Kellarin lattia - helpoin tapa?

[thomsva]

Suunnittelemme kellarihuneen remontti. Lähtötilanne on siitä hyvä, että salaojitusta on paranneltu viitisen vuotta sitten ja sokkelin ulkopuolella on maan alla Isodrän tai Fuktisol - tyyppinen eriste. Tämän projektin jälkeen kellari on ollut selvästi aikaisempaa kuivempi ja lämpimämpi.

Nyt haluaisimme vielä lattialämmityksen kyseiseen tilaan. Lattia on hieman kallellaan ja syyksi epäilen että kallion pinta on lattian korkeimmassa kohdassa lähellä lattian pintaa. Näin oli toisessa huoneessa, jonka lattiaa kunnostimme aikaisemmin pidemmän kaavan mukaan piikkaamalla ja eristämällä. Nyt kuitenkin mietin sitä vaihtoehtoa että lattiaa ei piikkaisi. Jos (ja kun?) piikkaamalla ei pääse kuitenkaan kovin syvälle nousisi lattia eristekerrosten takia liian korkeaksi.
Pohdin siis voiko lämpölattiaa asentaa suoraan ohueen valuun vanhan lattian päälle. Tätä palstaa lukemalla selviää että maan lämpeneminen voi energianhukan lisäksi muodostua ongelmaksi. Mutta näitäkin ongelmia voisi lieventää säilyttämällä tilan lämpöpatterin pääasiallisena lämmittimenä, ja lattialämmityksen tehtävä olisi vain hieman lisätä mukavuutta. Tilasta ei tule märkätilaa, vaan lattia jää hengittäväksi vähintään laattasaumojen kautta.

Onko huono vai hyvä idea? :)

[HillyMan]

Kuten jo jossakin aikaisemmin kerroin niin meidän pesuhuoneeseen on tehty tuollainen pintavaluu ja lattialämmitys. Käytännössä on ihan sama mihin sen termostaatin säätää asteikolla, jo ykkösellä se valo palaa jatkuvasti talvella. Alkutalvesta ja lopputalvesta tuntuu pikkaisen lämpimältä jalalle mutta suurin osa talviajasta ei tiedä että onko se päällä vai ei jos ei katso sitä merkkivaloa.

Tähän kokemukseen vedoten, ei maksa vaivaa ja rahat menee hukkaan sekä remontissa että käyttösähkössä.
Itse juuri 15cm hiekkaa pois kantaneena ja 15 eristettä latoneena sanoisin että ei se lattia siitä juuri nouse. Jos näyttää siltä ettei voi kaivaa kun esim. 5cm niin kaiva se 5cm reunoilta ja 15cm keskeltä lattiaa.

[thomsva]

Kiitos vastauksesta.

Varmasti olisi meidän kellarihuoneessa piikkaamalla mahdollista päästä paikoitellen syvällekin, mutta lattian muoto viittaa siihen että kallio nousee paikoin lähelle pintaa. Tähän ongelmaan törmättiin pesuhuoneessakin, ja se vaikeutti silloin eristämistä huomattavasti. Eristettä sai suunniteltua vähemmän ja lattia nousi silti toivottua korkeammalle.

Tällainenkin ohut eristetuote on olemassa:
http://www.ebeco.com/fi/prod/prod_spec.php?id=7
Mutta mahtaako siitä olla varsinaista hyötyä kun noin ohut on. Ja onhan tuokin tuote tarkoitettu asennettavaksi kunnolla tehdylle pohjalle...

[HillyMan]

Onhan se tuo parempi kuin ei mitään mutta olikos tuo 20mm uretaania sama kuin 10cm styrox ? Ja tuosta kaapeli uran pohjasta ei tietty niinkään paksu. Jotenkin mä olen skeptinen noiden "helppojen ja nopeiden" tapojen suhteen. Mahtaakohan tuo hengittävyys nooiden pikku reikien kauttakaan olla riittävä. En kyllä itelle laittais, sen verran epäilen tuota mutta sehän ei vielä todista etteikö voisi toimiakkin jollakin tavalla.

[Matti Alander]

Eristyskyvyn ero Styroxilla ja Uretaanilla ei todellisuudessa ole kovinkaan suuri. 20 mm kerros molemmilla on hyvin vaatimaton, eikä käytännössä mitenkään riittävä. Energianhukkaa tulee todella paljon.
Jos noinkin suureen remonttiin lähtee, tehtäköön se kunnolla, niin toimii seuraavat 50 vuotta.
Edellä käsitellyissä lattia-artikkeleissa on yhdistetty kevytsoraa ja salaojittavaa eristettä, epätasaisissa lattian alusissa. Näin on saatu mukautuva eriste alimmaiseksi ja kävelyn kantava eristys päällimmäiseksi.
Molemmat ovat vielä erittäin hyvin vesihöyryä läpäiseviä.
Olet huomannut kellarin seiniesi tehokkaan kuivumisen salaojittavilla lämmöneristeillä, sekä sisäilmaa kuivaavan vaikutuksen.
Kellari lattian pinta-ala on vähintään yhtä suuri, kuin seinienkin pinta-ala. Huoneilmaa kuivaava vaikutus on myös ulospäin kuivuvalla lattialla.
Eristämällä lattian, sekä kellarinseinän ulospäin kuivuvaksi alkaa kellarin sisäilman taso olla yläkerrosten luokkaa. Tällöin kellarikäyttö asuintilana alkaa olla miellyttävää ja turvallista.
Työtähän siinä on mutta hyvin tehty on kuitenkin pidemmän päälle edullisempaa.

[thomsva]

Kiitoksia edelleen vastauksista.

Jos nyt sittenkin otan piikkauskoneen ja lapion käteen ja saan vaikka kaivettua niin että parhaissa kohdissa on >25cm tilaa sepelille ja eristeelle ja huonoimmassa kohdassa kallio nousee nykyisen lattian tuntumaan, jolloin eristepaksuus pitäisi olla hyvin ohut, mieluiten 5cm tai alle. Mitä silloin kannattaisi betonikakun alle laittaa?

[AM]

Mihin tarkoitukseen huone tulee?

Me laitoimme kylppäriin ja saunaan vesikiertoisen lattialämmityksen. Siellä lotrataan ja kävellään paljaste jaloin. Piikkasimme vanhan kakun, kaivoimme saveen saakka, siitä ylös lecasoralla ja uuden laatan alle vielä styrox. Khh, käytävä, autotalli, varastohuoneet jätimme eristämättä ja lämmittämättä. Isoa laattaa vaan pintaan. Miksi tehdä kauhea kaivuutyö kun ei niissä oleskella? Khh:ssa käydään laittamassa pyykit koneeseen ja ottamassa ne pois, ei siinä tarvita 25 astetta lämpöä. Nykyisellään siellä maan alla on lämpöä 12-15 ympäri vuoden vaikkei sitä lämmitäkkään. Eikä ainakaan tule kosteusongelmia kun muualla kuin märkätiloissa ei ole verieristettä eikä muovia.

[thomsva]

Mihin tarkoitukseen huone tulee?

Siitä tulisi aluksi lasten bändien treenikämppä. Ei sinänsä kovin paljon haittaa vaikka ei >20 astetta olisikaan pakkassäällä. Turha energianhukka kyllä harmittaa, mutta niin se piikkaaminenkin harmittaa (ainakin näin etukäteen). :)

[Matti Alander]

Epätasainen eristepaksuus ei sinänsä haittaa, ellei ohuen eristepaksuuden alueita ole kovin paljon.
Kallion nyppylöitä voidaan myös melko kivuttomasti madaltaa etanadynamiitilla.
Kevytsoralla kannattaisi korvata myös sepelikerrokset, jolloin eristyskerroksen paksuutta saadaan lisättyä.
Koska pinta-alat kellarissa ovat useasti varsin pienet ovat kustannuserotkin sepelissä ja kevytsorassa varsin pienet. Lisäksi kevytsoran roudaaminen on huomattavasti kevyempää.

[Akuankka]

Niin kuin omasta projektistani näkyy ("akuankan kellariprojekti"), ei se niin kummoinenkaan homma ole madaltaa kallionnyppylöitä.

Kallion nyppylöitä voidaan myös melko kivuttomasti madaltaa etanadynamiitilla.

Etanadynamiittia en ole saanut oikein koskaan toimimaan. Mikä on ollut reikäväli kun etanadynamiittia on käytetty?

Itse olen käyttänyt jotain peikkodynamiittia (Troll -jotain, ruotsalaisten juttuja) ison kiven halkaisemiseen eikä haljennut millään. Se oli semmoinen kyykyssä olevan lapsen kokoinen, porasin kolme syvää reikää eri puolille kiveä, täytin etanadynamiitilla eikä tapahtunut mitään.

Laitoin rautakiilan yhteen näistä kolmesta reiästä ja aloin takomaan lekalla --> 10 min niin oli osissa.

[Matti Alander]

Ei ole tullut käytettyä kyseistä tuotetta muutamiin vuosiin, mutta saa rautakaupasta ja purkin kyljessä on käyttöohjeet. Niitä noudattamalla kyllä on haljennut, aikaa kyllä on voinut kulua kolmekkin päivää.
Kiilaaminen metallikiiloilla on vanha ja toimiva tapa, lisäksi apuna voi käyttää timanttilaikkaa ja tarvittaessa maakiilavasaraa.
Oikeaakin dynamiittia voi käyttää, mutta silloin tarvitaan ammattilaista.

[thomsva]

Tässä pikkuhiljaa alan jo luopua helpoista tavoista. Kyllä nyt on lähipäivinä tarkoitus vuokrata piikkauskone ja katsoa mitä nykyisen lattian alta löytyy. Kun kallion muoto selviää voi sitten päättää jatkotoimenpiteistä.

Katsoin vielä kellaria sillä silmällä että yhteen betoniseinään tekisi ison aukon, jolloin nyt eristettävästä tilasta tulisi iso yhtenäinen tila. Tämä betoniseinä on kyllä kantava, mutta jos yhden pätkän korvaisi palkilla tulisi melkoisen hieno tila. Tämäkin projekti karkaa pikkuhiljaa käsistä...

[HillyMan]

Joo kannattaa suunnitella ajan kanssa ettei tuu hätiköityjä ratkaisuja joita harmittelee jälkeenpäin. Samalla kokoajan tiedostaen että kaikki seinät saattaa olla jollakin lailla kantavia. Jopa ne jälkeenpäin muuratut.

[thomsva]

Vielä mietin sitä ohuen 2cm eristeen käyttöä. Onko täällä joku, joka osaisi auttaa laskennassa? Olisi mukava saada laskelma, jossa verrataan eri paksuisia eristeitä. Esim. 2cm eristeen hyötyä verrattuna esim. 10cm ja 20cm eristepaksuuteen.

Voisi vaikka olettaa että betonikakku eristeen päällä lämmitetään 22-25 asteiseksi ja että alla olevan kallion lämpötila luonnostaan olisi +8 astetta.
-Paljonko energiaa kuluu kallion lämmittämiseen eri eristepaksuuksilla?
-Kuinka lämmin on eristeessä kiinni oleva kylmä pinta eri eristepaksuuksilla?

Puuttuuko tuosta jotain oleellisia olettamia ja ovatko olettamat esim. kallion lämpötilasta realistisia?

[HF]

Ihan yksinkertaisesti laskemalla: 2 cm epsiä (lämmönjohtavuus λ=0.06W/mK), lämpötilaero 16 K (=°C) --> 0.06 W/Km /0.02m x 16 K = 48 W /m². Jos tila on vaikka 20 m², tarkoittaa tuo että lämmitysteho on melkein kilowatin ja vuotuinen sähkönkulutus on n. 9000 kWh eli n. 900 euroa! Jos eriste onkin 20 cm niin energiantarve putoaa vastaavasti kymmenesosaan. Finnfoam eli suulakepuristettu polystryreeni puolestaan samalla paksuudella lupaa noin kaksinkertaisen eristyskyvyn.

Käytännössä energiankulutus on jonkin verran laskelmaa pienempi, koska itse betoni ja alla oleva maakin toimivat myös eristeenä. Maan eristävyyttä on vaikea arvioida, koska siihen vaikuttavat maan kosteus, pohjaveden pinta ja mahdollisen kallion olemassaolo.

Paremmin tietävät korjatkoon.