Kongo

[Tomppa]

Periaatteessa siitä olisi voinut nipistää sen 5-10 senttiä pois, mutta se olisi ollut turhaa. Tulin tuossa muuratessa siihen lopputulokseen, että kuoret olisivat voineet olla helposti jopa 20 senttiä korkeammatkin! Ei siellä uunin ja välipohjan välissä tarvittukkaan sitä tilaa muuraamiseen juurikaan. Eli jalka olisi voinut olla matalampi ja kruunun alla oleva ylin rengas parikytä senttiä korkeampi. Mutta mennään niillä vanhoilla mitoilla ne seuraavatkin kuoret.

Korkeusmittaa on todella helppo tarvittaessa muuttaa ja vaikka lisätä kokonaisia renkaita jos vaan huonekorkeus antaa myöden.Tämänhän tiesitkin mutta tiedoksi niille jotka eivät asiaa tiedä.

Pikkuniksinä kaikille wannabeepeltisepille: jos ei oo toimivia peltisaksia sekä ammattitaitoa niiden käyttöön, niin sähkökäyttöinen kuviosaha metalliterällä on pirun hyvä peli reikien tekoon...

Jep jep,oikea työkalu oikeaan paikkaan...

[jarkkis]

Hyvä kun mikä,hyvän suuluukunkin olet uuniin valinnut,tuossa luukussa on lieskalevyssä leima VTT,eli se on kyseisessä laitoksessa aikanaan testattu ja hyväksi havaittu.Mitenkäs normaalitiili kävi pönttiksen sisään?Kuorimuuraukseen tuli varmaan paksuutta ihan mukavasti.

[Oto Hascak]

Hyvä kun mikä,hyvän suuluukunkin olet uuniin valinnut,tuossa luukussa on lieskalevyssä leima VTT,eli se on kyseisessä laitoksessa aikanaan testattu ja hyväksi havaittu.

Joo, tykkäsin itsekkin tuosta yksinkertaisesta ja funktionaalisesta luukkumallista. Mulla olisi ollut "kauniimpia" ja sirompia pariovellisia suuluukkuja, mutta tämän kyseisen luukun lieskalevy ja ruuvilla säädettävä toisioilma räppänä veivät voiton kauneudesta. Ja kun kerran sattui kahdet samanlaiset luukut löytymään, niin onhan se jotenkin kiva ajatus, että molemmissa pönttiksissä on identtiset luukut.

Mitenkäs normaalitiili kävi pönttiksen sisään?Kuorimuuraukseen tuli varmaan paksuutta ihan mukavasti.

Paksuutta tuli mukavasti. Ne ensimmäiset kunnon koeponnistuksethan sen sitten näyttää, että miten uuni ihan käytännössä lähtee pelittämään. Lähinnä tarkoitan tuliputken suhdetta kuoren paksuuteen ja sitä kautta tietysti uunin varaavuutta suhteessa puiden kulutukseen... Mutta kyllä tuo 70 senttinen halkaisija on oman näkemykseni mukaan ihan minimi normaalitiilelle. Meinasi nyt jo olla ahdasta saada vermeet sopimaan uunin sisään. Noinkin pieneen koppiin kuin tuo makkarini on, niin varmasti olisi peruskokoinen tiilikin kuoreen kelvannut. Sitä toista uunia en kuitenkaan muuraa ennen kuin olen päässyt tämän ensimmäisen version ajamaan sisään. Voi sitten siitä saatujen kokemusten perusteella tehdä tarvittavat muutokset/parannukset seuraavaan kehitysversioon.

[jarkkis]

Omassa pönttiksessä kuoren paksuus on lähes 10cm,moduulitulitiilellä muurattuna,tiili 8cm ja laastisauma.Yläosa on muurattu peruskokosella kantti peltiä vasten,siis paksuin kohta kuumimpaan paikkaan.Uunin paksuus 75cm.Myös tuliputkeen sain massaa mielestäni riittävästi.Se kestää hyvin vuorokauden(ylikin) lämpimänä,kuoren paksuus jatkaa lämmönluovutus aikaa.Yhden pönttiksen olen muurannu peruskokoisesta tiilestä,se kyllä lämpenee nopeasti ja tulee tosi kuumaksi,mutta jäähtyykin nopeasti,se oli 70cm paksu.Mut tuo on ihan viisasta,että kokeilee tuon valmiin uunin ominaisuudet ennen kun alkaa toista muuraamaan.

[Oto Hascak]

^Mullakin oli pönttiksen RT-kortti ohjeena ja siinä oli tuo sama systeemi kuin sullakin eli kuori paksunee uunin yläosassa. En kuitenkaan tuota toteuttanut eli kuori on kauttaaltaan normaalitiilen vahvuinen (paitsi kruunussa ja jalustassa tietysti hivenen paksumpi, kun on kantti peltiä vasten).

Onkohan nuo menneiden aikojen muurarit joskus toteuttaneet noita pönttiksiä käytännössä noin kuin uusissa RT-korteissa ohjeistetaan? Ei ole vastaan tullut, vaikkakin jossain vanhemmissa muurausopuksissa on kyseisiä malleja ollut.

Edit eli pikku lisäys... Minkä verran Jarkkis puuta poltat pöntössäsi? Riittääkö yksi pesällinen vai meneekö kaksi?

[jarkkis]

RT-kortisto tuli käyttöön kai 40-luvun lopulla,eräässä jälleenrakennuskautta käsittelevässä opuksessa mainittiin,että varsinkin vanhempi muurarikunta ei oikein halunnut omaksua niissä esittyjä muurausohjeita.Monesti varmaan uunia muuratessa mentiin siitä,mistä aita on matalin.Eli ei alettu hieromaan turhien hienouksien kanssa,vaikkapa esim. arinan ja tuhkapesän kun ilmankin pärjäs eikä niin oltu ennenkään tehty.

Onhan noihin pönttiksiin suunniteltu monenlaisia variaatioita.G.E.Aspin uuninmuurari-kirjassa neuvotaan mm.käyttämään pönttiksen kuorimuuraukseen kulmatiiliä,joita siihen aikaan oli saatavilla,niillä saatiin tulipinta uunin sisässä kasvatettua mahdollisimman suureksi.Uunin sisäpuolelle muodostui niitä käytettäessä lämpörivat.

Omassa uunissa en ole koskaan polttanut pesällistä(n.7kg sekalaista puuta) enempää,se riittää parahiksi,uuni tulee sillä aivan kuumaksi.Kahdella pesällisellä se tulis jo liian kuumaksi.Lämmitys hoituu nopeasti,reilussa tunnissa.

Teimpä laskelman tuon uunin vuosikulutuksesta,em.perusteella,lämmitysvuorokausia 200,koivuhalon paino410kg/m3,päädyin n.3.5:een mottiin,ei paha.Huonolla puulla menee ehkä yli neljän,mikä olikin oma näppituntuma.Miehän olen kyllä matemaattisesti lahjaton,et sillä varauksella tuo laskelma.

Pvalila mainitsi toisaalla termin"matala teknologia",ens aattelin et se on just tätä pönttisteknologiaa,mut tarkemmin ajateltuna,aika korkeitahan nuo pönttikset usein on ...

[HillyMan]

Peltiuunit. Valmistus, korjaus, lämmitys. Kirj. Riikka Nevala.
http://www.curatio.parnet.fi/ Tietopankki osion aivan alalaidassa.

Lainaus:
Peltiuunit. Valmistus, korjaus, lämmitys. Kirj. Riikka Nevala.
Tässä ammattilaisille suunnatussa kirjassa vertaillaan Turun ja Paraisten peltiuuneja sekä käsitellään peltikuorien valmistuksessa käytettäviä työkaluja ja -menetelmiä sekä muuraustapoja. 20 €


Itselläni on tuo: Peltiuunit. Historia, korjaus ja lämmitys.
Siinäkin on aika hyvät kerroskuvat ja poikkileikkauskuvat mutta oletettavasti tuo toinen voisi olla parempi opus.

[Oto Hascak]

^Juu, mulla on noi molemmat ja ovat mielestäni hyvät peruspläjäykset asiasta. En taas muista, että mitä käytännön eroa noilla kahdella vihkosella oli, mutta kannattaa ostaa kerralla sen isompi eli pikkaisen kalliimpi, niin ei jää paljosta paitsi. Siellä on mm. RT-kortin kerroskuvat sekä leikkaukset eli suomeksi sanottuna muurausohjeet harrastajille.

[Oto Hascak]

Oon muutaman päivän koolaillut ulkoseiniä. Varausten ja salvosten jälkitilkitseminen on puuduttavaa hommaa, en voi suositella kenellekkään. Tai jos tarkoitus on saada hyvä ja vedoton lopputulos, niin suosittelen kaikille, mutta kehoitan hoitamaan ensin lääkityksen kuntoon.

Koolingit on k600 jaolla ja materiaalina 2" x 2". Niiden väliin tulee 50 millinen Vitali. Vitalin päälle tuulensuoja, sitten pystykoolaus ja lopuksi vaakasuuntainen keilaponttipaneeli. Jostain kohtia nuo kakkoskakkoset ovat ohennettuja, että oon saanut ne nätisti stemmaamaan yläosan ulkovuorauksen kanssa (tuuletusraot pitää saada päällekkäin, jotta koko seinä tuulettuu nätisti). Nurkat oon paperoinut ennen koolinkeja ja toisen paperin vedän vielä tuulensuojan päälle. Ennen sisäseinien levyttämistä tulee sisätiloissa nurkkiin myös paperi.

Koolingit on naulattu pirun tiukkaan kiinni, suoraan hirsiin ilman liukukoolauksia. Oon kehikon painumista seurannut ja ei tuo ole enään aikoihin painunut. Kokonaispainuminen on kutakuinkin 30 milliä. Hiukan tuo voi vielä haluta puristua kasaan, kun lämmöt lopullisesti saa päälle ja viimeiset kuivumiset tapahtuvat. Mutta eipä karapuiden päälläkään ole enään oikein tilaa painumiselle eli josko tuo jo jäisi noihin korkeusasemiin.

Alkuperäinen suunnitelma oli jättää ikkunat pieneen syvennökseen. Ikkunat olisivat olleet 45 milliä syvissä montuissa, mutta tuon päätöksen olen pyörtänyt. On se vaan niin pirun paljon nätimpi, että se ikkuna tulee ulkovuorauksen kanssa samaan tasoon, kuten nuo yläkerrankin ikkunat ovat.

[papintappaja]

(tuuletusraot pitää saada päällekkäin, jotta koko seinä tuulettuu nätisti).

Alkuperäinen suunnitelma oli jättää ikkunat pieneen syvennökseen. Ikkunat olisivat olleet 45 milliä syvissä montuissa, mutta tuon päätöksen olen pyörtänyt. On se vaan niin pirun paljon nätimpi, että se ikkuna tulee ulkovuorauksen kanssa samaan tasoon, kuten nuo yläkerrankin ikkunat ovat.

Pari kysymystä tästä parin kivenheiton päästä

Tarviiko ko. rakenne tuuletusraon? Olen elänyt luulossa että jos rakennus on hengittävä, niin ulkovuoren voi niitata ilman tuuletusrakoa kiinni, ja se toimii siten samalla eristeenä.

Ikkunoista sen verran, että eikös niiden siirtäminen seinän keskeltä ulospäin tee lämpövuotoa? Taitaa olla aika vähäistä silti?

Muutaman oluen jälkeen tuli pakottava tarve kysellä, kun tätä mainiota blogia/palstaa tulee aina välillä seurailtua selvinkin päin

[Oto Hascak]

Tarviiko ko. rakenne tuuletusraon? Olen elänyt luulossa että jos rakennus on hengittävä, niin ulkovuoren voi niitata ilman tuuletusrakoa kiinni, ja se toimii siten samalla eristeenä.

Ei tarvitse. Kyllä tuo rakenne toimii ilman tuuletusrakoa hyvin, kunhan materiaalit pintakäsittelyjä myöten pysyvät hengittävinä. Siinä on vaan se periaatteellinen riski, että jossakin vaiheessa joku tuleva omistaja kuitenkin vetää 100%:lla varmuudella pintaan lateksin... Itse haen tuuletusraolla lähinnä sitä, että se on ns. varman päälle pelaamista. Jostain kun lähtee pontti irvistämään tai kuivia oksia irtoilee, niin rakenne toimii edelleen periaatteessa moitteetta, kun se tuuletusrako pitää vedet kauempana rungosta. Nukun siis yöni paremmin.

Ikkunoista sen verran, että eikös niiden siirtäminen seinän keskeltä ulospäin tee lämpövuotoa? Taitaa olla aika vähäistä silti?

Bingo! Joo, kyllä se siirtäminen periaatteessa huonontaa ikkunoiden lämpöarvoa. Alunperinhän mulla piti tulla ikkunoiden ulkopinta tuulensuojalevyn ulkopinnan kanssa samaan tasoon, jolloin ikkunat olisivat olleet "lämmöneristeen" ympäröimät. Nyt menee osittain ulkopuite hukkaan, kun siinä onkin se kylmä tuuletusrako sen paikkeilla.... Aika teoriittista silti eli en ole missään määrin huolissani.

Muutaman oluen jälkeen tuli pakottava tarve kysellä, kun tätä mainiota blogia/palstaa tulee aina välillä seurailtua selvinkin päin

Bloginpitäjä ei ole tarkoituksella asettanut blogin seuraamiselle muutaman oluen minimiä eli saa seurata ja kysellä selvinkin päin!

Eilen poltin muutaman pienen tikun pönttiksessä, ilman ongelmia. Perjantaina lämmitän sitä hiukan auton sisätilanlämppärillä ja lauantaina poltan pienen pesällisen tikkuja.

[KMS]

Bingo! Joo, kyllä se siirtäminen periaatteessa huonontaa ikkunoiden lämpöarvoa. Alunperinhän mulla piti tulla ikkunoiden ulkopinta tuulensuojalevyn ulkopinnan kanssa samaan tasoon, jolloin ikkunat olisivat olleet "lämmöneristeen" ympäröimät. Nyt menee osittain ulkopuite hukkaan, kun siinä onkin se kylmä tuuletusrako sen paikkeilla.... Aika teoriittista silti eli en ole missään määrin huolissani.

Päädyin itsekin samaan ratkaisuun, mitä sinä. Loppujen lopuksi minua ei kiinnosta pätkääkään joku ikkunoiden lämpövuoto, kunhan taloni näyttää kauniilta. Jos ikkunat ovat montuissa, se tekee tämänlaisesta torpasta turvonneen näköisen.

-k

[tintu]

Ikkunoista sen verran, että eikös niiden siirtäminen seinän keskeltä ulospäin tee lämpövuotoa? Taitaa olla aika vähäistä silti?

Bingo! Joo, kyllä se siirtäminen periaatteessa huonontaa ikkunoiden lämpöarvoa. Alunperinhän mulla piti tulla ikkunoiden ulkopinta tuulensuojalevyn ulkopinnan kanssa samaan tasoon, jolloin ikkunat olisivat olleet "lämmöneristeen" ympäröimät. Nyt menee osittain ulkopuite hukkaan, kun siinä onkin se kylmä tuuletusrako sen paikkeilla.... Aika teoriittista silti eli en ole missään määrin huolissani.

Tuosta sellainen sivuhuomautus, että P.Kaila, joka mainitsi tässä yhtenä päivänä päivälehden vakiopalstallaan samasta, jopa jäätymisriskistä ulomman ikkunan suhteen, lisäsi että sen voisi estää niillä ulkopuolelle asennettavilla ikkunaluukuilla Siis yöllä sulkemalla ilmeisesti. Eli niillä luukuilla, jotka tekisivät ulkonäöstä vähintän yhtä kyseenalaisen kuin ikkunan monttuun jättäminen. Mutta siis ei kai ihan vähäistä tuo jäähtyminen lämpimän rakenteen ulkopuolella.

Mutta muuten: Onko ihan yksinkertainen toimenpide tuo ikkunan siirtäminen ulospäin? Luulen kyllä, että me ei ilmarakoa jätetä (jahka ulkoverhoukseen päästään ja jos vanha joudutaan kokonaan vaihtamaan) mutta ehkä sitä tuulensuojalevyä harkitaan kyllä.. Ja paksuntaisiko sekin seinää sitten sen verran, että ikkunan siirtoon tulee esteettinen tarve? ja onko tässäkin nyt jokin ongelma, että tuulensuojalevyä ilman ilmarakoa? Että riitäisikö se tervapahvi sittenkin myös purutaloon..

[Oto Hascak]

Tuosta sellainen sivuhuomautus, että P.Kaila, joka mainitsi tässä yhtenä päivänä päivälehden vakiopalstallaan samasta, jopa jäätymisriskistä ulomman ikkunan suhteen, lisäsi että sen voisi estää niillä ulkopuolelle asennettavilla ikkunaluukuilla

Liittyikö jäätymisriski siihen, että ikkunoiden lämpöarvojen jatkuvasti parantuessa käy lämmönhukka niin pieneksi, että ulkopuitteet alkavat jäätyä, kun ei sisältä hohkava lämpö pidä niitä enään sulina? Tässä(kin) mennään pian siihen, että energiansäästön nimissä parannetaan ikkunoiden lämmöneristysarvoja, jonka lopputuloksena niihin joudutaan kytkemään sähkövastukset lämmittämistä varten. Noita on siis jo olemassa!

Mutta muuten: Onko ihan yksinkertainen toimenpide tuo ikkunan siirtäminen ulospäin? Luulen kyllä, että me ei ilmarakoa jätetä (jahka ulkoverhoukseen päästään ja jos vanha joudutaan kokonaan vaihtamaan) mutta ehkä sitä tuulensuojalevyä harkitaan kyllä.. Ja paksuntaisiko sekin seinää sitten sen verran, että ikkunan siirtoon tulee esteettinen tarve? ja onko tässäkin nyt jokin ongelma, että tuulensuojalevyä ilman ilmarakoa? Että riitäisikö se tervapahvi sittenkin myös purutaloon..

Ei se tuulensuojalevy muodosta vielä minkäänlaista ongelmaa lisälämmöneristämättömään puru- tai hirsitaloon, siis kastepisteen siirtymisen muodossa. Mulla on varsin yksinkertainen homma tuo ikkunoiden siirtäminen, sillä oon koko ajan varautunut siihen koko ajan. Eli ikkunat on vaan väliaikaisesti kiinnitetyt tällä hetkellä.

Aika pieneksi jää ulkoasun muutos, jos ikkunat jäävät vain 12 milliä ulkovuorauksen sisään. Itse en välttämättä lähtisi siirtämään ikkunoita, jos seinä kasvaa vain tuon verran. Jos samalla tehdään sisäremppakin, niin sitten asiaa on syytä harkita uudelleen. Ensinnäkin ne karmit on todella tiukasti kiinni, oman kokemukseni mukaan. Irroittaminen on jo senkin takia hankalaa. Sitten joutuu tekemään sisälle smyygilistat, vaikka se ei mikään maailman suuri homma olisikaan...

[rapsutiinu]

Hienoa juttua olet kirjoitellut ja ei voi kun hattua nostaa.... Meinaatko pönttöuunin pintaan pistää väriä vai kiilloitella ihan "rosterille".. Omassa pitäis nuo pinnat maalailla kun tietäis mikä siinä pysyis väriä muuttamatta ja kupruilematta (valkoinen)
Jos joskus vielä uuden talon erehdyn tekemään niin ehdottomasti suuri tulisija keskelle taloa ja makkareihin pönttöuunit...Nyt kun asustelee vesikierto patterein varustetussa talossa laminaattilattioiden kera niin kylläpäs on huomannut "projektissa" majaillesa kuinka hyvin on ennen rakenneltu...