Ilmansulkupaperista

[Tuupsa]

Heip,

Tarkoitus ottaa lattia auki koolinkeihin asti ja laittaa ekovillaa painuneiden purujen lisäksi. Mutta sitten tuo ilmansulkupaperi... rautakaupassa tarjosivat kahta mallia... mustaa ja ruskeaa?? Kumpaa kannattaa laittaa välipohjaan, kun alapuolella on kellari.

Kiitos vastanneelle jo etukäteen!

[jonin]

Kosteuskäyttäytymisen kannalta en osaa eroista sanoa. Minulle kerrottiin että se musta pitäisi olla kylmällä puolella ja ruskea lämpimällä. En tiedä voisiko siitä mustasta tulla tervan hajua sisälle. Meillä on seinissä ruskeata Ekovillan X5:tä, kattoon laitoin osin X5:tä ja osin tuota mustaa kun satuin sitä ensin ostamaan. En ole ainkaan ensimmäisenä talvena mitään hajuja huomannut ja lämpö tuntuu pysyvän.

[maanma]

Meillä on ollut seinissä alkuperäisenä ilmasulkuna aalto pahvi, joka on saumoista laitettu toisen päälle. Hyvin oli kestänyt jopa 50 vuotta jatkuvaa kondenssia (eristeen puuttuessa). Samaa siis laitoin takaisin, mutta teippasin IV teipillä saumat ja pystykoolinkien kohdat vahvistuksen vuoksi.

[jmattis]

Minulle kerrottiin että se musta pitäisi olla kylmällä puolella ja ruskea lämpimällä

Lähdetään nyt olettamalla että se musta on tervapaperia=bitumipaperia (oikeaa tervatavaraa ei kai enää saa mistään), joka on tiiviimpää kuin ruskea "tavallinen" ilmansulkupaperi (kun kyseessä siis oikea eli muovittamaton tavara).
Näissä pääperiaatteen mukaisesti tiiviimmän (mustan) pitäisi olla sisäpuolella ja harvemman (ruskean) ulkopuolella - silloin kosteuden haihtumissuunta toimii. Ja tiedän kyllä, että rmt:tä on tehty aikanaan varmaan tuhansia niin päin että tervapahvi oli ulkopuolella, mutta näin se sääntö menee nykyisin.

Minä laittaisin lattiassa vaan sitä ruskeeta, ja sekä purujen/selluvillan päälle että erityisesti reunoille niin ettei tuuli puhaltele laattian sisällä.

[jhelmine]

Tervapaperissa on se hyvä puoli (ja useimmissa luonnonkuiduissa), että kylmässä ja kosteammassa siirtävät kosteutta herkemmin. Käytännössä siis sen tiiviin laittaminen väärään paikkaan ei ole niin iso ongelma, kun kerran höyrynvastus laskee. Kun seinä on kokonaan samaa materiaalia, niin sekin helpottaa tilannetta -- ei synny rajapintoja. Vanha rakenne antaa anteeksi virheitä. Lisäeristäessä oikea rakenne tulee tärkeämmäksi.

[pikkumökki]

Tervapaperi on tiiviimpää tavalliseen ruskeaan paperiin verrattuna, mutta jos on kyse esim. hyvin yleisestä Ekovilla X5 ilmansulkupaperista, tilanne on toinen. Muoviahan siihen on laminoitu, mutta tuote on silti diffuusioavoin eli hengittävä (näin mainostekstin sanoin..) Siinä vesihöyryn vastus on 3,2 x 10 9m2 sPa/kg, tervapaperissa vain 1,4. X5 + sisämateriaalit läpäisevät ilmeisesti sopivasti vesihöyryä puurakenteissa talossa, jossa ulkopuolella on esim. Tuulileijona. Kellarin puolellahan ei yleensä ole tiiviitä kerroksia, joten tavallinen ilmansulkupaperikin varmaan toimisi. Uskon silti, että X5 on varmasti riittävän hengittävä, sitä on myös kestävyyden takia mukava asentaa.
http://www.woodfocus.fi/download.php/do ... tuksia.pdf
http://www.ekovilla.com/

Jos menee hakemaan tervapaperia kaupasta, voi saada melkein mitä vain. Pienissä perinnerakentamisliikkeissä tuote on ilmeisesti lähinnä alkuperäistä (tiiviys vaihtelee toki tuotteittain), mutta rautakaupasta voi saada mukaansa paljon tiiviimpää bitumilla kyllästettyä vuorauspaperia, jos ei tiedä itse mitä on hakemassa.

[lasu]

Mitenkäs muuten jos lattian avaa ja alle laittaa ilmansulkupaperin, niin sanotaan, että paperi olisi yhdistettävä seinässä kulkevan paperin kanssa. Miten se käytännössä tapahtuu? Ei kai seinää sentään viitsi sen takia purkaa?

[jhelmine]

Mitenkäs muuten jos lattian avaa ja alle laittaa ilmansulkupaperin,

Luulisi siellä lattiassa olevan jotain ilmansulkua ennestään & siihen liittämistä kannattaa yrittää. Itse lisäeristän yhtä huonetta. Siinä kun tulee lattia ja seinä samalla, on helpompi saada lattian ja seinän liitos tiiviiksi. Seinän ja katon rajaan kai pistän uretaania, kun sillä liimaa paperin kattoon hyvin... Lattian rajassa pysyy paremmin alipaine ja puhaltaa sisälle herkemmin -> paikat pysyy kuivina paremmin? Tai sitten tulee kosteudesta pistekuormaa.

[Anak]

Luulisi siellä lattiassa olevan jotain ilmansulkua ennestään & siihen liittämistä kannattaa yrittää.

Joo, itse olen sekä ylä- että alakerrasta avannut ja uusinut lattioita mutta missään ei meillä ole ollut ilmansulkua, lautojen alla on suoraan purut. Olen jättänyt pois ja jätän jatkossakin kun ei ole ennenkään ollut. :) Ja toisaalta nurkista ei ole ihan kauheasti vetänytkään...

-Antti

[madde]

Minä uusin juuri keittiölattian ja nostin sen paprun reilusti seinälle, ja kun olin nidonnut lattian kohdalla kiinni niin leikkasin seinän osalta ylimääräiset pois ja nitojalla kiinni. Naapurin vanha kirvesmies, joka on erikoistunut vanhojen talojen peruskorjauksiin kehotti liimaamaan papru eri-keeperillä seinäpintaan kiinni. Mulla muka niin kiire etten joutanut sitä tekemään ja nitoja lauloi :). Ei ilmavuotoja ym.
Laita lattialla vielä paketointiteipillä reunat kiinni äläkä säästä paprussa, seuraava vuota reilusti entisen päälle.

Ja mulla veto loppui kun seinään, kirjaimellisesti

[maanma]

Nitojalla laitettu ei välttämättä estä/kestä tuulta.

Eri-keepperi ei luultavasti kestä pidempään kosteissa oloissa, mutta kysäseppä vielä uudelleen mitä hän tietää sen kestosta. Kokemukseni mukaan puuliima kuivuu ja haurastuu 20 vuodessa.

Toisaalta ehkä kosteus pitää liiman kimmoisampana pidempään. Toisaalta kyseinen tuote ei ole ollenkaan vedenkestävä.

[maanma]

Joo, itse olen sekä ylä- että alakerrasta avannut ja uusinut lattioita mutta missään ei meillä ole ollut ilmansulkua, lautojen alla on suoraan purut. Olen jättänyt pois ja jätän jatkossakin kun ei ole ennenkään ollut. :) Ja toisaalta nurkista ei ole ihan kauheasti vetänytkään...
-Antti

Meillä välipohjien ilmasulku on ollut ensimmäisenä ulkopuolta vasten ja eriste sen päällä. Avattuun lattiaan laittaisin kyllä myös päälimmäiseksi.

[madde]

Juu, eli minulla loppui veto heti. Kun siihen paperin päälle tulee vielä jalkalista niin tuntuis että tiiviinä pysyy. Mie sinkilöin 10 mm korkuisilla niiteillä ja 10 cm välein. Toisaalta, minulla se veto loppui jos siihen paprun asennukseen ja seinän reunat tein sitten vasta kun lattia oli muuten valmis. Ihan vaan siitä syystä, että jos lauta vielä elää niin seinän reunat pysyvät mukana eikä papru repeydy. No, nyt vetääkin olkkarin lattiassa kun takassa on tulet. Ensi keväänä pitää tehdä ne ilman tuloreiät seiniin, jotta tuo veto loppuu . Ei tätä kestä Erkkikään ;).

Tämä nuapurin timpuri työskentelee Lapiomies t:mi, joka on erikoistunut vanhojen rakennusten peruskorjauksiin, taitaa niillä olla nettisivutkin. Siltä olen nyt kysellyt neuvoja kun ollaan tutustuttu ja häneltä olen pyytänyt arvostelemaan tekemisiäni. Luotan häneen enemmän kun rakennusinsinööreihin ja suunnittelijoihin.

[hannihan]

Pääperiaatehan on että rakenne tehdään ulospäin harvenevaksi eli sisäpintaan tiiviimpää tavaraa ja jne..

[rimpula]

Meillä oli kodinhoitohuoneessa liimattu katon ilmansulkupapru seinän ylimpään paneeliin, ei vissiin ihan oikein tehty , mutta lujassa se jokatapauksessa oli. Kodinhoitohuone rakennettu kaheksankytluvun alkupuolella. Tiärä sitten mikä liima, mutta sellasta erikeepperin näköstä...