Sisäpuolen anturan päälle EPS:ää kuinka paksusti?

[Spautio]

Onko itseäni viisaimmilla antaa neuva kuinka paksusti tulisi laittaa EPS:ää (lattiastyroksia tässä tapauksessa) kun talon anturat ovat 50-150mm sisempänä kuin seinät? Siis anturat on valettu kiinni kallioon, ja ne ovat noin 600mm paksuiset.
Ja ulkopuolella on Alanderin ohjeiden mukaiset salaojittavat eristeet ja sinne on laikattu kallioon vesikanaalit ja on valettu myös luiskat poispäin anturoista, ja niissä on vesieristeet (sementtipohjaiset). Alunperin oli tarkoitus laittaa anturoiden päälle 50mm:n EPS:t, mutta nyt kun anturanpäät ovat olleet paljaallaan, niin eivät ne mitään tunnu hikoilevan, eivätkä tunnu kylmiltä tms.
Niin ajattelin jos saisi alakerran huonekorkeuteen sen 25mm tuolla tavalla.
Huone on puoliksi maan alla, eli rinteessä. Mikä on lämmönhukka tuollaisella 25mm vs. 50mm. eristeellä, ei tuskin kovin suuri? Joka tapauksessa en ole asentamassa lattialämpöputkia lähelle ulkoseiniä, joten suoranainen lämpöhukka ei liene kovin suuri?

[lmfmis]

Niin...pohdinta energiasäästön ja asuinmukavuuden välillä..

Anturan kohta seinän reunassa on niin pieni ala että ei siinä kauheasti takkiin tule vaikka rakenne on siitä huonommin eristetty. Ja onhan 25mm on enemmän kuin ei mitään, mutta tietenkin vuotaa energiaa enemmän kuin 50-200mm..laita muualle sitten enemmän eristettä?

Laittaisin lattiaputket kyllä ihan liki reunaa ettei jää nurkka samalla kylmäksi. Ilkeä sellainen lattia...

...ja kilpailuttaisin sähkösopimusta että tasoittaa tilanteen taloudellisesti

[kkk]

Tehohukka = lämpötilaero x pinta-ala x Uarvo.

Eps:n U arvo eli lämmönjohtavuus esim 5 cm epsille = Lamda-arvo/paksuus = 0,04 W/mK / 0,05 m = 0,8 W/m2K eli neliömetrille häviää 0,8 W astetta kohti energiaa.

Jos antura on esim puolilämmin 10 ast C (ulkoa eristetty ja matkaa betonia pitkin lämpöisempään seinään kiertäen lattiaeristeen), on
tehohukka 5cm eps:llä = lämpötilaero x pinta-ala x Uarvo = (20 C-10C) x 0,1 m (soiron leveys) x 24m (soiron pituus koko kellari?) x 0,8 W /m2K = 10 ast x 2,4 m2 x 0,8 W = 19W

tehohukka 2,5 cm eps:llä = 2 x 19W = 38W (=tuplat vs 5 cm , koska 5/2,5 = 2)

säästö vuodessa (5 cm verrattuna 2,5cm )= 0,019 kW x 24h x 365 (vrk vuodessa) = 166 kWh/v , joka tekee 0,1 E/kWh sähkön hinnalla 16,6E/v

Tässä laskettu pelkän epsin vaikutus, betonin johtavuus alkaa vaikutta, jos ei laita mitään tai tosi ohuen eristekerroksen, betoni johtaa 30 x paremmin lämpöä.
Jos betonin lämpöä johtavan tien pituus (= sama kuin eps:n paksuus kaavassa) on likimää'rin 0,6m, vastaa se 60cm/30 = 2 cm epsiä, eli jo 2 cm paksuus epsiä tuplaa eristävyyden eli ohutkin kerros (väh 2 cm) on merkittävä . Jos betonin lämpöä imevä pinta-ala leviää tuosta, mitä käytettiin epsille (esim anturan risteyskohdassa), on pelkän betonin eristävyys vielä surkeampi kuin 2 cm eps, ehkä 0,5-1 cm eps:n luokkaa.

[Matti Alander]

Eristekerros voi hyvin olla ohuempi, sen käyttötarkoitus on etupäässä toimiminen laakerina ja irroittaa betonilattia anturasta. Eristäminen vaikuttaa pinta-alansa verran, joten lämmönhukat ovat minimaalisia.