Patolevy + styroxi ulkopuolella->ei sisäpuolista eristyst

[harnojukka]

Olen jo laittanut pari vuotta sitten salaojien laiton yhteydessä ulkopuolelle kellarin perusmuuria patolevyn ja sen päälle styroksin. Kaikki kellarin seinän sisäpuolista eristämistä koskevat ketjut tältä foorumilta lukeneena olen tehnyt sen johtopäätelmän, että tässä tapauksessa minkäänlaista lämmöneristettä ei sisäpuolelle ole suositeltavaa laittaa.

Jätänkö siis pesuhuoneen seinän ja muut seinät eristämättä? Pesuhuoneessa siis vain kaakelilujalevy suoraan seinään kiinni ja laatat päälle? Niinkö? Vai mikäli eristettä haluaa laittaa, niin paras vaihtoehto on rivinteerausmuuraus kevystoraharkolla? Muissa seinissä koolaus ja panelointi kipsilevyllä tms?

Lattian olen jo piikannut pois ja lattialämmitys on suunnitelmissa. Miten Fuktisol asennetaan lattian eristeeksi tässä tapauksessa?

[Matti Alander]

Turvallisinta tässä tapauksessa on käyttää rivinteerausrakennetta. Puu ja kipsilevyrakenteet rintamiestalojen kellareissa useasti ovat riskirakenteita, ainakin niiden suunnitteluu kapillaariktkojen osalta pitää paneutua huolellisesti.
Fuktisol levyn voi asentaa suoraan perusmaan päälle, Fuktisol toimii kapillaarikatkona ja erillistä 200 mm kapillaarikatkosorakerrosta ei tarvita.
Koska kyseessä on lattialämmitys suosittelen mahdollisimman paksun eristekerroksen käyttämistä.
Säästääksemme kustannuksia rakenne voisi olla alhaalta ylöspäin: Perusmaa, tarvittaessa suodatinkangas, 100 mm Fuktiso 19 kg/m3, 100 mm lattia Eps, joka läpäisee kohtuullisesti vesihöyryä, suodatinkangas ja betonivalu vähintään 6 cm.
Näin rakenne on tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, eli rakennusfysiikan mukaisesti oikeaoppinen, eikä muovikalvoja tai vesitiiviitä eristeitä ole estämässä ulospäin kuivumista.

[harnojukka]

Jatkan kysymystäni: mikä on rivinteerausmuurauksen välissä olevan ilmaraon tarkoitus? Kuinka leveä rako tulee jättää? Onko merkitystä sillä, täytetäänkö rako kivivillalla? Käsitykseni mukaan ilmarakoa ei tuuleteta vaan rakenne on umpinainen, olenko oikeassa? Siirtyykö kosteus seinärakenteesta rivinteerausmuurauksen läpi sisätilaan, jolloin seinä kuivuu sisällepäin?

[Matti Alander]

Seisova ilma seinärakenteessa toimii lämmöneristeenä. Noin 5 cm on sopiva.
Ilmarakoa ei tuuleteta, koska silloin se ei olisi lämmöneriste, sekä aiheuttaisi mahdollisesti Kondenssiriskin ulommaisessa seinässä.
Sisimmäinen seinä on ulommaista lämpimämpi, jolloin höyrynpaineet on kohti ulommaista seinää ja merkittävää kuivumista sisäänpäin tapahtuu varsin huonosti. Sisämmäinen seinä on myös yleisesti varsin kuiva, eikä kosteudensiirtymistä tiheämmästä harvempaan tapahdu.
Useat asiantuntijat suosittelevat ilmaraon täyttämistä kivivillalla, mikä on kaksipiippuinen asia. Rakenne toimii niin kauan kunnes ilmarakoon mahdollisesti pääsee vettä, sen jälkeen kivivilla ei kuivu yleensä kuin vaihtamalla uuteen.

[harnojukka]

Nyt ilmeisesti patolevy+EPS -ratkaisu ei aiheuta tässä rivinteerauksen kanssa ongelmaa, koska perusmuurin lämpötila ulkopinnalla alenee, jolloin ulospäin kulkeutuva kosteus pääsee tiivistymään patolevyn pinnalla. Vai kuinka, Matti? Ilmeisesti rakenne toimii esittämälläsi tavalla.

Taidan jättää kivivillan pois välistä. Mikäli teen muurauksen Optirocin väliseinäharkoista, enkä tiilestä, tuleeko tästä jotain ongelmaa rakennusfysiikan kannalta?

Kiitos vastauksista!

[Matti Alander]

Päätelmät patolevyn toimimattomuudesta ovat teoreettisia ja mahdolliset ongelmat usein monen tekijän summia. Ehkä suurin kosteuskuormituksen aiheuttaja rintamamiestalon kellarissa on yleensä kapillaarinen kosteudennousu. Myös vedenpaine seinän ja maan välissä on varsin yleistä, varsinkin rännien kohdalla. Vesihöyrynä kellarinseinään sisäilmasta siirtyvällä kosteudella on vaikutusta hyvin vähän tai ei laisinkaan.
Salaojittava lämmöneriste on ehdottomasti tehokkain rakenteen kuivaaja, patolevyillä vastaaviin tuloksiin ei päästä.
Jotta kosteus voisi pisaroitua patolevyn sisäpintaan, olisi lämpötilan oltava hyvinkin alhainen, vain muutamia plusasteita. Mikäli kellarissa vallitsee normaali huonelämpötila kulkeutuu kellariseinän läpi vuosien kuluessa melkoisesti lämpöä. Patolevy todellisuudessa käyttäytyy pääsääntöisesti ulkopuolisen höyrynsulun tavoin.
Sisimmäisen seinärakenteen kuivuuteen materiaalivalinnoilla ei sanottavasti ole vaikutusta, tämä on nähty myös käytännössä ja on useiden kosteusmittaajien huomioma.
Varsin suuri merkitys sisimmäisen seinän kuivana pysymiseen on seinän alle asennettavalla huopakaistaleella, joka toimii kapillaarikatkona.