetustilat järjestetään nykyisiin kahteen B-rakennuksen luokkatilaan ja kolmantena perusopetustilana toimii A-rakennuksessa oleva luokkatila.
Liikuntasali jää entiseen käyttöönsä. Opetustoiminnan lisääntymisestä johtuvat tilojen muutostarpeet ovat vähäiset.
Esikouluryhmää (noin 10 henkeä) varten otetaan käyttöön B-rakennuksen keittiön yläpuolella olevat entisen asunnon tilat. Tiloja on yhteensä noin 65 m2. Toiminnallisesti tilamäärä on esiopetukseen suunnitellulle ryhmälle hyvin riittävät. Tilojen koulukäyttöön otto edellyttää varapoistumistien rakentamista ulkokautta rakennuksen päätyyn. Kaksi huonetilaa tulee yhdistettäväksi purkamalla väliseinä. Tilojen muutostarpeet uuteen käyttöön muilta osin ovat vähäiset.
Koulu voi käyttää tiloja muullakin tavoin – kunakin vuonna opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla
Harjaantumisopetus palaa aiemmin käyttämiinsä tiloihin ja tältä osin muutostarpeet tiloihin ovat vähäiset.
- muutostarpeet ja niihin liittyvät korjaukset 10 000 €
3.2 Rakennusten peruskorjaustarpeet
Ensisijaisin korjaustarve on ilmanvaihdon saattaminen nykyisiä määräyksiä vastaavaksi sisäänpuhallus/poistoilmanvaihdoksi molemmissa rakennuksissa. Ilmanvaihdon peruskorjauksesta seuraa aina myös rakennusteknisiä korjauksia. IV-kanaville joudutaan tekemän seiniin ja kattoihin läpimenoreikiä. Samoin ensivaiheen korjaustarpeita on molempia rakennuksia lämmittävän öljykattilan vaihto.
Toisen vaiheen korjaustarpeita on lämmitysverkoston uusiminen, jonka kuntokartoittaja on ajoittanut vuodelle 2011. B-rakennuksen tiilikatteen uusiminen voitaneen siirtää toiseen vaiheeseen, koska tiilikatteen alla on umpilaudoitus ja huopa-aluskate.
Rakennusteknisiä perus/kunnossapitokorjauksia voidaan arvioida tarvittavan lämmitysverkoston uusimisen yhteyteen kertyvän noin 100 €/m2.
- peruskorjaukset 880 m2 90 000 €
- vesikate B-rakennus 15 000 €
- A ja B julkisivujen kunnostus 14 000 €
__________________________________________
rakennustekniset peruskorjaukset yht. 119 000 €
3.3 Ilmanvaihdon peruskorjaus
Koulun huonetilajärjestyksestä johtuen rakennuksiin tulee asennettavaksi useita erillisiä iv-koneita. Yhdellä rakennuskohtaisella keskuskoneella toteuttaminen edellyttäisi suuria ilmanvaihtokanavia, joille reittien löytäminen on vaikeata ja/tai johtaa kalliisiin ratkaisuihin. Lisäksi ullakolle asentaminen edellyttää erillisen lämpöeristetyn konehuoneen rakentamista. Ullakolle sijoitettavat kanavat edellyttävät paloeristämistä ja palopeltejä.
LVI-asiantuntijan alustavan tarkastelun perusteella on tarkoituksenmukaisinta rakentaa ilmanvaihto hajautetusti usealla koneella ja sijoittaa IV-koneet huonetilojen puolelle, koska se on mahdollista.
Kellaritila ilmastoidaan erillisellä poistopuhaltimella ja teknisen työn tilan ilmanvaihtoa tehostetaan tuloilmalämmittimellä. Käytön ulkopuolelle jäävät entiset asukkaiden pesu ja saunatilat alipaineistetaan. Alipaineistamalla estetään huonompilaatuisen ilman leviäminen koulukäytössä oleviin tiloihin. Poistokanavina on arvioitu voitavan käyttää savupiipun hormeja.
B-rakennuksen kaksi luokkatilaa voidaan ilmastoida yhteisellä koneella, johon voidaan käyttää Järvelän alakoululta vapautuvaa luokkatilojen iv-konetta.
B-rakennuksen toisessa kerroksessa olevat koulukäyttöön tulevat tilat arvioitiin ilmastoitavaksi uudella IV-koneella.
A-rakennuksen luokkaan tulee asennettavaksi uusi luokkakohtainen iv-kone.
A-rakennuksen liikunta- ja pukutiloille tulee asennettavaksi yhteinen uusi iv-kone.
A-rakennuksen oppilaseteiselle ja WC-tiloille voidaan asentaa Järvelän koululta vapautuva pienempi iv-kone.
A-rakennuksen harjaantumisopetuksen tilat tulee ilmastoitavaksi omalla uudella yläkerran tiloihin asennettavalla iv-koneella.
Ilmanvaihdon alustava kustannusarvio (alv0%):
B-rakennus
- kellari 1 000 €
- esiopetus 2.krs 8 000 €
- 3-4 ja 5-6 luokkatilat 3 000 €
A-rakennus
- 1-2 luokkatila 7 000 €
- liikuntasali ja sos.tilat 12 000 €
- eteinen ja WC:t 2 000 €
- harjaantumisopetus 8 000 €
- ilmanvaihdon asentamiseen liittyvät
rakennustekniset työt 9 000 €
- ilmanvaihdon asentamiseen liittyvät
sähkötyöt 10 000 €
__________________________________________
ilmanvaihto yhteensä 60 000 €
Keittiön toiminta jatkuisi tässä vaihtoehdossa jakelukeittiönä.
3.4 Lämmitysjärjestelmän peruskorjaus
Lämmityskattila laitteineen on uusittava lähiaikoina. Kunnan omistama Rantapellon rivitalo on liittymässä kaukolämpöön. Rivitalosta vapautuu hyväkuntoinen lämmityskattila säätölaitteineen. Tämä kattila kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kunnan tarpeisiin. Kattila soveltuu Leppälahden koulun tarpeisiin. Se voidaan siirtää esimerkiksi hyvittämällä Rantapellon rivitaloa hankittavan kaukolämpövaihtimen hinnalla.
Kuntokartoituksen LVI-asiantuntija arvioi lämpöjohtojen uusimisen vuodelle 2011 seuraavasti:
- lämmityskattila laitteineen 8 000 €
- lämmitysputkisto 40 000 €
__________________________________________
lämmitysjärjestelmä yhteensä 48 000 €
3.5 Rakennuksen laajentamistarpeet
Tilat kahdessa rakennuksessa ovat riittävät kaikkia suunniteltuja tarpeita varten, joten laajentamistarvetta ei ole.
3.6 Käyttökustannukset
Käyttökustannuksista noin kaski kolmasosaa kertyy ruokahuollosta ja siivouksesta.
Käyttökustannukset toimintojen yhdistämisestä johtuen nousisivat nykyisestä tasosta noin 2 000 €/v. Ilmanvaihdon tehostumisesta aiheutuisi lisäksi vuositasolla noin 2 000 €:n lisä käyttökustannuksiin. Lisäenergia otettaisiin sähkölämmitteisillä iv-koneiden esilämmityspattereilla.
http://cromfel.battlefield.fi/tiedostot ... nukset.doc
Tuo heidän kustannuslaskelma on täyttä kusetusta!
Mitä voi tavan kansalaiset tehdä kun päättäjät tekevät tällaista? Mihin tästä voisi valittaa?
Tuo heidän kustannuslaskelma on täyttä kusetusta!
Mitä voi tavan kansalaiset tehdä kun päättäjät tekevät tällaista? Mihin tästä voisi valittaa?