Moro. Juuri viikonloppuna tuli piikattua 30m2 vanhaa betonilattiaa pois. Alta löytyi hiekkaa. Nyt kun maata saadaan kaivettua pois, uusi rakenne sisältää 100mm salaojittavaa lämmöneristettä+50mm lattia eps:ää (eps 100 lattia). Päälle n. 50-60mm raudoitettu betonivalu, lämmitys lattialämmityksenä.
Kysymys kuuluukin, että tilat joita teen ovat kellarin porraskäytävä ja vanha autotalli johon nyt tulee kodinhoitohuone ja baari/tv-huone. Mihin kaikkiin huoneisiin tulee vesi-eristys laittaa? Kun tulen saunasta, kuljen ensiksi porraskäytävähuoneen läpi kodihoitohuoneeseen ja sitten baariin jossa avaan oluen.
Toinen kysymys on että miten eristän vanhan autotallin ja nykyisen autotallin välisen väliseinän? Vanhaan autotalliin tulee siis lämmintä tilaa. Väliseinä on betoninen ja tod näk myös kapillaarinenkin. Nykyinen autotalli on kylmä, eli mentäisiinkö eristysfysiikan mukaan, eli eristys kylmälle puolelle? Mikä eriste, Fuktisol tms?
Kiitos
kellarissa tapahtuu
Itse laittaisin vesieristyksen ainoastaan tiloihin jossa on lattiakaivo.Näin käsittääkseni sanoo myös määräykset.
Lattialämmitys kyllä kuivaa pienet kosteudet sieltä täältä joten mun mielestä vesieristettä ei todellakaan tarvitse vetää ihan joka puolelle.
Rautakaupassa todennäköisesti suositellaan vesieristämään koko kellari lattiasta kattoon ja asuinkerroskin puoliksi mutta niistä ei kannata välittää...
Lattialämmitys kyllä kuivaa pienet kosteudet sieltä täältä joten mun mielestä vesieristettä ei todellakaan tarvitse vetää ihan joka puolelle.
Rautakaupassa todennäköisesti suositellaan vesieristämään koko kellari lattiasta kattoon ja asuinkerroskin puoliksi mutta niistä ei kannata välittää...
Jos se olis helppoo,olisin tehnyt sen jo.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Mielummin vähän kevyempää Styroxia
Suosittelisin rakenteeseen mielummin vähän kevyempää Styroxia, jossa pienempi vesihöyrynvastus esim. lattia Eps-80 vesieristettyjen tilojen kohdalle ja muualle lattia Eps-60.
Paksuudeksi tulisi vielä saada 200 mm, niin vältetään paremmin riski maaperän lämpiämisestä.
Alimmaiseksi Fuktisol 100 mm kapillaarikatkoksi ja lämmöneristeeksi.
Vesieristys riittää saunaan ja pesuhuoneeseen.
Mikäli laatta pääsisikin kastumaan hyvä eristys ja Fuktisol kuivaavat rakennetta automaattisesti koko lattian käyttöiän.
Fuktisol levy ei toimi maanyläpuolisissa osissa, koska ilma pääsee kiertämään, sen sisällä laskien sen eristyskykyä.
Lisäeristys tulisi aina asentaa kylmälle puolelle, mutta tässä tapauksessa, se on hyvinkin konstikasta.
Varmaankin autotallin väliseinä voi olla viileän tallin puolella betonirakenteinen, jolloin kosteus voisi haihtua seinästä talin ilmaan.
Näin voitaisiin eristys tehdä sisäpuolelle ilman suurempia ongelmia.
Talli on kuitenkin paljonkin lämpimämpi, kuin ulkoilma, joten seinän kondenssivaara olisi hyvin vähäinen.
Ilman vaihtoon autotallissa kannatta paneutua, se säästää autoa ja rakenteita.
Paksuudeksi tulisi vielä saada 200 mm, niin vältetään paremmin riski maaperän lämpiämisestä.
Alimmaiseksi Fuktisol 100 mm kapillaarikatkoksi ja lämmöneristeeksi.
Vesieristys riittää saunaan ja pesuhuoneeseen.
Mikäli laatta pääsisikin kastumaan hyvä eristys ja Fuktisol kuivaavat rakennetta automaattisesti koko lattian käyttöiän.
Fuktisol levy ei toimi maanyläpuolisissa osissa, koska ilma pääsee kiertämään, sen sisällä laskien sen eristyskykyä.
Lisäeristys tulisi aina asentaa kylmälle puolelle, mutta tässä tapauksessa, se on hyvinkin konstikasta.
Varmaankin autotallin väliseinä voi olla viileän tallin puolella betonirakenteinen, jolloin kosteus voisi haihtua seinästä talin ilmaan.
Näin voitaisiin eristys tehdä sisäpuolelle ilman suurempia ongelmia.
Talli on kuitenkin paljonkin lämpimämpi, kuin ulkoilma, joten seinän kondenssivaara olisi hyvin vähäinen.
Ilman vaihtoon autotallissa kannatta paneutua, se säästää autoa ja rakenteita.
Jos auto mahtuu koskaan sisään...hehheh
Eikö tuo eps 100 lattia tosiaankaan käy? lueskelin vanhoja tuossa vanhoja postauksia ja käsitin että tuo kyseinen laatu käy ja kävin tuossa lauantaina sitä rautakaupasta hakemassa, muuta ei ollut varastossa... Sain käsityksen, ettei ole paras vaihtoehto mutta käy kuitenkin.
Eikö tuo eps 100 lattia tosiaankaan käy? lueskelin vanhoja tuossa vanhoja postauksia ja käsitin että tuo kyseinen laatu käy ja kävin tuossa lauantaina sitä rautakaupasta hakemassa, muuta ei ollut varastossa... Sain käsityksen, ettei ole paras vaihtoehto mutta käy kuitenkin.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kyllähän sekin käy
Käyhän sekin, mutta kuivumisnopeus vaan hieman hidastuu, tiiviimmät routa 120 levyt alkavatkin sitten jo olla vesihöyrynvastukseltaan huomattavan suuria, suulakepuristeuista foam levyistä puhumattakaan.
Oikea tuote oikeaan paikkaan, vaikka tavalliselta rakentajalta tuntuu välillä ihmeelliseltä laatujen, sekä materiaalikirjojen määrä.
Aina kannattaa kysellä perusteluja, kun saa ohjeita ja mielipiteitä. Kun ainoana perusteluna on että olen tehnyt näitä ikäni, eikä koskaan ole ollut ongelmia, pitää hälytyskellojen soida.
Oikea tuote oikeaan paikkaan, vaikka tavalliselta rakentajalta tuntuu välillä ihmeelliseltä laatujen, sekä materiaalikirjojen määrä.
Aina kannattaa kysellä perusteluja, kun saa ohjeita ja mielipiteitä. Kun ainoana perusteluna on että olen tehnyt näitä ikäni, eikä koskaan ole ollut ongelmia, pitää hälytyskellojen soida.
Mitenkäs Matti, jos ei käyttäisikään lattialämmitystä vaan vetäisi muovimaton lattiaan ja hoitaisi pattereilla lämmityksen, riittääkö silloin tuo 150mm paksu eristemäärä. Itse päädyin vaan tuohon eristemäärään niin silloin ei tarvitse vielä mennä anturoiden alapuolelle. Ja jos menen, niin ei kai tule mentyä salaojituksen alapuolelle.
Ps: sain palautettua nuo lattiaeps:it, ja rautakauppa tilaa mulle tota lattia 60eps:ää. Tulee sitten kunnolla tehtyä
Ps: sain palautettua nuo lattiaeps:it, ja rautakauppa tilaa mulle tota lattia 60eps:ää. Tulee sitten kunnolla tehtyä
Meillä juuri laskettiin lattioita ~15cm alemmas kellaritiloista. Jouduimme kaivamaan vanhasta lattiantasosta ~50-60cm alemmas. Pohjalle sitten suodatinkangas, 10-25cm salaojasoraa, jonka sisään kiepautimme vielä 80mm salaojaputken ulkoseinien viereen, 50mm finnfoam ja siihen ~7cm valu. Lattialämmitys toteutettiin sähkökaapeleilla ja raudoitukseen käytimme 4mm verkkoa. Kosteutta ei ole lattiasta vielä mitattu, valusta on nyt kymmenisen viikkoa, mutta luultavasti ei vielä puhettakaan että pääsisi lattiapinnoituksia tekemään, sen verran kosteat kelit ollut.
Lattioihin tulee kosteussulku vain pesutilaan ja saunan pohjalle, muualle ei, koska tuo lattialämmitys kyllä nostaa kosteuden pois ja juoksevaa vettä nyt ei takkahuoneessa saati muissa tiloissa ole tarkoitus valutella.
-Sami
Lattioihin tulee kosteussulku vain pesutilaan ja saunan pohjalle, muualle ei, koska tuo lattialämmitys kyllä nostaa kosteuden pois ja juoksevaa vettä nyt ei takkahuoneessa saati muissa tiloissa ole tarkoitus valutella.
-Sami
RMT Iisalmessa (rak. ~48)
http://talorojekti.satamatulessa.com
http://talorojekti.satamatulessa.com
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
15 cm silti melkein minimi
150 mm eristettä lattiassa ei sekään nykytietämyksen mukaan ole mikään valtaisa määrä, mutta mielestäni riittää lämmittämättömissä lattioissa.
Lattialämmitys on kyllä jalalle varsin miellyttävä ja varsinkin silloin, kun käytetään klinkkeripintoja.
Anturan alapuolelle ei pidä mennä ainakaan betonilattian kanssa, koska betonilattia käytännössä tukee koko kellarinseinää.
Salaojasora on kapillaarikatkona varsin huono, koska se sisältää yleisesti liikaa hienoja aineksia.
Paljon parempi vaihtoehto olisi pesty sepeli tai singeli.
Fuktisol levyä käytettäessä erillistä kapillaarikatkokerrosta ei tarvita, koska Fuktisol levy toimii rakenteessa kapillaarikatkona ja on vettymätön.
Tavanomaiset Eps-levyt taas vettyvät vähitellen ja suulakepuristetut levyt vettyvät hitaammin, mutta ovat liian höyrytiiviitä ulospäin kuivuvan rakenteen aikaansaamiseksi.
50 mm Finnfoamia on todella pieni eristyskerros ja hyvin vesihöyrytiivis, tällainen rakenne voi kuivua ainoastaan ylöspäin.
Suosittelen sisäilman kuivaamista koneellisesti, jotta lattian saisi kuivumaan pinnoituskelpoiseksi.
Mitä paksumpi betonilaatta on sitä hitaammin se kuivuu, esimerkiksi 200 mm paksu laatta kuivui laboratoriossa vasta kahdessa vuodessa pinnoituskuntoon.
Voit helposti testata laatan, koska se on pinnoituskunnossa asentamalla sen päälle neliön kokoisen muovikalvon ja tiivistämällä reunat ilmastointiteipillä. Jos kahteen päivään ei alle ilmesty vesikarpaloita, voit vapaasti pinnoittaa.
Lattialämmitys on kyllä jalalle varsin miellyttävä ja varsinkin silloin, kun käytetään klinkkeripintoja.
Anturan alapuolelle ei pidä mennä ainakaan betonilattian kanssa, koska betonilattia käytännössä tukee koko kellarinseinää.
Salaojasora on kapillaarikatkona varsin huono, koska se sisältää yleisesti liikaa hienoja aineksia.
Paljon parempi vaihtoehto olisi pesty sepeli tai singeli.
Fuktisol levyä käytettäessä erillistä kapillaarikatkokerrosta ei tarvita, koska Fuktisol levy toimii rakenteessa kapillaarikatkona ja on vettymätön.
Tavanomaiset Eps-levyt taas vettyvät vähitellen ja suulakepuristetut levyt vettyvät hitaammin, mutta ovat liian höyrytiiviitä ulospäin kuivuvan rakenteen aikaansaamiseksi.
50 mm Finnfoamia on todella pieni eristyskerros ja hyvin vesihöyrytiivis, tällainen rakenne voi kuivua ainoastaan ylöspäin.
Suosittelen sisäilman kuivaamista koneellisesti, jotta lattian saisi kuivumaan pinnoituskelpoiseksi.
Mitä paksumpi betonilaatta on sitä hitaammin se kuivuu, esimerkiksi 200 mm paksu laatta kuivui laboratoriossa vasta kahdessa vuodessa pinnoituskuntoon.
Voit helposti testata laatan, koska se on pinnoituskunnossa asentamalla sen päälle neliön kokoisen muovikalvon ja tiivistämällä reunat ilmastointiteipillä. Jos kahteen päivään ei alle ilmesty vesikarpaloita, voit vapaasti pinnoittaa.
Asia selvä, rupean kaivamaan siten että saisin tuon 100mm salaojittavaa lämmöneristettä+100mm lattia epsiä (lattia eps 60 tai 80). Tämä tarkoittaa sitä että meillä on anturan paksuus 150mm, joten reilu 100mm pitää päästä anturan alapuolelle. Tällöin saadaan itse lattiavalu nätisti anturapinnan tasolle. Ilmeisesti ajatukseni menevät kutakuinkin oikein? Toivottavasti vaan salaojat on kaivettu joka puolelle tuotakin syvemmälle, muistelisin että on, viime kesänähän ne tehtiin.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Salaojien syvyys mitattavissa
Salaojien asennussyvyyden saat mitattua helpohkosti tarkastuskaivoista, esim. ikkunan alaosaan.
Mikäli alimmainen Fuktisol kerros on veden alla, ei se enää ole lämmöneriste. Kapillaarikatko se on niin kauan kunnes peittyy miltei kokonaan veden alle.
Mikäli alat kaivaa anturan alapuolelle, suosittelen että teet osissa, esim huone kerrallaan tai pienemmissä erissä.
Mikäli alimmainen Fuktisol kerros on veden alla, ei se enää ole lämmöneriste. Kapillaarikatko se on niin kauan kunnes peittyy miltei kokonaan veden alle.
Mikäli alat kaivaa anturan alapuolelle, suosittelen että teet osissa, esim huone kerrallaan tai pienemmissä erissä.
Noh tulipas kaivettua ja ehkä n.50% kaivettu. Anturan alle mentiin ehkä max 5cm eli ei juuri mitään. Nyt on huonekorkeus 225-230cm, siitä pois 100mm fuktisol,100mm eps ja 60mm valu. Huonekorkeus jää 2m ja rapia päälle. Se saa riittää niin sillä saan mielestäni tyydyttävän kompromissin korkeudessa sekä eristävyydessä ja työn kohtuullisessa helppoudessa määrällisesti. Lisäksi saan vielä asennettua lattialämmityksen
Lisäksi anturan alapuolelle ei juurikaan tarvitse kaivaa, ja nyt olen 100% varma ettei salaojien alapuolelle mennä.
Lisäksi anturan alapuolelle ei juurikaan tarvitse kaivaa, ja nyt olen 100% varma ettei salaojien alapuolelle mennä.
Kauheen ohut valu? (60mm) Tääläpäin kun asiaa kyselin vähän joka taholta, niin sanoivat että 80mm on minimi paksuus.
Meillä tuli 90mm, vesikiertoinen lattialämmitys, alla eristeenä "vain" 70mm Finnfoam ja sen alla yli 20cm betonikiveä, eli sormenpään kokoista kiveä.
Jos minä olisin sinä, niin tinkisin tuosta eristekerroksesta 2-3cm, että saa laatan joka kestää.
Meillä tuli 90mm, vesikiertoinen lattialämmitys, alla eristeenä "vain" 70mm Finnfoam ja sen alla yli 20cm betonikiveä, eli sormenpään kokoista kiveä.
Jos minä olisin sinä, niin tinkisin tuosta eristekerroksesta 2-3cm, että saa laatan joka kestää.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kaiva hieman lisää
6 cm:n lattioita on kyllä tehty ja yleensä on kestänyt, mutta ei täytä normeja.
Voisit hieman kaivaa lisää ja laatan paksuutta nostaa 7 cm:ään.
Lisäksi voisit tilata hieman tuimempaa betonia vaikka K kolmekymppistä tai lujempaa.
Eristekerroksesta ei pitäisi tinkiä, 7 cm:n eristekerros on todella pieni ja lattialämmityksen yhteydessä hukkaa lämmitysenergiaa melko reilusti.
Finnfoamin eristyskyky ei ole kovinkaan kummoisempi, kuin Styroxin, silloin kun puhutaan paremmasta eristyskyvystä on kyseessä Uretaani. Usein nämä tuotteet sekoitetaan keskenään.
Edellä käsiteltyjä maaperän lämpiämisongelmia muodostuu vuosien ja vuosikymmenten kuluessa, energiahukkaa tulee heti.
Paksut varaavat massat ovat useasti myös ongelmallisia ja aiheuttavat viiveitä molempiin suuntiin. Ongelmat ovat vielä suurempia hyvin eristetyissä taloissa, joissa lämpöä tarvitaan todella vähän. 200 mm lattiasta eristetty rakenne on jo tähän suuntaan.
Voisit hieman kaivaa lisää ja laatan paksuutta nostaa 7 cm:ään.
Lisäksi voisit tilata hieman tuimempaa betonia vaikka K kolmekymppistä tai lujempaa.
Eristekerroksesta ei pitäisi tinkiä, 7 cm:n eristekerros on todella pieni ja lattialämmityksen yhteydessä hukkaa lämmitysenergiaa melko reilusti.
Finnfoamin eristyskyky ei ole kovinkaan kummoisempi, kuin Styroxin, silloin kun puhutaan paremmasta eristyskyvystä on kyseessä Uretaani. Usein nämä tuotteet sekoitetaan keskenään.
Edellä käsiteltyjä maaperän lämpiämisongelmia muodostuu vuosien ja vuosikymmenten kuluessa, energiahukkaa tulee heti.
Paksut varaavat massat ovat useasti myös ongelmallisia ja aiheuttavat viiveitä molempiin suuntiin. Ongelmat ovat vielä suurempia hyvin eristetyissä taloissa, joissa lämpöä tarvitaan todella vähän. 200 mm lattiasta eristetty rakenne on jo tähän suuntaan.
No nyt alkaa olemaan homma loppusuoralla kaivamisen suhteen, huomenna vielä töiden jälkeen ja kaivelu on ohitse! Eipä ole tarvinnut käydä punttisalilla viimepäivinä... Olen nyt mennyt anturoiden alapuolelle n. 5cm, ja olen kaivanut maata pois tuolla 45 asteen säännöllä anturoista viettäen. Mites noi fuktisolit kannattaa asentaa seinän vierustassa, viistämällä itse levyä vai voisiko ton fuktisolin jättää tuon maan viisteen verran irti seinästä ja täyttää seinän ja eristelevyn välin kapillaarikatkosoralla? siihen sitten styroksi päälle kiinni seinään tiiviisti. Sama kysymys pätee putkien suhteen, joudun varmaan jonkun matkan tuomaan eristeiden joukossa, voiko hommaa helpottaakseni käyttää tarvittaessa soraa?
"Niskaote hommasta"
"Niskaote hommasta"