Kellariremontti on nyt suunnitteilla ja tarkoitus on laittaa seinän maanalaiseen osaan fuktisolia/isodräniä. Maanpäällistä eristystä vielä mietitään, ulkopuolinen hengittävä eriste olisi ilmeisesti paras?
Mm. pesutilat tulevat kellarin ulkoseinää vasten ja tältä osin laitetaan vedeneristys ko. alueelle. Koska tilaa tuossa ei ole ihan rajattomasti, mietitään että onko rivinteeraus välttämätön rakenteiden kuvana pysymisen kannalta? Lämmitysenergian säästymisen kannalta optimaalisin ratkaisu ei ole nyt haussa, vaan ennemminkin tilaa säästävä mutta kuitenkin turvallinen. Tilaan tulee vesikiertoinen lattialämmitys (eli lattia pitää eristää hyvin, tiedetään).
Haulla yritin jo asiaan perehtyä, mutta rivinteerauksen syvin olemus on jäänyt hieman epäselväksi...
Meillä on hieman samanlainen tilanne. Itsekin olemme miettineet tuota rivinteerauksen tarpeellisuutta. Olisi kiva, jos asiasta tietävät kertoisivat mielipiteensä, niin voisi sitten vetää omat johtopäätökset.
Meillä rivinteeraus tehtiin sen takia ettei maan yläpuolisella osalla ole eristettä ulkopuolella ja ettei sisälle tulevia höyrytiivitä pintoja tarvitse tehdä suoraan perusmuuriin.Lisäksi kaikenlaiset puurakenteet voi jättää pois ja rivinteerauksen alla on kapillaarikatko.Näin ollen vaikka perusmuuriin nousee kapillaarisesti kosteutta niin rivinteeraus pysyy kuivana myös seinän alaosasta.Itse en esimerkiksi vesieristäisi ja laatoittaisi tai laittaisi mitään höyrytiivistä pinnoitetta suoraan perusmuuriin missään tilanteessa ellei perusmuurin alla ole kapillaarikatkoa.
Meilläkin on fuktisolilla tehty tuo maanalainen osa ja silti on rivinteeraukset sisäpuolella ja kaikki rakenteet ovat kiviainesta.
Tämä on vain henkilökohtainen mielipide,ei välttämättä lopullinen totuus.
Tompan perustelut ja lisäksi se, ettei tarvitse lähteä työlääseen oikaisutyöhän. Muurasin rivinteerauksen väliseinälevyistä ja lopputulos on niiden suuren koon vuoksi tasainen ja suora, toisin kuin säästökivillä ja kieroilla valumuottilaudoilla epätasaiseksi aikaansaatu perusmuuri.
Tuo oikaisu on myöskin hyvä pointti nimittäin meilläkin oli aika pahoja heittoja perusmuurissa.Tilaahan se syö mutta Hb:n 68mm harkolla ja 40 mm ilmaraolla pysytään kuitenkin varsin kohtuullisessa neliöhukassa.Meillä kellari on noin 16-17 neliötä joten tilaa ei todellakaan ole liikaa.Rivinteerauksesta on lisäksi jo vuosikymmenten ajalta käytännön kokemusta ja se on hyväksi havaittu.
Tomppa kirjoitti:Tuo oikaisu on myöskin hyvä pointti nimittäin meilläkin oli aika pahoja heittoja perusmuurissa..
Minulla rivinteeraus on kun juosten k.... Sen oikaiseminen ei innosta (taidotkaan ei riitä...), joten ajattelin muurata päälle väliseinäharkoista suoran pinnan kun tilaa on riittävästi. Samalla saan vesijohtoputket ja sähköt piiloon. Onkohan "tuplarivinteeraus" rakenne Ok?
Minäkin olen aina ihmetellyt tuota rivinteerausta. Kuinka paljon on merkitystä lämpöeristyksen kannalta millä rivinteerauksen tekee? Onko esim. kevytsoraharkko parempi kuin kahi-harkko? Entä jos perusmuuriin nousee kosteutta niin kostuuko rivinteerauskin ajan myötä ikäänkuin ilmankosteuden vaikutuksesta?
Sen verran on nyt pohdittu, että maan päälle ei taida tulla ulkopuolista eristystä, ettei sokkeli pullota laudoitusta ulompana... Joten kaitpa tuota rivinteerausta pitää nyt miettiä.
Ja siihen liittyen olisi vielä tarkentavia kysymyksiä... Mitä tuo väliseinälevy on? Kuinka paksua? Mikä on minimi-ilmarako tuon rivinteerauksen taakse (edelleenkään se lämmöneristävyys ei itsessään niinkään kiinnosta, vaan rakenteiden toimivuus)?
