uusi takka taloon

[rautarunnari]

seonmoro.

Ajatuksena keskikerroksen remontin yhteydessä heittää piipun kylkeen takka. Tässä aprikoin sitä, ettei talossa ole koskaan ollut takkoja ja siksi kantavuudesta ei ole tietoa.

Olen kuullut, että jotkut rakennesuunnittelijat ovat antaneet luvan laittaa raskaankin takan ihan vain pohjakuvien perusteella, kuulostaa melko riskaabelilta.

eli niille, jotka ovat lisänneet takan taloon, jossa sitä ei ole ollut, miten päädyitte ratkaisuunne ? Miten määrittelitte, kantaako välipohja vai ei, minkä painoisia takkoja olette laittaneet?

H

[matti.i]

ei sitä painavaa takkaa nyt pelkän ohkasen välipohjavalun päälle voi suoraa laittaa.

Meillä sattui somasti olkkarin kulmassa kellarissa oleen kaksi kantavaa seinää. Niitten päälle sitten tuli kohtalainen teräspalkki vinoittain ja raudoitukset tuettiin palkkiin ja kantaviin seiniin - ja taisin jonkun raudan tökätä piipun kylkeenkin, vaikkei kait sais. Tuolla se 1800 kiloinen murikka könöttää vielä samassa kerroksessa kuin mihin se laitettiinkin.

[pvalila]

Jos tavoittelet massalla varaavuutta ja tavoitteenasi on käyttää takkaa vakavammin lämmityslaitteena niin harkitse pellettitakkaa: pellettitakka ei varaa mutta hieno elektroniikka syöttää papanaa palamaan hallitusti 24h vuorokaudessa. Eikä paina paljon.

Lattian kantavuutta voit haarukoida kahdella tavalla: ota selvää, millainen pönttöuuni tms. paikalla on alun perin ollut tai vaihtoehtoisesti revi välipohja auki ja tutki millainen rakenne siellä piilee. Jälkimmäinen vaihtoehto ei tavallaan maksa mitään, sillä joka tapauksessa joudut varmistamaan vanhojen rakenteiden kunnon ennen kuin alat niiden päälle sijoittamaan tuhansia kiloja (ja euroja!).

Ison ja massiivisen näköisen takan ei muuten tarvitse välttämättä olla oikeasti massiivinen, ellei sitä nyt välttämättä haluta käyttää massavaraajana.

[maanma]

Keskikerroksen alapuolella jos on betonikattoinen kerros pannuhuoneen/saunan yhteydessä niin sen katon päälle voi lähes varmasti rakentaa takkoja.

Meillä yhden puuttuvan tulisijan paikan voi havaita yksinkertaisesti siten ettei lattia notku yhtään siinä kohdassa, jossa tulisijan pohjalaatan pitäisi olla.

[rautarunnari]

Jos tavoittelet massalla varaavuutta ja tavoitteenasi on käyttää takkaa vakavammin lämmityslaitteena niin harkitse pellettitakkaa:

en muuten edes harkitse. KÄvin kerran katsomassa pellettitakan toimintaa: kun takka on saavuttanut tasaisen palamisen tilan sytytyksen jälkeen, niin hyvä että edes liekkiä näki. Lisäksi järkkärin puhallin puhalsi niin että jaloissa sukat pyöri ja juuri sillä korkeudella, jolla silmät on kun istut tuolissa.
Takka on tarkoitettu pääsääntöisesti tunnelman luojaksi, mutta eihän se haittaa jos vähän lämmittääkin... Ehkä joku tonnin painoinen voisi olla sopiva, onko tämän kokoisesta takasta kokemuksia jollain ?

Lattian kantavuutta voit haarukoida kahdella tavalla: ota selvää, millainen pönttöuuni tms. paikalla on alun perin ollut

uunia ei siis ole ollut koko talossa...

Keskikerroksen alapuolella jos on betonikattoinen kerros pannuhuoneen/saunan yhteydessä niin sen katon päälle voi lähes varmasti rakentaa takkoja.

kellarin katto on kyllä betonikatto, joku 3-5cm ja raudoitus about 200mm silmäkoolla. sen päällä on betonisia vaakapalkkeja ehkä parin metrin välein ja siinä sitten lattian niskat. Tämä tieto siis saatiin kun keittiön lattia avattiin remontin yhteydessä.

[JJ]

Oletko aivan varma, ettei talossa ole ollut tulisijoja? Aika poikkeuksellista olisi. Käyppä katsomassa piipusta sisään ja katso onko joku hormeista nokinen.

Tosin ovathan uuni voineet olla ihan vaan piipun kyljessä kiinni ja paikat joskus purettu.

Ihan perus rakenteelta tuo välipohja vaikuttaa, normaalisti jossain kohti valu on vahvempi ja jykevämmin raudoitettu. Meillä esim olkkarin nurkassa on ollut tuollainen (joku idiootti vaan on purkanut kyseisen laatan joskus pois). Samoin makkarissa on vastaava laatta.

Kellarista kopsuttamallakin voi yrittää selvitellä ja kuten maanma sanoin niin yläpuoleltakin kopsuttamalla ja hypähtelemällä.

[rautarunnari]

lattia on paksua kuusivaneria koko talossa. rakennettu -60 ja siksi suoraan öljyyn, rakentaja oli pihi mies, johtuuko tästä se, ettei tulisijoja ole, vai mistä sitten. mutta jos yli 90wee möllin puheista voi jotain uskoa, niin vahva ei tulisijoille. mies oli kyllä täysin järjissään. nokisia hormeja on tasan kolme, eli sauna, pata ja puukattila.

ja lattia ei notku mistään, vaan narisee vain parista kohtaa.
H

[JJ]

No sitten ei muuta kuin hyvä kiertoilmatakka hankintaan tai Porin Matti.
Toki ensin kannattaa joku lujuuslaskelmia ja rakenteita tunteva kutsua paikalle ja kysäistä olisiko mitenkään mahdollista saada tukeva pohja muuratulle tulisijalle. Sopivasti kellarin seinien päälle voi tosiaan rakentaa, mutta jos ei alla ole tukevia rakenteita ovat muutokset aika rajuja ja lisäksi rakenteet usein haukkaavat kellarista jonkin verran tilaa.
Pellettitakkakin on toki vaihtoehto, mutta sen tuli ei ole omasta mielestäni kovinkaan tunnelmallinen ja hinnatkin aika kovat. Tosin etuna se, että lämmittää tasaisesti aina ja lämpöä voidaan siirtää sopivilla lämmönsiirtoputkistoilla. Pitää vaan saada pelletille sopiva varasto, että voi ostaa suursäkeissä.

[Rintamakotitalonmies]

Eipä ole meidänkään vuonna -53 rakennetussa talossa ollut ikinä tulisijoja muualla kuin kellarissa.

[JJ]

Eipä ole meidänkään vuonna -53 rakennetussa talossa ollut ikinä tulisijoja muualla kuin kellarissa.

Onhan noita, mutta pääsääntöisesti on aina joku tulisija ollut asuintiloissa. Jos ei pönttöuunia niin keittiössä hella. Jos ei muurattua niin jokin peltirakenteinen (kotiliesi tai vastaava).

[rautarunnari]

meillä ei ollut edes keittiössä....

[Tomppa]

Meidän -39 yksilössä ei ole koskaan ollut muuta tulisijaa kuin puuhella keittiössä koska talo on alkujaan tehty keskuslämmitykselle.Puukattila on siis ollut lämmityksen sydän.Uunille on tehty olohuoneeseen paikka ja alkuperäisissä piirrustuksissa on uuni piirretty mutta koskaan sitä ei ole muurattu.Nyt kuitenkin olohuoneessa nököttää kaakeliuuni originaalipaikalla.

[Labyrint64]

Itse harkitsin pellettitakkaa mutta unhoitin sen koska on sidoksissa pelletteihin eli joutuu aina ostamaan polttoaineen. Ruotsissahan käytetään pellettilämmitystä tosi paljon mutta markkinamiehet aina unohtavat mainita että Ruotsin valtio on tukenut muutosta muusta lämmitysmuodosta pelletteihin. Nyt kuulemma Ruotsalaiset ovat hieman näreissään koska pelletin hinta on noussut. Pelletin hinta ei tule pysymään nykyisellä tasolla koska Suomesta valtaosa pelletistä menee vientiin eli markkinat määräävät hinnan. Ja jos keskieuroopassa pellettiä alkaa mennä enemmänkin niin pelletin hinta nousee ja samalla itsekin maksat siitä enemmän.

Jos tarkoitus on takalla hankkia lisälämmönlähdettä edullisesti niin kannattaa harkita suoraan jotain "jätettä" polttavaa masiinaa eli takkaa jota voi lämmittää puilla. Jätepuu ei heti lopu eli aina löytyy jostain esim. vanhoja hirsiä tai purku kakkosnelosta joka palaa takassakin iloisesti. Harvemmin kenelläkään tutuntutulla on pellettejä säkki varastossa joutavana.

[pvalila]

en muuten edes harkitse. KÄvin kerran katsomassa pellettitakan toimintaa: kun takka on saavuttanut tasaisen palamisen tilan sytytyksen jälkeen, niin hyvä että edes liekkiä näki. Lisäksi järkkärin puhallin puhalsi niin että jaloissa sukat pyöri ja juuri sillä korkeudella, jolla silmät on kun istut tuolissa.

Toin pellettitakan esille lähinnä kevyenä vaihtoehtona joka kuitenkin pystyy tuottamaan tasaista lämpöä ympäri vuorokauden.

Pakko kysyä tuosta sinun anatomiastasi: puhallin puhaltaa niin että sukat pyörivät silmien korkeudella???No, istuessa tuokin on toki mahdollista.

Joka tapauksessa nuo puhallukseen liittyvät ongelmat olivat juuri tuon näkemäsi takkatyypin vaiva; liekin tylsyys taas vaivaa jokaista pellettitakkaa.

Pelletin halpuus on katoavaa kansanperinnettä, mutta kyllä tuo puulla lämmittämisen ilmaisuus kuuluu hieman samaan sarjaan: laske normaali tuntiliksasi puutöille, kantamiselle ja klapien heittämiselle takkaan niin ihan hintavaa lämmitystä sekin on.

Kuka tykkää puiden kanssa pelaamisesta laskee työlle alennetun tuntihinnan, kuka inhoaa sitä laskekoon korotetun tuntihinnan. Minä joudin pitämään kämpän puilla lämpinä marraskuun alkuun asti ja menettelihän se: tosi kivalta kyllä tuntui kun putkarin viimeisen käynnin jälkeen ei puukasan suuntaan ole tarvinnut edes vilkaista.

[Labyrint64]

Joka tilanteessa, myös kuin rempatessa, moni kyseenalaistaa oman tekemisen tuottaman hyödyn laskemalla aikaa joka kuluu tekemiseen ja sille jonkun arvon. Toki unohtamalla oman ajan käytön saa itsetehdystä aina edullista mutta pitää muistaa myös mihin muuhun sitä omaa aikaa käyttäisi - jos ei juuri siihen askareeseen.

Pystytkö tuottamaan saman määrän tai enemmän "rahaa" tekemällä jotain muuta silloin kun jos et remppaa, tee polttopuita, tms.? Tuskin, usein itsekin mietin kannattaako joku asia tehdä itse vai ostaa valmiina ja nyt kun lusikka on monessa sopassa (perhe, remontti, päivätyö, harrastukset) niin yhä helpommin tulee sijoitettua päivätyössä hankittuja euroja esim. remontin helpottamiseen jolloin jää aikaa perheelle ja harrastuksiin. Mutta tärkeää itse puuhastelussa on myös homman "henkiset arvot" eli itse tekemällä oppii, kehittää itseään sekä homma on monille terapeuttista. Itselleni käsin puuhastelu on palkitsevaa koska oppii ymmärtämään miten joku asia tehdään, miksi tehdään ja lisäksi käsin tekeminen on vastapainoa työlle joka on istumatyötä. Kaiken huippu on oman työn tuloksesta nauttiminen. Takkatulen ääressä talvi-iltana on kiva loikoilla kun muistaa kesän puusavotan ja rakot kämmenissä.

Loppujen lopuksi tuollaisen puolen vuoden polttopuumäärän tekee melko nopeasti - ellei ala pokasahalla sahaamaan ja kirveellä puita pilkkomaan. Tarkoitin tuolla jätepuulla nimenomaan sellaista purkupuuta joka on tarpeeksi isoa ja josta saa yhden "halon" yhdellä sahauksella. Jos puita pitää erikseen pilkkoa kertautuu työmäärä ja voi alkaa jo laskea miten paljon maksaisi pari mottia valmiiksi kuivattua pihaan tuotuna.