Lämmönläpäisykertoimen laskeminen

[DyyD]

Hei,

Tuossa pitkään tuskasteltuani koetin löytää foorumiltakin vastausta tämän lämmönläpäisykertoimen laskemiseen. Pahoittelen jos asia on jo keskusteltu, en ainakaan aihetta löytänyt. Otan tähän esimerkin käsittämästäni laskukaavasta 20 sentin kerrokselle isolina pellavavillaa joka on tulossa seinään:

1 / ( 0,2 m / 0.038 W/mk ) = 0.19

Eli: 0.2 metrin eristekerros jaetaan ensin eristeen lämmönjohtavuudella ja saadulla tuloksella jaetaan yksi. Näin sain tulokseksi lämmönläpäisykertoimeksi 0.19 ja 1.1.2008 voimaan tulevan rakennusten lämmöneristyksen määräyksissä kyseiselle rakenteelle vaaditaan kertoimeksi 0.24. Näin voisin päätellä, että 20 sentin kerros pellavavillaa seinässä riittää eristeeksi. Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä?

Edit: Löysin myös hauskan linkin netissä jossa kerrotaan purun lämmönjohtavuudesta ja sen tutkimisesta. Tuon avulla voisi laskea siten myös nykyisten eristeiden kertoimet: http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/abstract/tiiv59.htm

[juh]

Ohjeita laskemiseen, ja ennen kaikkea hyvät taulukot eri eristemateriaalien ominaisuuksista.. (jos kiinnostaa)

http://www.finlex.fi/data/normit/1931-C4s.pdf

[DyyD]

Olen lukenut kyseisen linkin tekstin läpi, ja tekemäni kaava pohjautuu siis myös tähän. Halusin vain varmistaa että olen myöskin oikeilla jäljillä?

[Petri]

Kaavastahan
1 / ( 0,2 m / 0.038 W/mk ) = 0.19
voi toki pelkistää käänteisarvon (1/ (a/b) = b/a) pois eli

0.038 W/mK / 0,2 m = 0.19 W/m²K

[Jarnoh]

Noinhan se menee lämmönläläisykertoimen laskeminen, kun on kysessä tasa-aineinen rakenne. Käytännössä sellaisia ei ole. Rakenteen lämmönläpäisykertoimen laskemisessa otetaan huomioon myös runkotolpitus ja muut kylmäsillat, jolloin laskeminen vaikeutuu. Lämmönläpäisykertoimen laskemiseksi löytyy ohjeita RakMk C osasta.

[tarpola]

Ohjeita laskemiseen, ja ennen kaikkea hyvät taulukot eri eristemateriaalien ominaisuuksista.. (jos kiinnostaa)

http://www.finlex.fi/data/normit/1931-C4s.pdf

Tuolta löytyy vielä ohjeet miten lasketaan eri rakennekerrokset yhteen. Yksinkertaistaen lasketaan kunkin ainekerroksen u-arvon käänteisluku eli lämmönvastus, ja nämä sitten lasketaan yhteen. Saatu summa on rakenteen kokonaislämmönvastus, jonka käänteisluku on rakenteen u-arvo.

Toisin sanoen jos tavoitteena on u-arvo 0,2, on lämmönvastusta kerättävä kokoon 5. Olen tehnyt itselleni laskentataulukon, jossa on listattuna eri riveillä eri rakennusaineille valmiit kaavat ja lisäksi omat rivit pintavastuksille ja ilmaraoille – nämäkin löytyvät tuosta mainitusta ohjeesta. Kun täyttelee eri kohtiin paksuuksia (ne aineet joita ei ole jäävät tyhjiksi), on aika helppo havainnoida, mitä mikäkin kerros kokonaisuuteen kykenee tuomaan, ja vertailemaan eri rakennevaihtoehtoja. Näillä vertailuilla päädyin mm. uretaanieristeisiin viistokattoihin liittyvän vaakasuoran yläpohjan tekemiseen yhdistelmällä 30 mm uretaani + n. 300 mm purua

Kylmäsilloista ohjeessa mainitaan, että ne pitää huomioida jos tolpan tms johtavuus on yli viisinkertainen eristeeseen nähden. Tavallisissa tapauksissa suurta virhettä ei vertailuun tule, vaikka nämä jättää huomiotta. Runko on jokseenkin sama kaikissa tapauksissa, siin mielessä rakenteita vertaillaan tasapuolisesti.