

Ollaan rouvan kanssa haettu hyvää aihiota useamman vuoden ajan sillain puoliaktiivisesti ja nyt syksyllä vasta aloitettiin etsintä isommalla aktiivisuudella. Syynä tähän suurempaan aktiivisuuten on se, että allekirjoittaneen opiskelut Etelä-Pohjanmaalla loppuvat keväällä eli olisi kiva vakiintua johonkin. Vuokran maksu on hullujen hommaa ja kerrostalo-osake ei maalaista kiinnosta. Ensisijaisesti haettiin vanhaa taloa tontteineen, mutta julma tosiasia on se, että ei meiltä päin löytynyt mitään läheskään kohtuuhintaista (lue: halpaa).


Aihioita on tosiaankin katseltu useamman vuoden ajan. Koko etsimisen ajan oli kehikon siirto myös mielessä, mutta mieluummin oltaisiin ostettu talo tontteineen. Vanhojen talojen omistajia on selvitelty ja kauppamahdollisuuksia tiedusteltu, mutta ei vaan ole tärpännyt. Onpa jopa käyty katsomassa muutamaa Metsänkylän navetan välittämää kehikkoa, mutta henkilökohtaisesti en olisi ikinä maksanut noin 15 000:tta euroa mistään kehikosta! Kehikoita on etsitty lehti-ilmoituksista ja netistä, mutta aina on jokin perustavaa laatua oleva asia ollut pielessä (yleensä hinta). Koska noita on katseltu useamman vuoden ajan, niin vastaan on tullut useampi ilmainenkin kehikko, eli kehikon olisi saanut viedä ilmaiseksi ja purkujätteet olisi saanut jättää niille sijoilleen. Näissä tapauksissa on kehikon sijainti ollut väärä tai sitten kehikko on ollut liian pieni tai huonokuntoinen.
Kaiken kaikkiaan on etsitty optimaalista projektia. Luonnollisesti kompromissejäkin joutuu tekemään, mutta silti hommassa on pidetty järki kädessä. Tässä muutama kriteeri:
-Hinta. Kehikon on oltava halpa. Metsänkylän navetan myötä on hinnat kiivenneet taivaisiin. Talon rakennus on h*lvetin kallista ilman kehikosta maksettavaa hintaakin. Ennen ihmiset maksoivat, jos joku kävi purkamassa vanhan talon pois. Nyt joutuu purkaja maksamaan. Toisaalta taas, ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa...

-Sijainti. Missä kehikko on? Kuinka pitkä matka sinne on kulkea purkutöihin? Paljonko tulee siirtomatkaa? Bensa on kallista...






-Kunto. Mitä parempi kunto, niin sitä vähemmän se jatkossa teettää työtä.


-Purkaminen & merkitseminen. Jos suinkin mahdollista, niin suosittelen suorittamaan purun ja merkinnän itse. Itse en edes harkinnut jo puretun kehikon ostamista. Kun homman tekee itse, niin moni yllätys jää pois. Kun kehikko on lopultakin purettu, niin se on käyty siihen mennessä jo niin moneen kertaan lävitse, että joka nippelin ja nappelin tuntee.


-Varustelu (ikkunat, ovet, lattiat, tulisijat, luonnonkivi sokkelit jne). Mitä paremmin olisi nämä kyseiset elementit tallella, niin sitä halvempaa pystyttäminen olisi. Tässä tapauksessa ei ole ikkunoita, ovia, sokkeleita, lattioita, listoja jne, mutta se näkyy luonnollisesti kauppahinnassa.





-Vastuu purkujätteestä. Jos joku ei ole purkanut vanhaa pirttiä, niin ei voi millään ymmärtää, että kuinka paljon siitä jätettä syntyykään!!!




-Huonejako. Vastaako kehikko missään määrin omia tarpeita?


-Tilavaraus & koko. Onko tilaa riittävästi ja miten se jakautuu? Tämän kehikon ulkomitat on 8000 x 8500 eli tilaa on pienen talon verran...




-Talon fiilis. Onko kehikko/talo sellainen, että se tuntuu omalta? Tämä on oikeasti aika tärkeä juttu. On ihan turha maksaa itseänsä kipeäksi jostakin sellaisesta, joka ei omalta tunnu alkuunkaan. Kun ekaa kertaa kyseistä kehikkoa menin katsomaan, niin kylmänväreet meni selkää pitkin ja kehikko tuntui heti omalta!


Kehikko löydettiin lehti-ilmoituksen kautta. Syksyllä päätettiin pistää kolmeen lähialueen paikallislehteen ilmoitus, että ostetaan kehikko tai talo tontteineen 50:nen kilometrin säteellä. Yhteydenottoja tuli pitkälti toistakymmentä ja kaikki olivat nimenomaan kehikoista. Hintahaitari oli ilmaisesta 40 000:een...



Mulla tai rouvalla ei ole kokemusta talon rakentamisesta.

-enollani on maankaivuuyritys
-toisella enollani on maansiirtoyritys
-rouvan täti on rakennusarkkitehti
-rouvan isoveli on rakennusinsinööri
-rouvan isä on metsuri/timpuri (jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa

-isäni tekee vain talvisin töitä
Lisäksi kaikki edellä mainitut asuvat pystytyspaikan läheisyydessä.
Sitten pari kuvaa Kongosta:





Kongo on veistetty 5" pelkkahirrestä. Hauskana sattumana voidaan pitää sitä, että rakennus on siirretty nykyiselle paikalleen. Ei tuossa siirtämisessä sinällänsä mitään hauskaa ole, mutta nyt se palaa siis sille kylälle, josta on aikoinaan nykyiselle paikalleen siirretty.


Se tältä erää. Sen verran pitää vielä mainita, että Kongoa ei olla toteuttamassa mitenkään puristisella asenteella. Kongo pelastettiin polttopuuksi joutumisen kohtalolta ja museota siitä ei olla tekemässä. Sen alle ei tule täyttä kellaria, ulkovuorauksen tyyli vaihtuu, ovien ja ikkunoiden tyyli vaihtuu jne. Lisäksi Kongoon tulee kuisti, jota ei nykyisellään siis ole. Peltikatto vaihtuu huovaksi jne. Kattotuolit tilataan tehtaalta, sokkeri tulee harkoista ja kaikkea muuta vastaavaa. Vaikka asenne ei puristinen olekkaan, niin toteutus tehdään terveellä ja hyvällä asenteella. Palataan näihin myöhemmin.

Ai niin joo, tässä on meidän tiimi eli allekirjoittanut sekä rouva (rouva=avovaimo):

