Kongo

[tarpola]

Ikkunoiden asemalla suhteessa julkisivupintaan on tosiaankin aivan oleellinen vaikutus talon ilmeeseen. Joskus jouduin pitkähkösti keskustelemaan erään uudisrakentajan kanssa asiasta, kun hän olisi halunnut sovittaa ikkunat sisemmäs kuin mitä minä suunnittelijana esitin. Uusien ikkunoiden tapauksessa päädyin perustelemaan tätä silläkin, että sisäpuolen lämpölasi on varsinainen eristyskerros ja nimeomaan sen on syytä olla linjassa eristekerroksen kanssa, ei niinkään lähinnä tuulensuojana toimivan ulkolasin. Tilanne korostuu puualumiini-ikkunoissa mutta lasin osalta toki pätee vastaavasti lasitettuihin puuikkunoihinkin. Kokeilin asiaa itse käytännössä pitämällä lämpömittaria lasivälissä ja kyllähän siellä lämpötila oli selvästi lähempänä ulkoilmaa kuin sisätilaa.

Minun silmääni ei 3–5 sentin sisäänveto vielä koske, mutta suurempi on jo pahasta.

Jos julkisivu paksunee ulkopuoleltansa kovin paljon, saattaa ikkunakarmin kiinnittäminen vaikeutua jso sen haluaa kovin paljon ulommas alkuperäisestä sijainnistaan. Yksi keino vanhan kapeakarmisen ikkunan tapauksessa on yksinkertaisesti halkaista karmi ilmaraon kohdalta, asentaa puoliskot muutaman sentin etäisyydelle toisistaan ja kiertää karmi sisäpuolelta vaneriliuskoilla. Karmiin syntyy samalla jopa hieno lämpökatko, jonka voi täyttää uretaanilla tai tietysti muullakin eristeellä.

[tintu]

Tuosta sellainen sivuhuomautus, että P.Kaila, joka mainitsi tässä yhtenä päivänä päivälehden vakiopalstallaan samasta, jopa jäätymisriskistä ulomman ikkunan suhteen, lisäsi että sen voisi estää niillä ulkopuolelle asennettavilla ikkunaluukuilla

Liittyikö jäätymisriski siihen, että ikkunoiden lämpöarvojen jatkuvasti parantuessa käy lämmönhukka niin pieneksi, että ulkopuitteet alkavat jäätyä, kun ei sisältä hohkava lämpö pidä niitä enään sulina? Tässä(kin) mennään pian siihen, että energiansäästön nimissä parannetaan ikkunoiden lämmöneristysarvoja, jonka lopputuloksena niihin joudutaan kytkemään sähkövastukset lämmittämistä varten. Noita on siis jo olemassa!

Niin että ensin tehdään yksi korjausliike ja sitten toinen ja kolmas jne.. Jäätymishuomio liittyi kaiketi vain siihen kun nykyisin lisäeristetään niin paljon, eli kaitten sitten voi tapahtua vanhojenkin ikkunoiden kanssa (ihan silminnähdenkin jos ikkunan väliin on tiivistynyt sitä sisäilmakosteutta ja sitten ulkona pakastaa ankarasti..) Mutta jos ei tuosta sen enempää haittaa, eli ei kai kuiva pakkasilma haitaksi puulle ole ja jos sisällä piisaa lämpö

Ei se tuulensuojalevy muodosta vielä minkäänlaista ongelmaa lisälämmöneristämättömään puru- tai hirsitaloon, siis kastepisteen siirtymisen muodossa. Mulla on varsin yksinkertainen homma tuo ikkunoiden siirtäminen, sillä oon koko ajan varautunut siihen koko ajan. Eli ikkunat on vaan väliaikaisesti kiinnitetyt tällä hetkellä.

Aika pieneksi jää ulkoasun muutos, jos ikkunat jäävät vain 12 milliä ulkovuorauksen sisään. Itse en välttämättä lähtisi siirtämään ikkunoita, jos seinä kasvaa vain tuon verran. Jos samalla tehdään sisäremppakin, niin sitten asiaa on syytä harkita uudelleen. Ensinnäkin ne karmit on todella tiukasti kiinni, oman kokemukseni mukaan. Irroittaminen on jo senkin takia hankalaa. Sitten joutuu tekemään sisälle smyygilistat, vaikka se ei mikään maailman suuri homma olisikaan...

Okei, kiitos tiedosta. Meillä siis tehdään sisällä huone kerrallaa (nyt käsittelyssä tupa), joka tapa sopii meille ja näin pysyy mökki koko ajan kuitenkin jossain määrin käytettävissä, eikä remontit leviä liian pitkäaikaisiksi kerrallaan, eli eli tahtoo sanoa ettei varmaan sitten siirrellä ikkunoita myöhemminkään. Iloinen havainto tällä viikolla on nyt se, että seinät ja mökki on aivan kuiva (kun ollaan sitä sisältäkäsin kuorittu latekseista ja kipseistä Eli havaittu märkyys on vain tuolla ulkona alahelmoissa, vaan miten leveästi jää nähtäväksi vielä. Sisäpuolelle tulee smyygi, eli sen verran paksunee eristeineen sisällepäin, mikä minusta taas on ihan jees (ja saa sitten kukkiakin ikkunalaudalle kuten edellisessä hirrestä rakennetusta mummonmökissämme sai).

Komppaa rapsutiinua, että komeaa projektia siellä tehdään ja hyvin on meille muillekin dokumentoitu noita työvaiheita

Tilanne korostuu puualumiini-ikkunoissa mutta lasin osalta toki pätee vastaavasti lasitettuihin puuikkunoihinkin. Kokeilin asiaa itse käytännössä pitämällä lämpömittaria lasivälissä ja kyllähän siellä lämpötila oli selvästi lähempänä ulkoilmaa kuin sisätilaa.

Minun silmääni ei 3–5 sentin sisäänveto vielä koske, mutta suurempi on jo pahasta.

Noin se varmaan on ja saattoi olla havainnot sitten juurikin uusista/ lisälasitetuista ikkunoista. Meillekin ehdotettiin tuota kolmannen lasin asentamista vanhaan puitteeseen tai sisäpokan vaihtamista, mutta mitä sitä suotta ja turhaa, jos ei pakko ole.

Ei sitten ollutkaan enää vanhojen talojen lisäeristäminen ja ikkunoiden vaihto – tai siis vaihtamatta jättäminen – edes kansantaloudellinen ongelma (päivitystä tietoon), koska vanha rakennuskanta (ennen 60-lukua rakennettu) on sen verran pieni prosentti maan koko rakennuskannasta ja näin olen sitä tulisi sitäkin enemmän varjella kuin nykyaikaistaa (mm. määräyksillä käyttötarkoituksen muutokseen kesäasunnosta ympärivuotiseksi). Viitaten vielä kerran edellä mainittun Kailan kirjoituksiin

[Oto Hascak]

Meinaatko pönttöuunin pintaan pistää väriä vai kiilloitella ihan "rosterille".. Omassa pitäis nuo pinnat maalailla kun tietäis mikä siinä pysyis väriä muuttamatta ja kupruilematta (valkoinen)

Kyllä niihin väri tulee pintaan, mutta ei välittömässä lähitulevasuudessa... Saavat olla peltipinnalla sen aikaa, että saan kaiken muun kiireellisemmän tehtyä pois kuleksimasta. Minkä väriseksi maalaan ja millä maalilla, sitä en ole vielä miettinyt. Sen verran olen asiaan kuitenkin varustautunut eli pöntön kuumimmat osat (suuluukkujen yläpuoli ja välitön läheisyys) on eristetty 10 millin palovillalla. Sen pitäisi auttaa, että maali tai pöntön pinta ei lähde tummumaan lämmittämisen myötä.

Kokeilin asiaa itse käytännössä pitämällä lämpömittaria lasivälissä ja kyllähän siellä lämpötila oli selvästi lähempänä ulkoilmaa kuin sisätilaa.

Tuo olikin veikeä vinkki, pitää laittaa seurantaan. Siinä sitä sitten alkaakin olla lämpömittareita seurattavaksi, kun seurataan eri huoneiden sisälämpötilaa, ulkolämpötilaa, ryömintätilan lämpötilaa ja vielä puitteiden välin lämpötilaa.

Jos julkisivu paksunee ulkopuoleltansa kovin paljon, saattaa ikkunakarmin kiinnittäminen vaikeutua jso sen haluaa kovin paljon ulommas alkuperäisestä sijainnistaan.

Rakennusteknisiä valintoja... Mulla kun on yläkerrassa se "moderni" pystypuurunko eli tämän päivän timpureiden käyttämä rakenne, niin siinä meinasi olla tuota kiinnitysongelmaa. Tästä syytän lähinnä silloisen päämestarin eli entisen appiukon tottumuksia. Mun mielestä rakennuslevyn ja villan pitää aina päättyä koolinkiin, onpa sitten suunta ylös, alas tai sivulle. Tuossa viimeksi postaamassani kuvassa Kongon koolingeista on esimerkiksi ikkunat kierretty kauttaaltaan koolingeilla ihan vaan siitä syystä, että ne ikkunat on tulevaisuudessa helppo kiinnittää ja tuulet eivät pääse puhaltamaan suoraan villoihin. Yläkertaa tehdessä en asiaa hokannut ja jos nyt joutuisin asian tekemään, niin olisin ihan perkeleen paljon viisaampi. Oppia ikä kaikki ja tuntuu vähän siltä, että usein tulee parempi ratkaisu, jos sen joutuu itse miettimään valmiiksi asti. Kyseenalaistaminen on harvoin pahasta, mutta viisaampaa pitää aina vähintäänkin kuunnella, ei tosin orjallisesti noudattaa.

Sisäpuolelle tulee smyygi, eli sen verran paksunee eristeineen sisällepäin, mikä minusta taas on ihan jees (ja saa sitten kukkiakin ikkunalaudalle kuten edellisessä hirrestä rakennetusta mummonmökissämme sai).

Noissa kannattaa kasvattaa sitä ikkunapenkkiä ihan erillisellä kappaleella. Mulla ei näissä uudistuotantokarmeissa ole edes ikkunapenkkiä olemassa, mutta sellaisen ehdottomasti haluan. Teen sen ihan vaan jostain kakkosnelosesta ja kiinnitän ruuveilla seinään ja alakarmiin. Sen kun vetää samaan väriin karmin kanssa, niin ei sitä aidosta ja kiinteästä ikkunapenkistä erota. Pitäähän kissojen päästä parkkeeraamaan ikkunalle ja lähmimään ikkunat nenillään paskaisiksi.

Mulla on ollut tänään(kin) hyvä päivä. Raksalle voi mennä pitämään hauskaakin, ei aina ole pakko painaa duunia. Käytiin Psykolookin kanssa kaupassa ja alkossa. Matkaan tarttui piknikkieväät sekä punkkupullo. Ne käytiin äsken tuhoamassa raksalla, kun piti kuitenkin käydä lämmittämässä. Suosittelen.

[tarpola]

Jos julkisivu paksunee ulkopuoleltansa kovin paljon, saattaa ikkunakarmin kiinnittäminen vaikeutua jso sen haluaa kovin paljon ulommas alkuperäisestä sijainnistaan.

Rakennusteknisiä valintoja... Mulla kun on yläkerrassa se "moderni" pystypuurunko eli tämän päivän timpureiden käyttämä rakenne, niin siinä meinasi olla tuota kiinnitysongelmaa. Tästä syytän lähinnä silloisen päämestarin eli entisen appiukon tottumuksia. Mun mielestä rakennuslevyn ja villan pitää aina päättyä koolinkiin, onpa sitten suunta ylös, alas tai sivulle. Tuossa viimeksi postaamassani kuvassa Kongon koolingeista on esimerkiksi ikkunat kierretty kauttaaltaan koolingeilla ihan vaan siitä syystä, että ne ikkunat on tulevaisuudessa helppo kiinnittää ja tuulet eivät pääse puhaltamaan suoraan villoihin. Yläkertaa tehdessä en asiaa hokannut ja jos nyt joutuisin asian tekemään, niin olisin ihan perkeleen paljon viisaampi. Oppia ikä kaikki ja tuntuu vähän siltä, että usein tulee parempi ratkaisu, jos sen joutuu itse miettimään valmiiksi asti. Kyseenalaistaminen on harvoin pahasta, mutta viisaampaa pitää aina vähintäänkin kuunnella, ei tosin orjallisesti noudattaa.

Aivan totta, en tuossa ajatellut nyt pitemmälle mitä se ulkopuolinen rakenne pitää sisällään ja onhan siellä ne koolingit paikallaan olla, aukkojen ympärikin tehtynä. Ei se kylmäsilta siinä kovin merkittävä ole. Toki jos se ikkunan kiinnitysruuvi sattuu just siihen runkotolpan ja sen päälle lyödyn kakkoskakkosen rakoon niin ei se ihan täydellinen ole, mutta riittävä sekin.

[Oto Hascak]

Tuossa vielä kuva asiasta, josta Tarpolan kanssa keskustelimme. Koolingit siis kiertävät ikkunan, jotta karmit saadaan kiinnitettyä. Asian hyöty on myös se, että näin saadaan tosiaankin villat ja levyt päätettyä aina tukevaan alustaan. Ei tosin paras mahdollinen esimerkkikuva, kun ikkuna osuu tässä tapauksessa täysin keskelle tuulensuojalevyä ja ikkunan vierelle tulee vain ohuet villasuikaleet... Ikkunan yläpuolella kulkee vaakasuuntainen koolinki samalla korkeudella koko pirtin ympäri. Kyseisen koolingin alareuna on kutakuinkin 267,5 sentin korkeudella sokkelista mitattuna eli 270cm pitkä tuulensuojalevy päättyy aina keskelle tuota koolinkia.

[Oto Hascak]

Hui hai. Eilen saatiin ulkovuorilaudat höylättyä. Samaa kamaa kuin kuistinkin alaosassa eli 5" laudasta höylättyä keilaponttia. En tiedä, että mitä höylärit rahaa ottavat työstään, mutta entinen lankomies on vähintäänkin kilpailukykyinen hinnoittelussaan. Höylättiin hiukan rontti 800 metirä ja kustannusta tuli tämmien teosta ja itse höyläyksestä 70 euroa. En valita, en. Kutterinpuruakin tuli poiskannettavaksi useampi kuutio, sehän sopii näin talven alla.

Pistin samalla kertaa tilaukseen lattialautojen höyläyksen. Saa pätkiä ne valmiiksi ja asetella paikoilleen, vaikka en niitä vielä kiinni asti pistäkkään. Sähkömiehen pitäisi käydä ennen sitä vetämässä putkea lattian alle.

[Jukka68]

Kesällä kysäisin paikalliselta höyläriltä metrihintaa, niin oli n.12c / metri, riippuen hieman määrästä. Tällien vaihdosta ei ollut puhettta, mutta varmaan joitain kymppejä. Eli kyllä Otolla oli hinta ihan kohdillaan

[jarkkis]

Jokos Oto on saanut pönttiksen koeponnistettua?Jos on,niin minkäslaiset on ominaisuudet?

[Oto Hascak]

Kyllä on pönttis koeponnistettu. Viimeksi eilen illalla poltin vajaan pesällisen puuta ja pönttö oli tänään päivällä kädellä koetettuna selvästi lämmin. Tosin ulkonakin oli useampi aste plussaa...

Mutta joo. Vetää hyvin, lämpiää kuumaksi ja tuntuu hyvin varaavan. Eli eiköhän tuosta ihan hyvä kalu tullut. Olisi varmasti parempi, jos muuraisi siitä yläosan kuoresta paksumman kuten sullakin on. Nyt se yläosa lämpiää aika lämpöiseksi ellei jopa kuumaksi varsin nopeasti. Lisämassa ei olisi pahitteeksi. Oon nyt vasta alkanut pistämään pönttöuunin hormin pellin kiinni lämmityksen jälkeen. Aika kauan tuntui hikoilevan kosteuksia pois.

[jarkkis]

Hyvä että hyvin toimii ,hitaastihan se peltiuuni kuivaa kun ei kuoren läpi pääse kosteus haihtumaan,sisäkautta vain.Ite olen tyytyväinen,että tuli tuo oma uuni muurattua paksummalla yläosalla,se on tosiaan hyvinkin tasalämpöinen.

[johny_t]

Saattaa olla offtopicia, mutta nyt kun on pönttiksen rakenteesta kyse niin:

Onko mahdollista, että tiiliuunin varauskyky heikkenee radikaalisti yhden lämmityskauden aikana?
Tuntuu meinaan, että meillä yksi uuni ei pidä lämpöä enää ollenkaan niin hyvin kuin viime talvena: vaikka siellä polttaa illalla pesällisen niin aamulla kyljet ovat jo hailakat, vaikka aiemmin ovat pysyneet lämpimämpänä. Tokihan tähän vaikkuttaa myös poltettu puumäärä yms yms, mutta kunhan kysyin.

Niin ja samaan hengenvetoon toisessa ketjussa oli puhetta tulikoirista, onko teillä niistä kokemusta? Mulla on umpiarinalliset uuniit ja on tullu mieleen sellasien härpäkkeen kokeileminen polttoprosessin (varsinkin hiilihehkun osalta) nopeuttaminen.


-J-

[jarkkis]

Ensimmäisenä tulee mieleen,että meneehän savupelti kiinni asti?Sen voi kokeilla niin,että laittaa pellin ja luukun kiinni,sitten kokeilee luukun ilmareiästä palavalla tikulla tai sytkärillä,vetääkö liekkiä sinne.Ei tuota huonontunutta varauskykyä osaa paljon muuten selittää,oisko uuniin voinu tullut jotain vikaa tai tuketta.Uunin poskikanavia voi pystyä rassaamaan sopivalla nuohousharjalla nokiluukusta,mutta sit pitää varoa,ettei se harja juutu tai peräti irtoa varrestaan ja jää uunin sisuksiin.Ehkä vois olla paremmin nuohoojan heiniä tuommonen rassaus.

[Oto Hascak]

Varauskyvyn heikkeneminen kertoo kyllä jostain muutoksista, muutoksista uunin sisäisissä rakenteissa tai sitten savupellissä. Itsessään se tiili ei muutu huonommin varaavaksi ellei sitten ole kauttaaltaan nokeentunut paksusti. Ei kai sekään mahdoton ajatus olisi, että savukaasut pääsevät rapautumisen johdosta oikaisemaan jostain uunin sisuksissa ja kierto jää vajaaksi ja näin ollen uuni jo lähtökohtaisesti kylmemmäksi.

Tulikoirasta en ole koskaan kuullutkaan, paitsi jos jostain syystä tarkoitetaan hot dogia.

[Pekka Huhta]

Jos kyljet lämpenee lämmittäessä yhtä paljon kuin ennen, niin sitten se aamun hailakkuus ei oikein voi johtua muusta kuin siitä että huoneessa seinät tai ikkunat on ruvenneet falskaamaan enemmän. Tästä esimerkkinä että meillä oli aina yläkerran aulassa aika viileää, mutta nyt kun asennettiin uusi parvekkeen ovi niin yläkerran uunia ei ole uskaltanut lämmittää kuin parin päivän välein, ettei tule liian hiki. Ylimääräinen lämpö falskasi sieltä parvekkeen oven raoista. Tutkaile huonetta sillä silmällä että onko ikkunat tiivistetty kunnolla taikka onko se viime talven nurkassa pönöttänyt lisäpatteri vielä kumminkin vintillä.

Toinen selittävä tekijä voi olla että jos viime vuonna on lämmittänyt koivulla ja nyt enempiä ajattelematta tukkii pesään saman määrän kuusta, niin ei se uuni saman verran lämpenekään. Ero on yllättävän iso.

Ja tietysti sitten kannattaa tutkia tulipesä. Jos pesästä on halkeama tai puhki palanut tiilensauma poski- tai takakanavaan asti, niin palokaasut ei kierrä yläpalotilan kautta ja pönttö ei lämpene kunnolla. Samaan voi vaikuttaa jos poskikanavat on syystä tai toisesta päässeet nokeentumaan pahasti. Onhan nuohooja käynyt jo tälle lämmityskaudelle talossa putsaamassa uunin?

Pekka

[PETEBJ75]

Eihän kesäpelti ole jäänyt auki?