Sokkeli märkä

[Nians]

Noviisi täällä jälleen kerran kysymässä fiksummilta!

Kyseessä on -38 vuonna rakennettu pientalo, rossipohjalla, ei kellaria ja salaojia ei ole tehty. Ongelmaksi on muodostunut yhden seinän sokkelin kosteus, rossipohja on kuitenkin kuiva ja sokkeli sisäpuolelta myös. Tarkoituksena olisi antaa sokkelille uusi ilme, rapata, maalata ja tehdä sorakaistoitus talon ympäri. Tätä en kuitenkaan lähde toteuttamaan ennenkuin perusasiat ovat kunnossa.

Olen saanut jonkin verran vinkkejä että kun ohjaat sadevedet fiksusti pois talosta ja lisäät patolevyn niin tällä olisi hyvä lähteä liikenteeseen ja osa on sitä mieltä suoraan että piha auki ja salaojat heti. Olen kuitenkin itse vähän sitä mieltä että torppa täyttää melkein sata vuotta ja on pysynyt hyvin tolpillaan. Myös toki salaojien hinta mietityttää näin yksinasujalle, niitä kun ei kannata ottaa halvimmasta paikkaa. Talo on myös perustettu kallionpäälle joka saattaa aiheuttaa ongelmia myös salaojituksissa (?)

Märkä sokkeli etupihalla jossa soraa ja hiekkaa. Etupiha on myös suhteellisen tasainen kun taas muilla nurkilla maasto viettää talosta pois päin.



Kun taas muilla sivuilla johon jopa nurmikkokin pääsee kiinni, ovat täysin kuivia.



Kaikki neuvot otetaan vastaan!

[Wespa]

Ei muuta kuin kevään tullen alat lapiohommina kaivamaan tuosta märältä sivustalta, voi niitä talon seinustoja salaojittaa vaikka yhden kerrallaankin, ihan tarpeen mukaan. Hyvähän tuo olisi kuivaksi saada. Meidän isoon rintsikkaan kaivatin pisimmän sivun kaivinkoneella auki mutta täyttelin lapiohommina, pari lyhyempää sivua sitten myös kaivaminen meni mies ja lapio -tyylillä. Ja tässä on ihan täysimittainen kellari kuitenkin eikä mitään matalaa ryömintätilaa. Maaperä on toki otollista eli harjun juuressa hiekkaa, ei juurikaan kiviä seassa.

[Matti Alander]

Kinkkinen tilanne ja lopussa mainittu kalliossa kiinni oleva rakenne voi olla ongelman lähtökohta. Näitä kun aletaan aukomaan voi homma helposti alkaa paisumaan louhinnalla jne...
Sokkelin ja rossipohjan kuivana pysyminen perustunut paljolti lämpöön, jota kulkeutunut lattian läpi ja piipun perustusten kautta. Nyt kun lattioita lisäeristetään niin lämpötila laskee ja kuivuminenkin hankaloituu lämpötilaerojen ansiosta. Sitten kehotetaan tuulettamaan ja ongelma onkin edessä.
Kuvasta päätellen kysessä on kapillaarinen kosteudennousu, mikä rintamamiestalojen yleisin kosteusriesa perustuksissa. Rännivesien ohjaus ja maakallistukset vesitiiviillä pinnalla eduksi, laskevat kosteuskuormaa. Kovasti on sorapinnan näköistä pintaa josta helposti lirahtaa pintavesiä, mahdollisiin kallion vesitaskuihin, joista sitten kiipeää ylöspäin sokkelia kapillaarisesti ja pyrkii poistumaan ulos lämpötilaerojen ansiosta maan pinnan yläpuoliselta osalta.
Kokeile ensin pintavesien ohjausta ja lämmitä tupaa tulisijoilla. Sitten jos sokkelia pinnoitetaan niin sokkelimaalit monasti kovin tiiviitä ja kuplivat helposti. Jos isompiin salaojitushommiin lähtee niin on varsin selvää että valuuttaa kyllä tarvitaan ja hengittävät salaojittavat eristeetkin kannattaa tutkia.

[Nians]

Ei muuta kuin kevään tullen alat lapiohommina kaivamaan tuosta märältä sivustalta, voi niitä talon seinustoja salaojittaa vaikka yhden kerrallaankin, ihan tarpeen mukaan. Hyvähän tuo olisi kuivaksi saada. Meidän isoon rintsikkaan kaivatin pisimmän sivun kaivinkoneella auki mutta täyttelin lapiohommina, pari lyhyempää sivua sitten myös kaivaminen meni mies ja lapio -tyylillä. Ja tässä on ihan täysimittainen kellari kuitenkin eikä mitään matalaa ryömintätilaa. Maaperä on toki otollista eli harjun juuressa hiekkaa, ei juurikaan kiviä seassa.

Kiitos vastauksesta! Pitää ottaa asioista enemmän selvää, jos tähän operaatioon joutuu lähtemään niin uskoisin että tekee sitten kerralla kaiken.

Kinkkinen tilanne ja lopussa mainittu kalliossa kiinni oleva rakenne voi olla ongelman lähtökohta. Näitä kun aletaan aukomaan voi homma helposti alkaa paisumaan louhinnalla jne...
Sokkelin ja rossipohjan kuivana pysyminen perustunut paljolti lämpöön, jota kulkeutunut lattian läpi ja piipun perustusten kautta. Nyt kun lattioita lisäeristetään niin lämpötila laskee ja kuivuminenkin hankaloituu lämpötilaerojen ansiosta. Sitten kehotetaan tuulettamaan ja ongelma onkin edessä.
Kuvasta päätellen kysessä on kapillaarinen kosteudennousu, mikä rintamamiestalojen yleisin kosteusriesa perustuksissa. Rännivesien ohjaus ja maakallistukset vesitiiviillä pinnalla eduksi, laskevat kosteuskuormaa. Kovasti on sorapinnan näköistä pintaa josta helposti lirahtaa pintavesiä, mahdollisiin kallion vesitaskuihin, joista sitten kiipeää ylöspäin sokkelia kapillaarisesti ja pyrkii poistumaan ulos lämpötilaerojen ansiosta maan pinnan yläpuoliselta osalta.
Kokeile ensin pintavesien ohjausta ja lämmitä tupaa tulisijoilla. Sitten jos sokkelia pinnoitetaan niin sokkelimaalit monasti kovin tiiviitä ja kuplivat helposti. Jos isompiin salaojitushommiin lähtee niin on varsin selvää että valuuttaa kyllä tarvitaan ja hengittävät salaojittavat eristeetkin kannattaa tutkia.

Kesäisin ja talvisin pakkasella sokkeli on ollut täysin kuiva, nyt kun plussalle käänsi ja alkoi satamaan niin märäksihän se muuttui. Voisin lähteä liikenteeseen pintavesien ohjauksella ja maankallistuksilla. Tämä kuullostaa kyllä järkevältä ensiavulta, toki nämä olisi pitänyt olla jo kunnossa... Lumet varmaan kannattaa myös kolata sokkelin läheltä naapurikuntaan asti.

Eipä tuo salaojituskaan nyt ihan täysin poissuljettu ole, lasku aiheuttaa pientä hikoilua (kenellä nyt ei) kun talo on vasta ollut itsellä kohta pari vuotta ja rahaa on kerennyt kulumaan jo kohtalaisesti.

Kiitos vastauksesta!