Puukuitulevyn paksuus ja kastepiste ?

[MattiV]

Tarkoituksena olisi laittaa sisäpuolinen lisälämpöeriste huokoisesta puukuitulevystä. Huone on eteishalli, jossa vaatteista haihtuva kosteus saattaa joskus nostaa suhteellisen kosteuden 60-70%:iin. Lämpötila on maalämpöpuhaltimen takia korkeampi kuin muualla, välillä jopa 25..26C. Laskenko oikein, että tällöin kastepiste on korkeimmillaan 20C tienoilla.

Tällöin ei ole ihme, että entisellä puukuitu + 5cm lasivillaeristeellä eristettävän seinän lämpötila laski kastepisteeseen ja homehtui, kun vanhat höyrysulun teipit jossain vaiheessa rapsahtivat auki.

Kysymys: miten paljon 22mm puukuitulevy laskee lämpötilaa ? Ajatus oli käyttää höyrysulutonta rakennetta, joten pitää varmaan olla tarkkana, ettei laita liikaa eristettä...

[jhelmine]

Mitä siihen vanhaan osaan jää? Ilmeisesti se lasivilla tulee pois, kun kastuu herkästi uudella rakenteella. Miksi seinässä on tarkoitus olla vähän höyrynvastusta ei kai kuitenkaan mahdollisimman pieni höyrynvastus?

-20C pakkasella se ohut eristeinen seinä on märkä, jos ei sisäpinnasta, niin ulkopinta on kuurassa. Pakkasilla se ei homehdu, kun vain ulkopinnan tuuletus toimii... Jonkun verran sitä höyrynvastusta/höyrynsulkua on kannattaa olla.

[HoppuHanna]

En tiedä auttaako tämä asiaa. Oma rintsikka on hirsirunkoinen ja revittiin pois 80- luvun gyproc- muovi- mineraalivilla pois sisäseiniltä. Remppamiehen mukaan rakenteet oli pelastanut muovin huolimaton teippaus eli ei onneksi ollut tiivis (piharakennuksessa vastaavanlainen seinä umpilaho).
Nyt on laitettu selluvillaa, voimapaperia ja haltexit, niiden päällä tapetit. Ei ole kosteusvaurioita päällepäin havaittu edes kodinhoitohuoneessa jossa koko ajan pestään ja kuivataan pyykkejä.
Talon ulkoverhoilu on hämärän peitossa, en vielä ole ehtinyt (=ei ole ollut fyrkkaa) purkamaan vaikka tarkoituksena on. Hirsien ulkopuolelle on kultaisella 80- luvulla laitettu lähes 20cm tavaraa, josta uskoisin ainakin tyvekkiä tai muuta sellaista löytyvän.
Eli tarkoituksena on tehdä täysin höyrynsuluton rakenne koko taloon paitsi tietty kylppäriin ja saunaan.

[MattiV]

Mitä siihen vanhaan osaan jää? Ilmeisesti se lasivilla tulee pois, kun kastuu herkästi uudella rakenteella. Miksi seinässä on tarkoitus olla vähän höyrynvastusta ei kai kuitenkaan mahdollisimman pieni höyrynvastus?

Lasivilla jää toki pois, eli hirren päälle tulisi ainoastaan remonttipaperi ja puukuitulevy - no, ehkä vähän ekovillaa paperin alle tasoittamaan epätasaisimpia kohtia.

Vähät kokemukseni (yksi rakennusmuovi- ja yksi foliotapaus) noista 20-30v vanhoista sisäpuolisen eristeen höyrysuluista on aika kielteisiä, eli sikäli loppupäätelmä on sama Hannan kanssa, eli höyrysuluton eriste.

Noiden kahden tapauksen perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että kun sulku hapertuu saumoista ja rei-ittyy kaikennäköisistä läpivienneistä, niin nimenomaan niissä kohdin kosteus pääsee keskittymään ja tekemään tuhojaan, jos ilma on tarpeeksi kosteaa. Ilmansulkukaan ei vanhoissa epätasaisissa seinissä varmaan aina välttämättä onnistu sataprosenttisesti, mutta pitää koittaa olla tarkka tuon paperin kanssa...
Ei viitsi seuraavalle korjaajalle / lapsille järjestää ainakaan ihan samanlaista ylläriä.


Lähinnä mietityttää tuon levyeristeen maksimipaksuus. Tuolla http://www.ulapland.fi/home/myp/keke/hi ... 3%A4ri.htm sanotaan, että 5cm max, mutta vastaavan paksuinen villakerros homehdutti seinän jo kerran... Varmin olisi tietysti pinkopahvi, mutta en tiedä, tulisiko vilu - jostain syystä sitä seinää on joskus lähdetty eristämään.

Jonkun verran seinää olisi kiva kasvattaa siksikin, ettei raot vanhan jäljiltä jää niin leveiksi, että pystyy nätisti korjaamaan listoilla, mikä nyt on tietysti toissijainen huoli...

Niin joo, ja sen seinän ulkopuolella on kylmä lasiveranta, mikä vähentää ulkopuolista kosteutta jonnin verran eli kai lievittää tilannetta...

[jhelmine]

Myllärin tuvan linkissä

muuten varsinkin höyrynsuluttomassa rakenteessa on vaarana, että eristeen ja hirren väliin tai jopa keskelle eristettä muodostuu ns. kastepiste.

Lämpötila käyttäytyy seinässä sen eristyskyvyn suhteessa. Jos huokolevy on tuplasti parempaa kuin se hirsi, niin silloin huokolevyä voi olla max puolet hirren paksuudesta ja lämpötilan "keskiarvo"/puoliväli on huokolevyn ja hirren välissä.

Jos sisällä on +26C, kastepiste +20C ja ulkona -20C: kastepisteen lämpötila on pinnasta 6:(26+20) eli tasaisella eristeellä 0,13 * seinän paksuus. Jos hirren (15cm) pinnassa on 22mm huokolevy, niin huokolevyn eristävyyden osuus on 22/(22+150/2) = 0,227 [hirren paksuus on puolitettu, kun eristyskyky on puolet] ja silloin 20C olisi 22/(22+150/2)*0,13 = 13mm huokolevyn pinnasta.

Käytännössä huoneilman lämpötila ja seinän pintalämpötila ei ole sama, mutta eiköhän tuo suuntaa kuitenkin anna laskelmalle.

Onko tervapaperissa jotain vikaa, kun sen kanssa se kastepiste siirtyy ulospäin (kun vain ko paperi on riittävän lämpösessä)? On niitä muitakin höyryn kulkua vastustavia aineita, jotka ei ole yhtä tiiviitä kuin muovi/alumiini.

[jhelmine]

Edelliseen laskelmaan lisäyksenä:
Hirren eristävyys rakennusmääräyskokoelmassa 0,12 ja huokolevy 0,055 eli niiden suhde on 2,18:1. Samalla sisälämpötilalla ja kosteudella 20C tulee 22mm huokolevyn ja 15cm hirren rajalle, kun ulkona on 1C lämmintä.

[MattiV]

Lämpötila käyttäytyy seinässä sen eristyskyvyn suhteessa. Jos huokolevy on tuplasti parempaa kuin se hirsi, niin silloin huokolevyä voi olla max puolet hirren paksuudesta ja lämpötilan "keskiarvo"/puoliväli on huokolevyn ja hirren välissä.

... 20C olisi 22/(22+150/2)*0,13 = 13mm huokolevyn pinnasta.

Onko tervapaperissa jotain vikaa...

Eli jos ymmärsin oikein, tuolla laskelmalla kastepistelämpötila voisi vieläkin olla ikävästi hirsipinnan sisäpuolella (13 mm syvyydellä levyn sisäpinnasta?), eli saattaisi kosteusprosentin ja lämpötilan heitellessä heilahdella sopivasti levyn ja hirren väliin, jotain hidastetta pitäisi ilmeisesti siis keksiä...

Tervapaperi on varmaan sinänsä OK ja perinnemateriaali, ei tullut ittelle heti mieleen kun olen nähnyt sitä käytettävän lähinnä ulkopuolen ilmasulkuna... Yhdessä remontissa käytettiin ulkopuolella, ja tuoksu oli hyvä mutta aika voimakas koko pihalla, mitenkähän sisäpuolella käytettynä, onko kokeiltu?

Jos luin speksejä oikein, niin Runkoleijona on kertaluokkia vähemmän höyryä läpäisevää kuin Huokoleijona http://www.suomenkuitulevy.fi/fi/tuotte ... okoleijona, mutta kuitenkin "hengittävää", eli olisikohan se kuitenkin sisällekin sopivampi materiaali kuin Huokoleijona kun ei ole totaalista höyrysulkua...

Sinänsä hauskaa yrittää ymmärtää, mitä tuossa oikeasti tapahtuu, kiitoksia osviitasta. Löytyykö käyttämiäsi kaavoja muuten jostain päin nettiä ?

[Pekka Huhta]

Teoretisointi seis. Sen voi laskea monellakin eri tavalla, mutta käytännössä hirsiseinä kestää hyvin kaksikin 22 mm levyä ilman että siitä aiheutuu mitään isompaa haittaa.

Muistin virkistykseksi,

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit

Teorialla saa vaivattua päätään hautaan asti...

Pekka

[jhelmine]

Löytyykö käyttämiäsi kaavoja muuten jostain päin nettiä ?

Materiaalien eristysominaisuuksista löytyy rakentamismääräyskokoelmasta (googleen: rakentamismääräyskokoelma C4). Siellä on kerrottu miten eristävyys lasketaan. Lämmön johtuminen tasaisesti eristävässä materiaalissa on lineaarista (puolessa välissä on keskiarvo) ja sen perusteella noita laskin. Heikomman eristeen kun suhteuttaa "ohuemmaksi", niin eiköhän se lämpötila edelleen muutu lineaarisesti.

Lämmön siirtyminen säteilemällä on toisen tyyppistä, mutta seinän sisällä se lämpö ei liiku säteilemällä (kuten takasta vastakkaiselle seinälle).

Kosteuden kanssa se tasainen liikkuminen periaatteessa samaa, mutta niitä erilaisia rajapintoja tulee enemmän.

Tervapaperilla pääsee höyrynvastuksessa 3:1 (vai oliko 3,5:1) ja ilmansulkupapereilla 5:1 (ne ilmansulkupaperit lasketaan hengittäviin). Kastepistettä laskiessa kosteuden saa jakaa joko 3:lla tai 5:llä riippuen siitä kumpaakäyttää. 5:1 on se mitä vaaditaan vähintään uusissa rakennuksissa.

Toinen on sitten että pelkkä hirsi seinässä ei tee kastepistettä keskelle hirttä. Sen takia kirjoitin aikaisemmin kastepisteen lämpötilasta -- kastepiste käytännössä menee muualle, kun kosteus on max 100%.

[MattiV]

Teoretisointi seis. Sen voi laskea monellakin eri tavalla, mutta käytännössä hirsiseinä kestää hyvin kaksikin 22 mm levyä ilman että siitä aiheutuu mitään isompaa haittaa.

Muistin virkistykseksi,

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit

Teorialla saa vaivattua päätään hautaan asti...

Pekka

Joo, meikäläisellä tuppaa vähän lähtemään mopo käsistä... Mutta taidan laittaa tervapaperin varmuudeksi, jos ei haise liian kovaa. Kävisiköhän se Runkoleijona sisäpuolelle, kun Huokoleijonaa on vähän huonosti saatavilla ...

Onkos muuten vettä sitovalla eristeellä ikäänkuin sellainen korjaava ominaisuus, että jos kastepiste välillä muodostuisikin väärään paikkaan, niin eriste imaisee kondenssiveden ja haihduttaa sen myöhemmin sisäänpäin ilman kuivuessa, vai vaikuttaako se hygroskooppisuus tuohon mitenkään...

[jhelmine]

Teorialla saa vaivattua päätään hautaan asti...

Teoriat on tehty apuvälineiksi ja ovat niin hyviä kuin niiden yksinkertaistukset on. Kastepisteen paikkaa ei voi/kannata laskea, kun ei tiedä kunnolla mistä lähdetään ja kuinka paljon ... Teoriassa se kastepiste voi syntyä lähellä sisäpintaa, mutta voiko siitä tiedosta olla jotain käytännön hyötyä.

[MattiV]

Teorialla saa vaivattua päätään hautaan asti...

Teoriat on tehty apuvälineiksi ja ovat niin hyviä kuin niiden yksinkertaistukset on. Kastepisteen paikkaa ei voi/kannata laskea, kun ei tiedä kunnolla mistä lähdetään ja kuinka paljon ... Teoriassa se kastepiste voi syntyä lähellä sisäpintaa, mutta voiko siitä tiedosta olla jotain käytännön hyötyä.

Ainakin tuo auttoi kotirintamamiestä ymmärtämään, jos nyt ymmärsin oikein, että paksu, täysin höyryä läpäisevä eristerakenne (pelkkä 2xHuokoleijona ja remonttipaperi) ei välttämättä ole yhtä turvallinen kuin vähän höyrytiiviimpi ja ohuempi rakenne (1xRunkoleijona ja tervapaperi ??), kun lämpötila on korkea ja kosteus riskirajalla...

[MattiV]

Eli kun ei ole sisäpuolella höyrysulkua vaan korkeintaan tervapaperi, kannattaako laittaa enemmän höyryä vastustava Runkoleijona seinään Huokoleijonan tilalle, vaikka R-leijonaa onkin yleensä käytetty ulkopuolella ?

Se olisi sikälikin kätevämpää, ettei tarvitsisi lähteä erikseen tilaamaan, vaan löytyy hyllystä...

[Hep]

Se olisi sikälikin kätevämpää, ettei tarvitsisi lähteä erikseen tilaamaan, vaan löytyy hyllystä...

Nyt tulee ihan mutua, mutta voisiko olla niin, että runkoleijona ei täytä sisämateriaaleilta vaadittavia päästönormeja. Eli itse en välttämättä laittaisi, sillä kai ne normitkin jonkin oikean syyn takia on luotu.

Meilläpäin ei tarvitse kuin kauppiaalle ilmoittaa materiaalitarpeet ja viimeistään parin päivän päästä tavara on pihassa. Antaa kauppiaan hoitaa tilailut, kun se joka tapauksessa katteensa välistä vie.

Itselle tosin ensin väittivät ettei 22mm huokolevyä enää saa mistään, mutta kun mainitsin, että Suomen Kuitulevyn nettisivuilla sitä ainakin edelleen mainostetaan, niin lopulta tarjouksessa (vastine tarjouspyyntöön, ei ylihalvalla) oli myös sitä tarjolla. Kauppiaitakin pitää vähän potkia, että viitsivät töitään tehdä.

[tumppi776]

Saman ongelman omaavana tutkin vähän tuotesivuja:

Tuulileijona täyttää M1 päästöluokituksen normit (tai mitkälie =)

http://www.suomenkuitulevy.fi/!file/!id ... mik-09.pdf

ja tuossa esite mitä se M1 tarkoittaa.

http://www.rts.fi/M1_esite906_net.pdf


Tällä perusteella siitä ei ainakaan haihtuisi mitää vaarallista sisäilmaan sisällä käytettynä, kun ei sitä saa tehdä ulkopuolelle kiinnitettynäkään tehdä.