Eli tosissaan ollaan näillä näkymin hankimassa tämmöinen 1957 rakennettu rintsikka. Vähän joudun korjaamaan kun olin toiseen aihealueeseen jo kirjoittanut että olemme muuttamassa, mutta todellisuudessa kaupat on vielä kuitenkin auki
Laitoin tähän oheen kuntotarkastuksen huomautuksia kuvina. Kaipaisin nyt vinkkejä vaatineeko nämä korjauksen kuinka paljon resursseja ja pystyykö yksi mies (minä) nämä itse korjaamaan kuinka helposti?
Kuva 1.
Tämä vaatinee jonkunlaisen suppilon, lienee kaivuuhommia tiedossa?
Kuva 2.
Peltien asennus, ei liene mitään rakettitiedettä?
Kuva 3.
Tästä ei ole ihan 100% varmuutta vielä minkälainen putki on kyseessä, enkä ole ihan satavarma miten tulisi eristää. Ehkä kokeneemmat osaa jo tästäkin kuvasta sanoa?
Tosissaan, ensimmäinen RMT-kokemus mahdollisesti tulossa niin kysymykset ovat sitä luokkaa myöskin, pahoittelut tyhmyydestä.
Täytyy sanoa, hienoa että tälläinen forumi on olemassa
1. Rännikaivo, sen tarve riippuu siitä että mihin vedet tuota putkea pitkin menevät. Jos tuohon vieressä olevaan salaojan tarkastuskaivoon (musta paksu putki) niin huonompi juttu (niin ei saa eikä pidä tehdä), jos taas putki menee viereiseen ojaan tai muualle kauemmas niin en mä lähtisi sille mitään tekemään. Pääasia että rännivedet menee johonkin kauas talosta eikä salaojiin. Tuossa on lähinnä riski siinä että jos katolta tulee sammalia tms. niin ne voi tukkia tuon putken ja sitten se ei toimi vaan pitää avata jollakin konstilla. Sen kyllä sitten huomaa sateella.
2. Kellarin ikkunapelti maksaa pari kymppiä jos itse ruuvailee paikalleen, ei ongelmaa siinä (tuonkaltaisia pikkuhommia joutuu vanhassa omakotitalossa tekemään koko ajan).
3. Viemärin tuuletusputki, voi siihen villaa tai muuta eristettä teipata ympärille jos haluaa, tarkoitus kai estää tuuletusputken jäätyminen. Mulla vastaava putki, ei ole koskaan ollut eristettynä vaikka tietysti pitäisi, ei ole aiheuttanut murheita. Sama kommentti kuin tuossa edellä, pikkuhommia, tulee vastaan vanhoissa taloissa.
Yleiskommenttina; nämä kaikki on pikkujuttuja joita tulee vanhoissa taloissa. Samanlaisia kuin maalaukset, pihatyöt, jokasyksyiset rännien puhdistukset, aidan korjaus ja muut pikkukorjaukset. Niitä tulee vastaan koko ajan ja kuuluvat normaaliin talon ylläpitoon. Isompi kysymys on se, että mitä isoa sieltä tulee vastaan (huom "tulee", ei "saattaa tulla", rintamamiestalosta kysymys). Näitä isompia on esim.
Näitä sitten voi korjailla itse, korjauttaa tai antaa olla (pistetään laho piiloon jos uskoo että se ei siitä pahene, sokkeli kestänyt jo 80 vuotta, kyllä se vielä kestää) ja korjauksissa aikaa & rahaa palaa ihan eri tavalla kuin muutaman tunnin lapiohommassa (kohta 1). Liikaa en halua pelotella mutta kyseessä on siis rintamamiestalo ja ratkaisevaa on asenne ja elämäntapa: kun ongelma tulee vastaan niin sitten mietitään miten siihen suhtaudutaan.
Vielä oma mielipide: Jos ei tiedä miten ikkunapelti ruuvataan paikalleen niin se ei ole ongelma. Jos sitä ei halua opetella eikä yrittää niin silloin rintamamiestalo ei ole hyvä idea. Jos taas haluaa ja uskaltaa tehdä itse niin pystyy tekemään mitä vaan. Vähän kannattaa tietysti miettiä ensin, mutta kyllä työ tekijäänsä opettaa jos haluaa oppia.
Vanhan talon kunnon arvioiminen on haasteellinen tehtävä, ja työmäärän tai vaadittavan taidon arvioiminen vieläkin haasteellisempaa.
Eli kun katsoo näitä kolmea kuvaa, niin se talon kunnon kokonaiskuva jää kyllä varjoon. Selkeästi taloon on tehty muutoksia/korjauksia, uudehko tarkastuskaivo nurkalla, uudet ikkunat kellarissa, ilmastointiputki vintillä, rautaputkea jatkettu muoviputkella katonläpi, villaa vintillä, aluskate laitettu, ilmastointiteippiinkin kovasti luotettu ja rouherappaus sokkelissa. Minulle jää hieman sellainen kuva että yritetty on, mutta ei kuitenkaan sitten loppuun asti. Tämä saattaa herättää huolen, että onko kaikki näkymätön kunnossa?
kuva1. Minne sadevesi menee, se on selvitettävä. Kovin tiivis liitos jos ajattelee jäätymistä talvella ja eikö sadevedet kuitenkin pitäisi johtaa rännikaivon tai kourun kautta vapaasti pihalle, pois sokkelin vierestä?
kuva2 siistit uudet alumiini-ikkunat, jos uretaanilla tiivistetty niin kellarin ilmanvaihtoa kannattaa miettiä, onko riittävä? Pellityksen tuohon tekee kyllä, kunhan pitää huolen että mistään ei pääse valumaan vettä pellin alle. Alkuperäisissä kellarin ikkunoissa ei yleensä ollut paljon peltejä vaan tiivis sovitus muuraamaalla hoiti asian.
kuva3 en luota ilmastointiteippiin pelkkänä kiinnitys ratkaisuna tai tiivistyksenä. Kunnon kumisovitin rautaputken ja muoviputken väliin. Ja tuo 90 asteen kulma kyllä mietityttää, miksi? Loivalla mutkalla ulos ja kunnon liitos ja eristys niin ei jäädy tai ala keräämää kostetutta. Rautaputki kertoo myös että talon viemäröinti, ainakin pystylinja, on alkuperäinen. Sen kunto kannattaa katsoa myös, ettei ole piilovuotoja tms matkalla kellariin.
Mutta edelleen olen sitä mieltä että kokonaiskuva ratkaisee, onko taloa pidetty hyvin vai menty sieltä mistä aita on matalin.
Tässä kyseisessä kohteessa katselisin kyllä vielä kerran nuo(kin) kohteet läpi, ennekuin lyön kaupat lukkoon. Tietyt korjaukset kannattaa hinnoitella jo tarjousvaiheessa eli oman työ hinta kun alat korjaamaan esim tuota sadevedenpoistoa, saataa olla arvokastakin tai aikaa vievää hommaa, mutta erittäin tärkeä talon kunnon kannalta.
