Kylpyhuoneremontti
Kylpyhuoneremontti
Hei rintamamiestalojen omistajat! Olemme juuri ostaneet rintamamiestalon, jossa - kuten monissa joita kävimme katsomassa - ei ole kunnollista kylpyhuonetta lainkaan. Kellarisaunassa on suihku, joka ei juuri kunnollaan houkuttele. Koska kellari on tarkoitus kunnostaa vasta myöhemmin, aikomuksena on rakentaa asuinkerroksiin kylppäri. Tässä vaiheessa johtaa ajatus kylpyhuoneesta yläkerrassa. Olisi kiva kuulla, miten olette toteuttaneet vastaavia remontteja? Onko kovin vaivalloista rakentaa kokonaan uusi kylpyhuone, oliko se kallista, mihin kohtaan taloa se onnistui helpoiten?
Hei!
Meillä on toinen rintamamiestalo jo "kierrossa" kun ensimmäinen jäi pieneksi. Kummassakaan ei ole kellarikerrosta.
Molemmissa on yksi alakerran huoneista käytetty pesutilaksi ja saunaksi.
Nykyiseen taloomme teetimme pesutilat. Lattia aukaistiin, laitettiin uudet eristeet ja valettiin liittolevyn päälle lattia. Samalla laitettiin lattialämmitys ja viemäröinti lattiaan. Seinät levytettiin ja tehtiin väliseinä siporex-harkoista. Sitten vaan vesieristys ja pinnat...
Vaivalloistahan se on, mutta turvallisin mielin voi sitten asua, kun tietää just, mitä laattojen alla on.
Meillä on toinen rintamamiestalo jo "kierrossa" kun ensimmäinen jäi pieneksi. Kummassakaan ei ole kellarikerrosta.
Molemmissa on yksi alakerran huoneista käytetty pesutilaksi ja saunaksi.
Nykyiseen taloomme teetimme pesutilat. Lattia aukaistiin, laitettiin uudet eristeet ja valettiin liittolevyn päälle lattia. Samalla laitettiin lattialämmitys ja viemäröinti lattiaan. Seinät levytettiin ja tehtiin väliseinä siporex-harkoista. Sitten vaan vesieristys ja pinnat...
Vaivalloistahan se on, mutta turvallisin mielin voi sitten asua, kun tietää just, mitä laattojen alla on.
Kirsi
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Re: Kylpyhuoneremontti
On vaivalloista, kallista ja haastavaa. Ammattilaiselta menee 4-6 viikkoa. Ensikertalaiselta 6-12 kk.Saija kirjoitti:Koska kellari on tarkoitus kunnostaa vasta myöhemmin, aikomuksena on rakentaa asuinkerroksiin kylppäri. Tässä vaiheessa johtaa ajatus kylpyhuoneesta yläkerrassa. Olisi kiva kuulla, miten olette toteuttaneet vastaavia remontteja? Onko kovin vaivalloista rakentaa kokonaan uusi kylpyhuone, oliko se kallista, mihin kohtaan taloa se onnistui helpoiten?
Hintahaarukkaa sanoisin 5000 - 30000eur. Väliaikaista kylpyhuonetta ei kannata rakentaa! Senverran kalliista asiasta on kyse.
Pelästyä ei tästä artikkelista kannata - tarkoitus on vain pistää miettimään olennaiset yksityiskohdat.
Ilmanvaihto on oltava riittävä sanoisin painovoimainen jopa ylimoitoitettu (jotta toimii myös varmasti kesällä - sitä voi säätää aina pienemmälle). Ilma tällöin aina johdettava jonnekin ylöspäin 3-5 metriä. Lattialämmityksellä varmistetaan se, että kph lämpötila on korkeampi kuin ulkolämpötila kesällä.
Yksi kanavapuhallin seinässä ei ulospäin ei riitä nykyisillä vedenkäyttötavoilla.
Kellarissa tuota poistoilmakanavan nousupotentiaalia olisi enemmän ja korvausilma virtaa luonnostaan kellariin (varsinkin pohjoisseinältä).
Helpolla pääsee tekemällä umpinaisella suihkukaapilla muovimattolattialle. Jäljelle jää kuitenkin vaikea ilmanvaihto.
Aina tehdään täysin vesitiivis kokonaisuus, josta vesi poistuu höyrynä ilmanvaihtokanavaan ja suunnitellusti viemäriin.
Joka tapauksessa perusperiaate on se, jos tehdään lattiakaivo niin rakennetaan vesitiivis kaukalo, johon lattia tukeva laatta valetaan. Jos tämä halutaan uusi lattia halutaan vanhan lattiatasolle on lattia avattava ja purettava alapohjaa kaukalon syyden mukaan.
Lämpöeristyskin kaukalon alle voi olla tarpeen, jos alapuolinen tila on kylmä.
Kaukalo tehdään koolausten päälle yleensä vesivanerista ja ainakin kulmat versieristetään kangasvahvikkein. Tämän päälle valu 5-8 cm, johon lattialämmitys. Vesikiertoinen, jos talossa on kiertovesipumppu ja vesikierto muutenkin samassa kerroksessa. Valun päälle uusi vesieristys.
Kynnyksen tarve pitää harkita ja se, mihin vesi menee kynnyksen yli.
Jos seinät kaakeloidaan niin nekin tehdään vesieristäen ek-gyproc:sta tai kaakelilujasta.
Jos on suunniteltu jotain isoa ammetta, niin paino täytenä on hyvä laskea ja arvioida lattian kantavuus.
Vesi valuu aina vesieristettä pitkin joka suuntaan - ei kuitenkaan ylöspäin.
Tässä oli muutamia tärkeimpiä lähtökohtia.
Toteutus: Älkäää tehkö mitään, josta ei ole löytynytt (virallista) työohjetta. Kiillon vesieristyksestä ohjeista voi aloittaa ja sitten http://www.rakentaja.fi:stä kysymyspalstalta lisää. Ne mihin ei tule saa selvää työohjetta - kysykää useammasta rautakaupasta - ja varautukaa turhautumiseen. Lukekaa asia etukäteen.
Re: Kylpyhuoneremontti
Saatan olla väärässäkin, mutta eikös tämmöistä kaksinkertaista vesieristystä pitäisi välttää. Jos kosteus sattuu tuonne valun vesierityksen alle pääsemään niin ei ihan helpolla kuivakaan.maanma kirjoitti:Joka tapauksessa perusperiaate on se, jos tehdään lattiakaivo niin rakennetaan vesitiivis kaukalo, johon lattia tukeva laatta valetaan. Jos tämä halutaan uusi lattia halutaan vanhan lattiatasolle on lattia avattava ja purettava alapohjaa kaukalon syyden mukaan.
Mikä pakko siihen on se betonilaatta laittaa? Tätä ei ole kukaan minulle osannut aukottomasti perustella, itse meinaan tehdä rossipohjalle ilman betonivalua kylppärin.
Suunnitelma tuli tehtyä ihan itse. Paperilla pyörittelin muutamaan kertaan eri vaihtoehtoja. Viemärien veto välipohjassa ratkaisi aika pitkälti mahdollisuudet. Täytyy siis tietää miten päin kantavat palkit kulkevat. Varsinkin asuinkerroksen ja yläkerran välissä ne ovat ainakin meillä vähän ristiin rastiin juuri talon keskellä josta niitä putkia piti vetää.
Rakennekuvat otin suoraan gyprocin rakenneoppaasta ja niiden mukaan myös toteutin. Lattia siis 3-kerros gyproc, betonilaattaa ei valettu. Gyprocilla pääsee vähän kevyempään rakenteeseen, väittäisin kyllä että betonilaatta on helpompi. Ruuvien paikkoja saa mittailla ihan tosissaan ettei tuhoa laittialämmityksen johtoja/putkia.
IV on painovoimaisena, ensimmäinen kesä vasta tulossa joten nähtäväksi jää miten toimii. Varaus koneelliselle poistolle on sähköjen puolesta olemassa.
Suunnitelmat on mielestäni mahdollista tehdä ihan maalaisjärkeä käyttäen. Itse lueskelin rakentaja.fi:n sivuja (ei tosin kysymys/vastauksia), rakennustarvikevalmistajien sivuja ja tietysti tätä foorumia hyvinkin runsaasti. Rakennusvalvonnallakaan ei ollut huomauttamista.
Rakennekuvat otin suoraan gyprocin rakenneoppaasta ja niiden mukaan myös toteutin. Lattia siis 3-kerros gyproc, betonilaattaa ei valettu. Gyprocilla pääsee vähän kevyempään rakenteeseen, väittäisin kyllä että betonilaatta on helpompi. Ruuvien paikkoja saa mittailla ihan tosissaan ettei tuhoa laittialämmityksen johtoja/putkia.
IV on painovoimaisena, ensimmäinen kesä vasta tulossa joten nähtäväksi jää miten toimii. Varaus koneelliselle poistolle on sähköjen puolesta olemassa.
Suunnitelmat on mielestäni mahdollista tehdä ihan maalaisjärkeä käyttäen. Itse lueskelin rakentaja.fi:n sivuja (ei tosin kysymys/vastauksia), rakennustarvikevalmistajien sivuja ja tietysti tätä foorumia hyvinkin runsaasti. Rakennusvalvonnallakaan ei ollut huomauttamista.
Meilläkin kävi Bauhausin mies mittailemassa. Lupasi palata asiaan, ja sen jälkeen ei siitä ole kuulunut. N vuosi on nyt mennyt aikaa. Tein odotellessa suunnitelmat lopulta itse, ja toteutuksen.
Museoviraston kortistosta löytyy ohjeita kostean tilan rakentamiseen vanhaan taloon.
Meillä piti kylppärin ja saunan lattia tehdä kokonaan uusiksi, muutama niska oli hapero ja meni vaihtoon. Rossipohja on, tein tavallisen selluvillaeristyksen päälle ensin suoran lattian vanerista. Sen päälle sitten laudasta kallistuskiilat, melkoinen värkkäys oli kyllä niissä. Siihen päälle sitten vesivanerit. Sen päälle lattialämmityskaapeli ja parin sentin lattialämmitystasoitevalu. Siihen sitten vedeneristys ja laatoitus. Betonivaluun en lähtenyt, olisi mennyt liiaksi aikaa kuivumisen odotteluun.
Seiniin pystykoolaus hirsien päälle, siihen EK kipsilevy, vesieriste ja laatat. Kattoon alumiinipaperilla höyrynsulu ja PAX puhaltamaan märät katolle. Rakenteen ideahan on se että lattian alta eli sen vesivanerin ja tavallisen vanerin välistä ilma pääsee kiertämään seiniä ylös ja siitä sitten kylppärin sisäkaton päälle, mistä taas on tuuletus viereiseen huoneeseen. Eli jos jostain pääsee vettä tihkumaan lattian tai seinien läpi niin kosteus ei jää seinän väliin vaan tuulettuu pois. Koko märkärakenne on siis pullo, jonka ympärillä on tuulettuva tila.
Museoviraston kortti esittää asian kyllä minua selkeämmin. Niin, ja jos uutta märkätilaa alkaa kotiin puuhata niin rakennusluvanhan se sitten vaatii.
Museoviraston kortistosta löytyy ohjeita kostean tilan rakentamiseen vanhaan taloon.
Meillä piti kylppärin ja saunan lattia tehdä kokonaan uusiksi, muutama niska oli hapero ja meni vaihtoon. Rossipohja on, tein tavallisen selluvillaeristyksen päälle ensin suoran lattian vanerista. Sen päälle sitten laudasta kallistuskiilat, melkoinen värkkäys oli kyllä niissä. Siihen päälle sitten vesivanerit. Sen päälle lattialämmityskaapeli ja parin sentin lattialämmitystasoitevalu. Siihen sitten vedeneristys ja laatoitus. Betonivaluun en lähtenyt, olisi mennyt liiaksi aikaa kuivumisen odotteluun.
Seiniin pystykoolaus hirsien päälle, siihen EK kipsilevy, vesieriste ja laatat. Kattoon alumiinipaperilla höyrynsulu ja PAX puhaltamaan märät katolle. Rakenteen ideahan on se että lattian alta eli sen vesivanerin ja tavallisen vanerin välistä ilma pääsee kiertämään seiniä ylös ja siitä sitten kylppärin sisäkaton päälle, mistä taas on tuuletus viereiseen huoneeseen. Eli jos jostain pääsee vettä tihkumaan lattian tai seinien läpi niin kosteus ei jää seinän väliin vaan tuulettuu pois. Koko märkärakenne on siis pullo, jonka ympärillä on tuulettuva tila.
Museoviraston kortti esittää asian kyllä minua selkeämmin. Niin, ja jos uutta märkätilaa alkaa kotiin puuhata niin rakennusluvanhan se sitten vaatii.
Toinen tapa lähestyä asiaa on puuttua näihin moderneihin vedenkäyttötottumuksiin. Eli suihkussa käydään vain lyhyesti peseytymässä, rentoutumiseen käytetään saunaa tai perinteistä poreetonta kylpyammetta.
Meillä rakennettiin vintille viistoon lappeeseen vanhaan vinttikomeroon, matalaan osaan pönttä ja pesukone, korkeaa osaa jatkettiin naapurikhuoneen puolelle suihkunurkan osalta niin saatiin tilava.
Olennaista kylppärissä on hetkittäinen suuri höyrykuorma. Meidän ratkaisu oli, että ainoastaan suihkunurkka ja lattia rakennettiin vesieristein, pohjana vesivaneri, sitten vesieriste ja laatta. Kaikkialla muualla lähdettiin vesihöyryä imevästä eli hyvgroskooppisesta ratkaisusta, eli muovitonta paperia, sellvillaa eristeeksi, ja öljytty lautapaneeli pinnaksi. Nämä puurakenteet tasoittavat höyrykuormaa merkittävästi. Suihkunurkkaan pieni puhallin jota voi laulattaa peri minuuttia suinkun jälkeen. Kaakelit telataan irtoveden poistamiseksi.
Pohjan rakenteet tehtiin Museoviraston Korjauskortin mukaan, kelluvaksi altaaksi joka tuulettuu joka puolelta.
Neljän vuoden käytön jälkeen mitattu ammattimaisella kosteusmittarilla, rakenne on täysin terve. Edes suihkunurkan puinen katto ilman höyrysulkua ei piipannut mitään.
Kustannukset noin 5 kiloeuroa, suurimpana putkityöt.
Meillä rakennettiin vintille viistoon lappeeseen vanhaan vinttikomeroon, matalaan osaan pönttä ja pesukone, korkeaa osaa jatkettiin naapurikhuoneen puolelle suihkunurkan osalta niin saatiin tilava.
Olennaista kylppärissä on hetkittäinen suuri höyrykuorma. Meidän ratkaisu oli, että ainoastaan suihkunurkka ja lattia rakennettiin vesieristein, pohjana vesivaneri, sitten vesieriste ja laatta. Kaikkialla muualla lähdettiin vesihöyryä imevästä eli hyvgroskooppisesta ratkaisusta, eli muovitonta paperia, sellvillaa eristeeksi, ja öljytty lautapaneeli pinnaksi. Nämä puurakenteet tasoittavat höyrykuormaa merkittävästi. Suihkunurkkaan pieni puhallin jota voi laulattaa peri minuuttia suinkun jälkeen. Kaakelit telataan irtoveden poistamiseksi.
Pohjan rakenteet tehtiin Museoviraston Korjauskortin mukaan, kelluvaksi altaaksi joka tuulettuu joka puolelta.
Neljän vuoden käytön jälkeen mitattu ammattimaisella kosteusmittarilla, rakenne on täysin terve. Edes suihkunurkan puinen katto ilman höyrysulkua ei piipannut mitään.
Kustannukset noin 5 kiloeuroa, suurimpana putkityöt.
Jatkan vielä. Eli synkkiäkin havaintoja tuon lainassa olevan kosteusmittarin kanssa.
Talon laajennusosa on tehty liittolaatalle valaen, lattialämmityskaapelein. Se oli kuvunut 3-4 kk (tarkistan ukolta) vähintään 2 viimeistä kuukautta lattialämmitys päällä, JA SE OLI YHÄ LIIAN KOSTEA VESIERISTETTÄVÄKSI (kylpyhuone). Vasta nyt viiden kuukauden jälkeen näyttää vihreää.
Viralliset kuivumisajat eivät siis riitä yhtikäs mihinkään. Tuommoisen alla jos olisi kipsilevy, päälle vedetty ne vesieristysmuovit, niin eipä hyvältä näytä.
Suorastaan tulee mieleen, että jos aikataulu on tiukempi kuin meillä, niin rakentaisi lattian vesivanerista ja päällystäisi muovimatolla, niin selviäisi ilman kuivumisaikoja ja muhivia kosteuksia. Mutta muuten välttäisi muovia aina kun suinkin mahdollista.
Meillä onneksi on niin raahallinen tämä tahti että kuivumisen viipyminen ei haittaa.
Talon laajennusosa on tehty liittolaatalle valaen, lattialämmityskaapelein. Se oli kuvunut 3-4 kk (tarkistan ukolta) vähintään 2 viimeistä kuukautta lattialämmitys päällä, JA SE OLI YHÄ LIIAN KOSTEA VESIERISTETTÄVÄKSI (kylpyhuone). Vasta nyt viiden kuukauden jälkeen näyttää vihreää.
Viralliset kuivumisajat eivät siis riitä yhtikäs mihinkään. Tuommoisen alla jos olisi kipsilevy, päälle vedetty ne vesieristysmuovit, niin eipä hyvältä näytä.
Suorastaan tulee mieleen, että jos aikataulu on tiukempi kuin meillä, niin rakentaisi lattian vesivanerista ja päällystäisi muovimatolla, niin selviäisi ilman kuivumisaikoja ja muhivia kosteuksia. Mutta muuten välttäisi muovia aina kun suinkin mahdollista.
Meillä onneksi on niin raahallinen tämä tahti että kuivumisen viipyminen ei haittaa.
Meillä vessa/kylppäri toteutettiin seuraavasti: Keskikerroksessa oli ennestään jälkikäteen rakennettu, pieni vessa. Se purettiin pois ja tilalle tehtiin hiukka isompi wc/kylpyhuone-yhdistelmä, jolle varastettiin tilaa eteisen puolelta.
Tila on edelleen erittäin kompakti, mutta toimiva ja eteiseenkin vielä mahtuu. Pesukone on sijoitettu minikodinhoitohuoneeseen, joka tehtiin yhteen keskikerroksen "komeroon". Sauna on piharakennuksessa, joten kellari on edelleen pois kaikesta muusta käytöstä kuin öljynpolttelusta
Eikä sinne ole aikomustakaan mitään rakentaa.
Joskus yöllä vessaan alakertaan hiipiessä käy mielessä, että olisi tietenkin mukava jos wc olisi (myös) yläkerrassa. Silloin työ olisi tietenkin moninkertainen putkituksineen kaikkineen ... Ehkä sitten joskus...
Tila on edelleen erittäin kompakti, mutta toimiva ja eteiseenkin vielä mahtuu. Pesukone on sijoitettu minikodinhoitohuoneeseen, joka tehtiin yhteen keskikerroksen "komeroon". Sauna on piharakennuksessa, joten kellari on edelleen pois kaikesta muusta käytöstä kuin öljynpolttelusta
Eikä sinne ole aikomustakaan mitään rakentaa.Joskus yöllä vessaan alakertaan hiipiessä käy mielessä, että olisi tietenkin mukava jos wc olisi (myös) yläkerrassa. Silloin työ olisi tietenkin moninkertainen putkituksineen kaikkineen ... Ehkä sitten joskus...
Re: Kylpyhuoneremontti
Aivan oikeassa olet. Vesieriste päästää vesihöyryä, pieniä määriä kylläkin mutta jos vastassa on toinen vesieriste niin märkä soppa on valmis.shakali kirjoitti:Saatan olla väärässäkin, mutta eikös tämmöistä kaksinkertaista vesieristystä pitäisi välttää.maanma kirjoitti:Joka tapauksessa perusperiaate on se, jos tehdään lattiakaivo niin rakennetaan vesitiivis kaukalo, johon lattia tukeva laatta valetaan. Jos tämä halutaan uusi lattia halutaan vanhan lattiatasolle on lattia avattava ja purettava alapohjaa kaukalon syyden mukaan.
