Nyt olen tässä jonkun aikaa lukenut näitä juttuja, mutta en ole vieläkään aivan yksiselitteisesti oppinut mitä tuolle meikäläisen kellarille pitäisi tehdä.
Kellarissa siis tällä hetkellä betonilattia ja -katto. Seinät rivienteerattu muutaman sentin raolla. Salaojat tehty.
Lattiaan olisi tarkoitus laittaa vesikiertoinen lämmitys. Laitanko siis lattiaan ensiksi jonkin eristeen, siihen päälle putkistot ja hieman valua ja sitten laatat? Vai tarviiko johonkin väliin tehdä hengittämätön tai hengittävä(?) ilmarako esim. teräspoimulevyllä?
Tarviiko seiniin enää tehdä muuta ilmarakoa kun on toi hengittämätön rivienteeraus? Vai tehdä siitä hengittävä? Voinko siis heittää siihen vaan kiinni esim. saunasadun, koolauksen ja paneloinnin saunaan ja kylppärissä jonkun levyn, kosteussulun ja laatan?
Kellarin saunan eristämisoppi.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Paljon on käsitelty
Paljon on käsitelty näitä kellarihommia ja saunan rakentamista kellariin, mutta jos vielä kerran.
Kellari on haastava paikka remontille ja asuintilojen rakentamiselle, koska mitkään rakenteet eivät ole alun perin suunniteltu asuinkäyttöä varten, vaan varastotiloiksi ja autotalliksi ym. pääsääntöisesti.
Myöskin saunan käyttö ennen vanhaan oli varsin vaatimatonta, yleisesti ainoastaan Lauantaisin ja vesikin useasti kannettiin sisälle ja lämmitettiin padassa. Siis sisäpuolinen kosteuskuormituskin oli vallan toista luokkaa.
Kellarin lattiat ja seinät toimivat sisäänpäin kuivuvina, sekä ulkopuolisella salaojituksella estettiin tarvittaessa pohjaveden nousu kellariin.
Nykyaikaiset rakennusmateriaalit ovat paljon kehittyneempiä, kuin esimerkiksi 50 vuotta takaperin. niitä on kuitenkin osattava käyttää ja sijoittaa oikein.
Salaojien kuivaavaa vaikutusta usein liioitellaan ja luullaan, että pelkästään salaojituksella kaikki kuivaa. Kuivumismekanismit ovat paljon konstikkaampia ja pelkällä salaojituksella ei useinkaan saada paljonkaan aikaiseksi, ainoastaan estetään pohjaveden nousu rakenteisiin ja kellarinseiniin.
Kosteustekniikan osuutta suunnitellessa on ensin tiedettävä vanhan rakennuksen alkuperäinen toimintaperiaate. Lisäksi on huomioitava kapillaarinen kosteudennousu, Diffuusio, Konvektio ja Kondenssi.
Diffuusio on vesihöyryn liikettä rakennuksessa ja rakenteissa, Konvektio ilman liikkeet, Kondenssi on kastepiste ja Kapillaariilmiö rakenteen huokoisalipaineista johtuva kosteuden siirtyminen, sanoisinko yksinkertaistettyna kosteuden imeytyminen rakenteeseen ja rakenteessa.
Saunaremontin täydellinen onnistuminen kellarissa on varminta, kun pääosa lämmöneristeestä on kellarin ulkopuolella ja se on hyvin vesihöyryä läpäisevää. Muut rakenteet ovat sitten enemmän tai vähemmän kombromisseja.
Sisäpuolinen tiivis eristäminen jäähdyttää kellarinseinää, sekä nostaa rakenteen huokoisalipainetta, siis lisää kapillaarista imua.
Mikäli kuitenkin haluat käyttää Sauna Satu eristettä on viisainta jättää alaosasta 200-300 mm eristämättä, jotta saadaan pienennettyä kapillaarista riskiä.
Nykyiset vesieristeet ovat myös kehittyneempiä ja niistä löytyy myös vesihöyryn läpäisyä sisäänpäin, mutta eri asia onkin sitten, onko sitä riittävästi, siitä minulla ei ole tietoa.
Rivinteeraus seinässä ei ole ainakaan haitaksi ja ilmarakokin on jonkinmoinen eriste.
Rakennettaessa lattialämmityksiä, tulisi eristepaksuutta vielä lisätä patterilämmityksiin verrattuna, koska kyseessä on iso lämpöpatteri maata vasten, josta johtuu helpommin lämmitysenergiaa maaperään.
Huonolla eristyksellä menetetään paljon lämmitysenergiaa, sekä maaperän lämpiämisen riski kasvaa.
Mikäli maaperä lämpiää liiaksi, on riskinä, että kosteus alkaa vesihöyrynä siirtymään kohti huonetilaa.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että lämpötilaero tulisi maan ja huonetilan välillä vähintään 3 astetta, jotta höyrynpaineet pysyisit kohti maaperää.
Koska betoni imee kosteutta moninkertaisesti, verrattuna solumuovieristeisiin, pitäisin järkevänä betonirakenteiden vesieristämistä, jotta betonirakenne saataisiin pesutiloissa pidettyä riittävän kuivana.
Lattian alla käytettävän eristeen kuivaamisominaisuuksissa on myös valovuosien eroja. Salaojittavat lämmöneristeet ovat kuivaamisessa varsin ylivoimaisia. Kevytsoralla on myös samantyyppisiä ominaisuuksia, mutta se on eristyskyvyltään varsin heikko ja huomattavasti kapillaarisempi.
Lämmöneristeen kuivaava ominaisuus on hyödyksi, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta jotain muuta reittiä tai vesieriste vuotaisi rakenteeseen.
Korjausrakentamisessa tämä kaikki on vielä monimutkaisempaa, kun pitää tuntea vanha rakenne, kustannuksistakin tulee huolehtia ja lopulta vielä pitkäikäisyydestäkin.
Rakenteet olisi kuitenkin aina suunniteltava tiiviiksi sisältä ja ulospäin harveneviksi, sekä pääosa lämmöneristeestä kylmemmälle puolelle.
Kellarin lattian ja seinän toimintaperiaate tulisi olla sama, siinä ei ole muuta eroa, kuin toinen on pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.
Kellari on haastava paikka remontille ja asuintilojen rakentamiselle, koska mitkään rakenteet eivät ole alun perin suunniteltu asuinkäyttöä varten, vaan varastotiloiksi ja autotalliksi ym. pääsääntöisesti.
Myöskin saunan käyttö ennen vanhaan oli varsin vaatimatonta, yleisesti ainoastaan Lauantaisin ja vesikin useasti kannettiin sisälle ja lämmitettiin padassa. Siis sisäpuolinen kosteuskuormituskin oli vallan toista luokkaa.
Kellarin lattiat ja seinät toimivat sisäänpäin kuivuvina, sekä ulkopuolisella salaojituksella estettiin tarvittaessa pohjaveden nousu kellariin.
Nykyaikaiset rakennusmateriaalit ovat paljon kehittyneempiä, kuin esimerkiksi 50 vuotta takaperin. niitä on kuitenkin osattava käyttää ja sijoittaa oikein.
Salaojien kuivaavaa vaikutusta usein liioitellaan ja luullaan, että pelkästään salaojituksella kaikki kuivaa. Kuivumismekanismit ovat paljon konstikkaampia ja pelkällä salaojituksella ei useinkaan saada paljonkaan aikaiseksi, ainoastaan estetään pohjaveden nousu rakenteisiin ja kellarinseiniin.
Kosteustekniikan osuutta suunnitellessa on ensin tiedettävä vanhan rakennuksen alkuperäinen toimintaperiaate. Lisäksi on huomioitava kapillaarinen kosteudennousu, Diffuusio, Konvektio ja Kondenssi.
Diffuusio on vesihöyryn liikettä rakennuksessa ja rakenteissa, Konvektio ilman liikkeet, Kondenssi on kastepiste ja Kapillaariilmiö rakenteen huokoisalipaineista johtuva kosteuden siirtyminen, sanoisinko yksinkertaistettyna kosteuden imeytyminen rakenteeseen ja rakenteessa.
Saunaremontin täydellinen onnistuminen kellarissa on varminta, kun pääosa lämmöneristeestä on kellarin ulkopuolella ja se on hyvin vesihöyryä läpäisevää. Muut rakenteet ovat sitten enemmän tai vähemmän kombromisseja.
Sisäpuolinen tiivis eristäminen jäähdyttää kellarinseinää, sekä nostaa rakenteen huokoisalipainetta, siis lisää kapillaarista imua.
Mikäli kuitenkin haluat käyttää Sauna Satu eristettä on viisainta jättää alaosasta 200-300 mm eristämättä, jotta saadaan pienennettyä kapillaarista riskiä.
Nykyiset vesieristeet ovat myös kehittyneempiä ja niistä löytyy myös vesihöyryn läpäisyä sisäänpäin, mutta eri asia onkin sitten, onko sitä riittävästi, siitä minulla ei ole tietoa.
Rivinteeraus seinässä ei ole ainakaan haitaksi ja ilmarakokin on jonkinmoinen eriste.
Rakennettaessa lattialämmityksiä, tulisi eristepaksuutta vielä lisätä patterilämmityksiin verrattuna, koska kyseessä on iso lämpöpatteri maata vasten, josta johtuu helpommin lämmitysenergiaa maaperään.
Huonolla eristyksellä menetetään paljon lämmitysenergiaa, sekä maaperän lämpiämisen riski kasvaa.
Mikäli maaperä lämpiää liiaksi, on riskinä, että kosteus alkaa vesihöyrynä siirtymään kohti huonetilaa.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että lämpötilaero tulisi maan ja huonetilan välillä vähintään 3 astetta, jotta höyrynpaineet pysyisit kohti maaperää.
Koska betoni imee kosteutta moninkertaisesti, verrattuna solumuovieristeisiin, pitäisin järkevänä betonirakenteiden vesieristämistä, jotta betonirakenne saataisiin pesutiloissa pidettyä riittävän kuivana.
Lattian alla käytettävän eristeen kuivaamisominaisuuksissa on myös valovuosien eroja. Salaojittavat lämmöneristeet ovat kuivaamisessa varsin ylivoimaisia. Kevytsoralla on myös samantyyppisiä ominaisuuksia, mutta se on eristyskyvyltään varsin heikko ja huomattavasti kapillaarisempi.
Lämmöneristeen kuivaava ominaisuus on hyödyksi, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta jotain muuta reittiä tai vesieriste vuotaisi rakenteeseen.
Korjausrakentamisessa tämä kaikki on vielä monimutkaisempaa, kun pitää tuntea vanha rakenne, kustannuksistakin tulee huolehtia ja lopulta vielä pitkäikäisyydestäkin.
Rakenteet olisi kuitenkin aina suunniteltava tiiviiksi sisältä ja ulospäin harveneviksi, sekä pääosa lämmöneristeestä kylmemmälle puolelle.
Kellarin lattian ja seinän toimintaperiaate tulisi olla sama, siinä ei ole muuta eroa, kuin toinen on pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.
rakenne
”Kellarissa siis tällä hetkellä betonilattia ja -katto. Seinät rivinteerattu muutaman sentin raolla. Salaojat tehty”.
Monta kertaa näissä jutuissa kysytään juuri nämä peruskysymykset. On seinät ja katto betonista ym, mitä sitten? Eikö voitaisi kysyä vähän aikaisemmin esimerkiksi: on seinät, lattia auki, miten tähän saunakokonaisuuteen saadaan rakennettua toimiva ilmanvaihto? Minkä jälkeen aletaan tehdä pintapuolisia rakenteita.
Monta kertaa näissä jutuissa kysytään juuri nämä peruskysymykset. On seinät ja katto betonista ym, mitä sitten? Eikö voitaisi kysyä vähän aikaisemmin esimerkiksi: on seinät, lattia auki, miten tähän saunakokonaisuuteen saadaan rakennettua toimiva ilmanvaihto? Minkä jälkeen aletaan tehdä pintapuolisia rakenteita.
Re: rakenne
Kaikella kunnioituksella. Kyllä voisi kysyä, mutta...Veskutin kirjoitti:”Kellarissa siis tällä hetkellä betonilattia ja -katto. Seinät rivinteerattu muutaman sentin raolla. Salaojat tehty”.
Monta kertaa näissä jutuissa kysytään juuri nämä peruskysymykset. On seinät ja katto betonista ym, mitä sitten? Eikö voitaisi kysyä vähän aikaisemmin esimerkiksi: on seinät, lattia auki, miten tähän saunakokonaisuuteen saadaan rakennettua toimiva ilmanvaihto? Minkä jälkeen aletaan tehdä pintapuolisia rakenteita.
Kun kaikille mukaanluettuna itseni ei ole oikeastaan mikään asia selvä.
Mulle on selvä että saunassa pitää olla katto, lattia,seinät, suihku, kiuas ja lauteet. Loput onkin sitten suuria kysymysmerkkejä.
Eli jos ei osaa kysyä / kertoa muuta, niin toi on hyvä alku. Henkilöt jotka haluavat auttaa niitä joilla ei ole tietoa, voivat aivan varmasti esittää lisäkysymyksiä. Sun viestistä mä en varsinaisesti löytänyt mitään vastauksia tai apuja viestiketjun aloittajalle
Ei ollut tarkoitus loukata ketään.
Viestin kysyjä oli jo tehnyt ns. ulkokuoren valmiiksi. Hän ei mainitse minkälainen kiuas mahdollisesti tulee. Sähkötoiminen kiuas vaatii erilaisen ilmanvaihdon kuin puilla lämpiävä kiuas. Ajattelin, jos tulee puilla lämpiävä kiuas, niin silloin olisi ennen lattiavalua voitu vetää tuloilmaputki kiukaalle valmiiksi. Eikä sen jälkeen kun on esim. lattialämmitys kaapelointi tai muu vastaava lämmitys lattiassa.
Viestin kysyjä oli jo tehnyt ns. ulkokuoren valmiiksi. Hän ei mainitse minkälainen kiuas mahdollisesti tulee. Sähkötoiminen kiuas vaatii erilaisen ilmanvaihdon kuin puilla lämpiävä kiuas. Ajattelin, jos tulee puilla lämpiävä kiuas, niin silloin olisi ennen lattiavalua voitu vetää tuloilmaputki kiukaalle valmiiksi. Eikä sen jälkeen kun on esim. lattialämmitys kaapelointi tai muu vastaava lämmitys lattiassa.
"kysyjä oli jo tehnyt ns. ulkokuoren valmiiksi."Veskutin kirjoitti:Ei ollut tarkoitus loukata ketään.
Viestin kysyjä oli jo tehnyt ns. ulkokuoren valmiiksi. Hän ei mainitse minkälainen kiuas mahdollisesti tulee. Sähkötoiminen kiuas vaatii erilaisen ilmanvaihdon kuin puilla lämpiävä kiuas. Ajattelin, jos tulee puilla lämpiävä kiuas, niin silloin olisi ennen lattiavalua voitu vetää tuloilmaputki kiukaalle valmiiksi. Eikä sen jälkeen kun on esim. lattialämmitys kaapelointi tai muu vastaava lämmitys lattiassa.
Minä kyllä käsitin että kysyjä ei ollut tehnyt vielä Yhtään mitään... ei siis edes purkanut mitään saati sitten rakentanut.
tekstin ymmärtäminen?
Kellarissa siis tällä hetkellä betonilattia ja -katto. Seinät rivienteerattu muutaman sentin raolla. Salaojat tehty.
Eikö tästä saa mitään selvää? Ei ole muka mitään tehty?
Eikö tästä saa mitään selvää? Ei ole muka mitään tehty?
Re: tekstin ymmärtäminen?
tehty ehkä 40-50-luvulla..Veskutin kirjoitti:Kellarissa siis tällä hetkellä betonilattia ja -katto. Seinät rivienteerattu muutaman sentin raolla. Salaojat tehty.
Eikö tästä saa mitään selvää? Ei ole muka mitään tehty?
salaojat ilmeisesti uudempaa tuotantoa.
Nyt ensimmäinen postaaja on enemmän sekaisin näistä viesteistä kuin ennen postausta. Eiköhän pidetä homma yksinkertaisena.
Eli, vanhan betonilaatan päälle höyrynsulku+eriste, ettei lämmitä koko laattaa.
esim. finnfoam 50mm tai eps50+50mm limittäin.(riippuu paljonko on mahdollista korottaa lattiaa)
Raudoitus korokepaloilla ja lattialämmitys verkkoon kiinni.
Valu päälle n. 8-10cm, vesieristys ja laatoitus.
Oliko vaikeaa?
Seinät voit tehdä juuri noin, kuten asian itse kerroit. Saunasatua seiniin ja limitys lattian vesieristykseen.Kylppärin puolelle levytys+vedeneristys. Myös tärkeä pointti on ilmanvaihto. Saunassa raitisilma kiukaan päälle min. 100cm ja takanurkkaan poisto katonrajaan(tarvittaessa myös lauteiden alle)
Vedeneristys pitää olla tiivis kauttaaltaan.
Jos alkuperäinen postaaja haluaa lukea nippelitietoa, niin Alander kaiketi voi suositella jotain hyvää opusta. Älä Alander ota ittees, mutta kysyjä halusi konkreettisia neuvoja, ei halua RT:n kaltaista yleisopastusta.
En haluaisi saivarrella, mutta "muutaman" remontin tehneenä, nää vastaukset kysyjälle olivat kaikkea muuta kuin neuvovia.
Mulle saa laittaa yv:tä jos mieli pahoittui...
Eli, vanhan betonilaatan päälle höyrynsulku+eriste, ettei lämmitä koko laattaa.
esim. finnfoam 50mm tai eps50+50mm limittäin.(riippuu paljonko on mahdollista korottaa lattiaa)
Raudoitus korokepaloilla ja lattialämmitys verkkoon kiinni.
Valu päälle n. 8-10cm, vesieristys ja laatoitus.
Oliko vaikeaa?
Seinät voit tehdä juuri noin, kuten asian itse kerroit. Saunasatua seiniin ja limitys lattian vesieristykseen.Kylppärin puolelle levytys+vedeneristys. Myös tärkeä pointti on ilmanvaihto. Saunassa raitisilma kiukaan päälle min. 100cm ja takanurkkaan poisto katonrajaan(tarvittaessa myös lauteiden alle)
Vedeneristys pitää olla tiivis kauttaaltaan.
Jos alkuperäinen postaaja haluaa lukea nippelitietoa, niin Alander kaiketi voi suositella jotain hyvää opusta. Älä Alander ota ittees, mutta kysyjä halusi konkreettisia neuvoja, ei halua RT:n kaltaista yleisopastusta.
En haluaisi saivarrella, mutta "muutaman" remontin tehneenä, nää vastaukset kysyjälle olivat kaikkea muuta kuin neuvovia.
Mulle saa laittaa yv:tä jos mieli pahoittui...
Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia...
Eli, vanhan betonilaatan päälle höyrynsulku+eriste, ettei lämmitä koko laattaa.
esim. finnfoam 50mm tai eps50+50mm limittäin.(riippuu paljonko on mahdollista korottaa lattiaa)
Raudoitus korokepaloilla ja lattialämmitys verkkoon kiinni.
Valu päälle n. 8-10cm, vesieristys ja laatoitus.
Sori,
alle hörysulkua + eriste/betonikerros + päälle vesieristettä...
Onhan kakku.
No Way.
Jos tekee noin paljon työtä, niin piikkaa samalla sen vanhan lattian pois ja laittaa kapillaarikatkon. Miksi tehdä uutta hyvää päälle tekemällä samalla alle "pommin"? Vaikka näin sen kai joku ruustolli tekisi..Onni kirjoitti:
Eli, vanhan betonilaatan päälle höyrynsulku+eriste, ettei lämmitä koko laattaa.
esim. finnfoam 50mm tai eps50+50mm limittäin.(riippuu paljonko on mahdollista korottaa lattiaa)
Raudoitus korokepaloilla ja lattialämmitys verkkoon kiinni.
Valu päälle n. 8-10cm, vesieristys ja laatoitus.
Saa samalla sen huonekorkeudenkin pysymään järkevissä lukemissa.
"muutaman" remontin tehneenä, nää vastaukset kysyjälle olivat kaikkea muuta kuin neuvovia.
- mielellään..........Eiköhän pidetä homma yksinkertaisena.
Vastuusi noista ohjeesi mukaisista "remonteista"?
Viimeksi muokannut Hower, La Tammi 19, 2008 0:12. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
app
- Jäsen
- Viestit: 36
- Liittynyt: Ma Elo 21, 2006 12:34
- Paikkakunta: Riihimäki
- Kotisivu: http://www.dnsf.org
- Paikkakunta: Riihimäki
Ei vitsi... Täytyy oikeasti lopettaa "ohjeiden" lukeminen täältä. Ei uskalla mitään projektia aloittaa kun aina joku on eri mieltä, samaa mieltä poikkeuksin tai ihan toista mieltä. Tekee vaan niin tulee valmista.
Itsellä sama homma lähdössä käyntiin tosin lisänä viemäriremppa pesuhuoneen takia. Ajattelin piikata ojan, laittaa putken siihen ojaan, yhdistää sen vanhaan viemäriin alapäästä ja tehdä lattiakaivon yläpäähän. Sen jälkeen vähän täytettä ojaan, lämmityskaapelit lattiaan ja valu päälle. Valun päälle vedeneriste, vedeneristeen päälle laasti ja laastin ollessa vielä pehmeää siihen lattialle lätkitään muutama laatta plus yksi rivi seinälle.
Samalla kun pistää vedeneristettä niin muistaa nostella sitä vähän seinällekin. Ja siitä mihin vedeneriste loppuu niin suurinpiirtein se saunasatu alkaa. Sitä vaan seinät ja katot täyteen suoraan kiveen kiinni, teipit saumoihin, vähän rimaa ja eikun paneelia seinään. Johonkin tuohon välimaastoon muistaa vaan tehdä sen yhden putken suoraan pihalle ja tötterö kattopaneelista läpi. Jotkut tuet myös lauteille kannattaa tehdä. Tän jälkeen hormiputki hormiin, halkoja pesään ja lauteille kylmän oluen kanssa.
Meinaan oon oikeasti sitä mieltä, että mitä enemmän noita diffuusioita ja kapillaarisia kosteudennousuja täällä netissä miettii niin sen vähemmän tulee mitään tehtyä kun jännittää ja pää sekoaa vaihtoehdoista. Vähän funtsii juttuja niin kyllä se siitä ja jos menee pieleen niin korjataan. Kaikki kunnia esim. Matti Alanderille pitkästä ja tarkasta vastauksesta mutta voi hitto kun ei tuosta tajua mitään.
Itsellä sama homma lähdössä käyntiin tosin lisänä viemäriremppa pesuhuoneen takia. Ajattelin piikata ojan, laittaa putken siihen ojaan, yhdistää sen vanhaan viemäriin alapäästä ja tehdä lattiakaivon yläpäähän. Sen jälkeen vähän täytettä ojaan, lämmityskaapelit lattiaan ja valu päälle. Valun päälle vedeneriste, vedeneristeen päälle laasti ja laastin ollessa vielä pehmeää siihen lattialle lätkitään muutama laatta plus yksi rivi seinälle.
Samalla kun pistää vedeneristettä niin muistaa nostella sitä vähän seinällekin. Ja siitä mihin vedeneriste loppuu niin suurinpiirtein se saunasatu alkaa. Sitä vaan seinät ja katot täyteen suoraan kiveen kiinni, teipit saumoihin, vähän rimaa ja eikun paneelia seinään. Johonkin tuohon välimaastoon muistaa vaan tehdä sen yhden putken suoraan pihalle ja tötterö kattopaneelista läpi. Jotkut tuet myös lauteille kannattaa tehdä. Tän jälkeen hormiputki hormiin, halkoja pesään ja lauteille kylmän oluen kanssa.
Meinaan oon oikeasti sitä mieltä, että mitä enemmän noita diffuusioita ja kapillaarisia kosteudennousuja täällä netissä miettii niin sen vähemmän tulee mitään tehtyä kun jännittää ja pää sekoaa vaihtoehdoista. Vähän funtsii juttuja niin kyllä se siitä ja jos menee pieleen niin korjataan. Kaikki kunnia esim. Matti Alanderille pitkästä ja tarkasta vastauksesta mutta voi hitto kun ei tuosta tajua mitään.
Luin tuon ylläolevan ja pyörittelin päätäni. Tuli juuri sellainen olo, että enhän mä voi alkaa mitään saunaremppaa tekemään kun en osaa ottaa tuota kaikkea huomioon. Itse asiassa edes tuo yksinkertaistettu lause ei sano mulle yhtään mitään kun menen sitä betoniseinää tuijottamaan. Tuntuu tyhmältä.Kosteustekniikan osuutta suunnitellessa on ensin tiedettävä vanhan rakennuksen alkuperäinen toimintaperiaate. Lisäksi on huomioitava kapillaarinen kosteudennousu, Diffuusio, Konvektio ja Kondenssi.
Diffuusio on vesihöyryn liikettä rakennuksessa ja rakenteissa, Konvektio ilman liikkeet, Kondenssi on kastepiste ja Kapillaariilmiö rakenteen huokoisalipaineista johtuva kosteuden siirtyminen, sanoisinko yksinkertaistettyna kosteuden imeytyminen rakenteeseen ja rakenteessa.
Jos nyt oikein ruohonjuuritasolta ajatellaan niin tärkeintä on se että kellarin seinät ja lattia pääsevät haihduttamaan niissä olevan kosteuden johonkin,joko ulospäin tai sisäänpäin.
Peruslähtökohtana voidaan pitää sitä että rintamamiestalon perusmuuri,mahdolliset kellarin väliseinät ja maanvarainen lattia ovat aina enemmän tai vähemmän märkiä.
Tämä tarkoittaa sitä että mikäli sisätiloja haluaa vesieristää tai muuten pinnoittaa höyryäläpäisemättömillä materiaaleilla on rakenne saatava kuivumaan ulospäin.
Kyllä näistä perusasioista täällä ollaan pääosin ihan samaa mieltä,toteutustapoja vaan on erilaisia.
Lopuksi täytyy yhtyä tuohon Howerin näkemykseen Onnin erinomaisista neuvoista...
Onhan noita remontteja tehty juu...Noilla ohjeilla kun tekee niin saa rempata samassa osoitteessa useampaan otteeseen.
Perusteluja kuulisin mielelläni tuon rakenteen toimivuuden puolesta?
Peruslähtökohtana voidaan pitää sitä että rintamamiestalon perusmuuri,mahdolliset kellarin väliseinät ja maanvarainen lattia ovat aina enemmän tai vähemmän märkiä.
Tämä tarkoittaa sitä että mikäli sisätiloja haluaa vesieristää tai muuten pinnoittaa höyryäläpäisemättömillä materiaaleilla on rakenne saatava kuivumaan ulospäin.
Kyllä näistä perusasioista täällä ollaan pääosin ihan samaa mieltä,toteutustapoja vaan on erilaisia.
Lopuksi täytyy yhtyä tuohon Howerin näkemykseen Onnin erinomaisista neuvoista...
Onhan noita remontteja tehty juu...Noilla ohjeilla kun tekee niin saa rempata samassa osoitteessa useampaan otteeseen.
Perusteluja kuulisin mielelläni tuon rakenteen toimivuuden puolesta?
Jos se olis helppoo,olisin tehnyt sen jo.