Aurinkokeräinjärjestelmä itse tehden

[maanma]

Törmäsin aiheeseen perehtyneeseen sivustoon, josta löytyy keräimen rakennusohjetta ja kytkentäohjetta.

http://www.kolumbus.fi/solpros/itserak.htm

Rakennusmateriaaleihein otetaan kantaa vähän niukasti.

Absortiolevyjen materiaali näyttäisi jäävän avoimeksi.

Muuten jostain poistettavasta selektiivilasista voisi hommassa lähteä liikkeelle.

[maanma]

Absortiolevyjen materiaali näyttäisi jäävän avoimeksi.

Muuten jostain poistettavasta selektiivilasista voisi hommassa lähteä liikkeelle.

"Nestekiertoisen tasokerääjän periaateratkaisu on: Absorptiopinta on hyvin absorboivaksi käsitelty, hyvin lämpöä johtava metalli levy (esim. Cu tai Al), johon on kiinnitetty nesteputket."

Ote http://www.angelfire.com/ak2/amk1/amk1.html

Myös kaksinkertaisena tavallinen lasi toiminee varsin hyvin.

Olenkin aina ihmetellyt miksei peltikattoon asenneta tällaista keräilyputkistoa.

[maanma]

Toisaalla keskusteluissa kävi ilmi, että vanhasta lämpöpatterista saa helposti keräimen, kun sen maalaa mustaksi. Näitä luulisi olevan helposti saatavilla.

Varaajaksi olen vähän suunnitellut kellarin lattian lattialämmitys betonilaattaa, jonka lämpötila vaihtelisi 33-39 asteen välillä. Tällä hetkellä vaikuttaisi, että nykyinen 2 m3 laatta varaisi/luovuttaisi noin 0,7 astetta tunnissa eli kuuden asteen varaamiseen tarvitaan 9 tuntia aurinkoista ilmaa (arvio).

Laajennus kellarin lattialämmitykselle tulossa (avoportaikon alle), joten massa kasvanee toiset 2 m2.

[Jii]

Aurinkolämmöllä kannattaa Suomen oloissa lämmittää käyttövettä. Talvella kun lattialämmitystä erityisesti tarvitaan teho on pienimmillään. Ja kesällä kun teho huipussa lämmitystä ei tarvita (paitsi kosteat tilat) vaan ainostaan käyttövesi.

Jos rakentaa keräimen niin mielestäni kannattaa lämmittää sillä käyttövettä ja sen jälkeen ajatella lämmitys piirejä ja niistä tietenkin "matala-lämpöiset" eli juuri lattialämmitykset. Automatiikka ja muut pakolliset kulut on kuitenkin sitä luokkaa että kannattaa ottaa kaikki irti järjestelmästä. Niin ja muistaa, että paineastioihin ei kannata koskea.

[maanma]

Ei taida aurinkolämpö toimia ilman varaajaa. Vesi kiehuu kerääjä systeemissä, jos vesi ei kierrä.

Lattialämmitys kellarissa kesälläkin asennossa 37 astetta, koska muuten pesuhuoneen painovoimainen ilmanvaihto ei toimi.

Kuuman käyttöveden esilämmitystä täytyy pohtia. Lattiakierron paluu putken päästä voisi esilämmittää.

Perusidea kuitenkin olisi, että aamulla 33 asteinen lattia lämpenisi 39 asteeseen päivän aikana eli energia varattaisiin pääosin lattiaan.

Asiaan mutkistaa vielä hieman LTO IV-kone suunnitelma.

[Jii]

Joo sehän on selvä, että jonkunlainen varaaja olisi hyvä olla (lue: täytyy olla), eli puskuri johon lämpöä voi ajaa. Esimerkiksi lämminvesivaraajaan jos siitä löytyy ylimääräinen kierukan paikka voisi aurinkopiirin asentaa. Automatiikkakin olisi hyvä olla.

[Jii]

Mielestäni pelkästään poistava-systeemi sopisi "hatariin" rmt-olosuhteisiin. Itse olen miettinyt poistoilmalämpöpumppu ratkaisua. Perinteinen LTO-kone kun ei ota energia talteen läheskään samalla tavalla kuin lämpöpumppu jolla otetaan myös vesihöyryn energiasisältö.

Toisaalta poistoilmalämpöpumppu tarvitsee vain poistopuolen putkiston, ilma tulee sisään niinkuin ennenkin, tosin siihen tulee kiinnittää yrityistä huomiota, varsinkin jos talossa tulisija.

PILP:n hyvä puoli on se, että kesällä saadaan lähes ilmaista lämmintä käyttövettä.

Tämä ratkaisu on pyörinyt mielessä, koska meillä tarvitaan vanha, kohta jo tiensä päässä oleva 4 kuution varaajan vaatima huone muuhun käyttöön. Eli lämmitys järjestelmä tulee vaihtumaan. Varaavasta sähköstä johonkin muuhun, todennäköisesti lämpöpumppulämpöön (+tulisijat).

[maanma]

Tänään tuli hassu ajatus, että vanhasta arkku pakastimesta voisi tehdä paineettoman varaajan.

[Anak]

Lattialämmitys kellarissa kesälläkin asennossa 37 astetta, koska muuten pesuhuoneen painovoimainen ilmanvaihto ei toimi.

Eikös tuo ole melkoista energian tuhlausta (varsinkin jos sähköllä käyttää)? Kannattaisko kellariin laittaa vaikka jokin kanavapuhallin jota voisi käyttää ainakin kesäaikaan? Itse olen kellarista laittanut kaikki lattialämmitykset pois päältä, imuri imee ilmaa myös kellarista.

Tietty sitten jos lämpöä saa jostain ilmaiseksi niin ei kait siinä sitten mitään. Mutta ilman mitään lämmönlähteitä ainakin meillä pysyy lämpötila nyt mukavasti 21 asteessa ja ilmankuivain pitää kosteuden 52 %:ssa. Tokihan kuivain vähän lämpöä luovuttaa ja ilman sitä tuppaa kosteus nousemaan tuonne 65 %:iin kesällä vaikka ilma hyvin vaihtuukin.

-Antti

[maanma]

Löytyihän edukas termostaatti ratkaisu kiertovesipumpun käynnistämiseksi kun paneelin vesi on lämmennyt tavoitteeseen 90 astetta.

Bebek:ssä myytävä 6/12V releohjaussarja maksaa n.15 eur, jolla voi ohjata 230V relettä (2,4e-38,50e). Biltemasta ohjaussarjaan muuntaja n. 8e.

Uusi Grundfoss kiertovesipumppu maksaa n. 120e. Käytetty n. 15-35e.

[maanma]

Tänään tuli hassu ajatus, että vanhasta arkku pakastimesta voisi tehdä paineettoman varaajan.

No ei tämä taida toimia, koska painetta tulee vaikka siitä, että yhdeputki menee varaajan nestetason yläpuolelle.

Paitsi, ehkä katolle... no ei.

[maanma]

Putkiveto katolle ilman uusia reikiä on pieni haaste.

No. Suunitelmassa haponkestävä putkipari öljypolttimen hormiin, joka muuttuu todennäköisesti pellettipolttimen hormiksi.

[maanma]

Kattilavesitilaa 150l ja 300 litran varaaja hankittu. Arvio keräinkentän tarpeeksi 2-3 m2.

Saattaapi tulla elementin kehys 50mm finnfoamista uretaanisaumoin. Lämmönvaraajaksi / paikalla pitäjäksi (tuulta vastaan) betonilaattaa lämpöpatterin alle, joiden väliksi 2-3cm. Päälimmäiseksi lämpölasielementti sekin uretaanikiinnityksellä. Sisusta ja betonilaatat spreiataan mustaksi. Muut näkyvät foamit katon väriseksi.

Elementin päältä voi tarvittaessa sulattaa lumen kierrättämällä sinne lämmintä vettä.

Rica sivuston mukaan keskimääräinen tuotto etelä suomessa on noin 570W/m2/aurinkotunti, joita on ilmatieteenlaitoksen mukaan keskimäärin 1742 vuodessa. Täytyy sitten muistaa että tuo on keskimääräinen tuotto. Tuottopiikkien aikana tuotto moninkertaistuu. Auringon paiste tietoa http://www.fmi.fi/saa/tilastot_9.html

[HillyMan]

Tutulla on 4 ostopaneelia katolla joka lämmittää kesällä käyttöveden. Lämpö nousee keskikesällä helposti paneelissa kiehumispisteeseen jos ei kierto ole säädetävissä tarkasti. Siihen on oma pumppunsa joka on samalla äly yksikkö ja energian siirtäjä. Tutulla on tonnin varaaja jonka vesi kiertää kesäisin paneelien kautta, talvisin kun paneeleihin pitää laittaa glygooli on kierto muutettava niin että varaajasta otetaan yksi kierukka käyttöön eikä koko varaajan vesi kierrä. Glygooli on kallista ja siksi ei kannata koko varaajaa glykoolilla kyllästää. Kierukka saisi siis olla varaajassa iso, tämän järjestelmän omissa varaajissa ilmeisesti on reilusti isompi kierukka kuin tavallisissa.

[maanma]

Varaajassa ei tarvitse välttämättä olla aurinkokierukkaa, jos vettä kierrätetään ulkopuolisen vaihtimen läpi. Keräyspinta-ala pitää perusmitoittaa niin että keskimääräinen tuotto ylittää jonkin verran kesän ylläpitokulutuksen.

Eli kun meillä keskim. lämmön kulutus on kesällä 1kWh, niin laskennallisesti 2m2 ylläpitää lämmön ja 2,5m2 nostaa sitä 25% (keskim.1,3kW)aurinkotuntien aikana . Kattilan 150 litran 10 astetta lämmittämiseen menee nyt 1,7 kW polttoainetta. 300 lisälitran lämmittämiseen menee vastaavasti 3,4kW lisää.

Jos nousuvaraa (kattilatermarin raja) 70 asteesta 110 asteeseen (max lämpö 1,5bar paineessa) on 40 astetta niin tuon lämmittämiseen tarvitaan 20kW lisäenergiaa.

Huipputehollisia aurinko tunteja on max 8. Jos arvataan että keräinten huipputeho on 2,5 kertainen keskimääräiseen verrattuna 2,5m3 tuotoksi saadaan 22,75kWh/8 huipputuntia. Tuosta kun vähennetään peruskulutus 8kW niin lisätuotto summaksi jää 15kW, jolla lämpö nousee 100 asteen tuntumaan. Tuota sitten kuluttelee sen 15 tuntia.

Glukolia on tosiaan oltava, jos nyt ei alkoholia halua käyttää, jota voi tietysti itsekkin valmistaa.