Kellarin ja rossipohjan välisen seinän eristäminen

[Kurppa]

1956 talo jossa puolikas kellari ja puolikas rossipohja. Tässä rossipohjaa siistiessä kaivoin kellarin vastaisen seinän auki rossipohjan puolelta ja laitoin sinne salaojan koska kellarin lattia on kesäisin kostea juuri siitä nurkasta. Kellari on täysin betonipinnalla ja puolikylmää tilaa.

Nyt kun se seinä on paljaana niin tuntuisi hassulta jättää sitä eristämättä, mutta en ole internetistä löytänyt yhtään mainintaa kellarin ja rossipohjan välisen seinän eristämisestä. Oletan että fuktisol/isodrän olisi turvallisin vaihtoehto maanalaisen osan eristämiseen, mutta siinäkin on se ongelma että mistään ei saa yksittäistä eristepaalia, ainakaan järkevässä aikataulussa. Onko tuohon muuta vaihtoehtoa, vai lapioinko vaan sepeliä seinänvierustan täyteen?

Ulkopuoliset salaojat on vielä tekemättä eikä niiden suhteen ole mikään erityinen kiire.

[79TV]

Itsellä vähän samanlainen tilanne. Talossa n. 1/4 kokoinen kellari josta toinen seinä otettu jo auki ja liimasin pintaan 100mm EPS:n. Minulla eristettä ei jää maan alle kun talo rakennettu lähtemään suoraan kalliosta. Kellarin seinissä oli vanhana "eristeenä" vain kasattu maata ja turvetta isot kasat seinää vasten. Vielä olisi toinen seinä odottamassa. Se vain on harmittavasti juuri eri puolella taloa kun sisäänkäynti rossipohjaan, joutuu vielä hormin/tulisijojen perustan kiertämään. Saa nähdä miten sen jaksaa sieltä kärrätä. Vaikka tila ei hirveän matala olekaan, n. 80-110cm niin on siinä silti könyämistä. Ostin semmoisen pienen 80 litraisen vedettävän puutarhakärryn josko sillä kokeilisi, keväämmällä. Kissanluukut on sen verran pieniä että niiden kautta ei kyllä saa mitään aikaiseksi. Lisäksi hieman maata pitää poistaa vielä kallion kuopista että saisi ihan puhtaalle pinnalle. Pääsee samalla tutkimaan että mistä kolosta vähäiset määrät vettä työntyy talon alle. Kerro millaiseen ratkaisuun päädyit, sitten kun johonkin päädyt.

[Kurppa]

Itsellä on parhaillaan rossipohjan puolen alapohja kokonaan purettu, joten onneksi kaivaminen on helppoa (joskin isoimpia kiviä on joutunut lohkomaan kun ei riitä voimat nostaa pois kaivannon pohjalta). Kaipa sitä Fuktisolia tai vastaavaa on vaan hommattava jostain, se kuitenkin pitäisi olla tuohon varmasti toimiva ratkaisu. Myös muurin toisen puolen pätkä olisi varmaan ihan fiksua kaivaa auki ja eristää tässä vaiheessa kun lattia on auki, jälkikäteen sitä ei varmasti tulisi tehtyä.

Ryömintätilaan on näillä näkymin tulossa 200mm vaahtolasimursketta kapillaarikatkoksi ja eristeeksi. Sitähän voisi kai myös laittaa tuonne seinän viereen, mutta eristyskyky on fuktisoliin verrattuna sen verran heikko, että sitä saisi lappaa sinne turhan paksun kerroksen.

[Kurppa]

Löytyihän sitä Pordräniä paikallisesta liikkeestä, joten laitoin sitä seinään. Vähän mietityttää onko tuolla tässä vaiheessa suurta merkitystä eristyksen kannalta kun nurkassa on massiivinen kylmäsilta, mutta luulisi auttavan kellarin kuivumisessa, varsinkin tuolla pohjalla olevan salaojan kanssa. Pohjalla törröttävä putki on y-haara jonka tarkoitus on toimia tarkastus/huuhtelukaivona ja mahdollistaa sulanapitokaapelin vaihto jatkossa. Tämä on siis yksittäinen uusi salaoja joka kuivaa kellarin lattiaa ja toimii alkuperäisten tiilisalaojien purkuputkena siihen asti että saadaan joskus kunnon salaojaremontti tehtyä. Ihme kyllä nimittäin nuo tiiliputket valuttivat vettä kun kaivoin ne esiin yhdestä kohtaa.

[Matti Alander]

Aivan oikein ajateltu, kellarin seinä rossitilaa vasten toimii samoin periaattein kuin ulkoseinäkin. Kylmäsillan voi eristää eps-eristeellä yläosastaan ja pelkkä mekaaninien kiinnitys riittää.
Käytän nyt tilaisuutta hyödyksi opastukseen miten toimitaan eristeasennuksissa kulmissa, jotta niistä saadaan vesitiiviitä. Käännetään eristys 1 m - 50 cm nurkan ympäri ulokkeiden ym. kohdalla. Tässä tapauksessa rossitilan ulkoseinää vasten.
Suojalistoja salaojittavan eristeen päällä ei tarvita, kun maanpinnan yläpuolista osaa eristetään esim. rappaus eps-eristeellä, jolloin saadaan oikeaoppisesti lämmäneristys ulkopuolelle.