Kellarin lattian eristys ilman takan purkua

[Sähköpässi]

Meistä tuli juuri RMT omistajia ja -52 rakennettuun taloon olisi tarkoitus alkaa tehdä remonttia. Kohde on aikalailla alkuperäisessä kunnossa.

Ensimmäisenä olisi tarkoitus piikata kellarin betonilattia pois jotta saamme asianmukaiset kapillaarikatkot ja eristykset. Kellarissa on sauna puukiukaalla varustettuna, sekä piipun vastapuolella hyväkuntoinen takka. Aluksi ajattelin purkaa vain kaikki veks, mutta nyt olen alkanut miettimään asiaa. Onko koko projekti turha, jos en saa eristystä ja katkoa koko kellarin alueelle? Puukiuas ja takka ovat tukevasti alkuperäisillä paksummilla laatoillaan, joten niiden alle katkoa ja eritystä ei tulisi mikäli jättäisimme ne purkamatta.

Toivottavasti saisin hyviä vinkkejä ja perusteluita neuvoille.

[Lerssinen]

Kyllä uunit ja muut nykyäänkin lähtee maasta tai täytön päältä, harvoin niiden alle laitetaan eristeitä kun ne voi aina painua raskaan taakan alla.

Uuni ei ole moksiskaan vaikka se saisi pohjasta kosteutta, pitää lämpimänä sitä niin toimii kuivurina

[Matti Alander]

Lattiarakenteessa on tärkeää kapillaarikatko ja lämmöneristys, ne hoituu samalla tuotteella salaojittavalla lämmöneristeellä. Tällöin ei tarvitse kaivaa erillisiä kapillaarikatko sorakerroksia, säästyy työtä ja huonekorkeutta. Esim. Fuktisol tuotteen kapillaarinen kosteudennousu on max 5 mm.
Mikäli tulee lattialämmitys olisi suositeltava eristyskerros paksuudeltaan 200 mm ja minimi 150 mm. Ilman lattialämmitystä minimi eristyskerroksena voidaan pitää 100 mm. Hyvää eristystä tarvitaan hieman tuntematonta aihetta varten, eli maaperän lämpiämistä vastaan. Maaperän lämpiäminen liikaa työntää kosteutta maaperästä höyrynä kohti huonetilaa. Betonilaatta maan päällä käyttäytyy maan päälle levitetyn pressun tavoin ja kerää kosteutta alleen. Käytännössä maassa on aina lähes 100 % suhteellinen kosteus.
Lattian eristäminen kosteusteknisesti tuleekin ajatella käänteisesti, eristämmekin lämpöä, ei kylmyyttä vastaan.
Piipun pohja ja kiukaan pohja on pinta-alaltaan niin pieni, ettei sillä ole vaikutusta kokonaisuuteen, joten ei tarvitse purkaa hyvin asettunutta rakennetta.
Salaojittavalla hengittävällä eristeellä eristettynä betonilaatta kuivuu nopeammin kahteen suuntaan ja vältytään yleiseltä betonilaatan reuna-alueiden käyristymiseltä. Alaspäin automaattisesti kuivuva lattiarakenne on myös hyvä kosteusturva, koko rakennuksen käyttöiän.
Kun tekee uuden lattian, on hyvä myös samalla uusia viemärit, uutta nykyaikaista betonilattiaa ei aivan mielellään sitten enää purkaa.
Salaojittavaa lämmöneristettä löytyy useampia paineluokkia 60 - 200 kpa ja kannattaa varmistua riittävästä lujuudesta seuraavaksi 50 vuoden suunnittelujaksoksi.

[Sähköpässi]

Kiitos hyvistä vastauksista. Olenkin tankannut jo viikkoja foorumin eri ketjuja samaan aiheeseen liittyen. Oli mukava saada vielä täydentävää informaatiota tähän takka-asiaan liittyen. Pohjaviemäri uusitaan samalla ja lattialämmityskin on tulossa koko kellariin vaikka ei ole tarkoitus rakentaa sinne asuinhuoneita. Kellarissa tulee olemaan sauna, kph, khh sekä takkahuone.

[Matti Alander]

Annan vielä yhden hyvän ja edullisen neuvon lattian rakentamiseen. Uudesta betonilattiasta tulee kelluva ja reunat toteutetaan irroituskaistalla seinärakenteesta. Betonilaatan alla on lähes aina mikrobikasvustoa ja betonilaatta hieman kutistuu kuivuessaan. Syntyy pieni rako, josta mikrobit voivat päästä huonetilaan. Tämä rako on helppo ja edullinen tiivistää vedeneristeellä ja tukiverkolla 100 mm seinälle ja 100 mm lattialle. Estyy mikrobien pääsy huoneilmaan ja Radonkin vähenee. Tietysti lattian alle voi tarvittaessa rakentaa lisäksi vielä Radon tuuletuksenkin.
80 mm on riittävä uuden betonilaatan paksuus, 4 tai 6 mm verkko 150 mm silmällä ja irti eristeestä 30 mm korokenappuloilla.

[Sähköpässi]

Kiitos arvokkaista neuvoista Matti. Huomasin että olet myös useassa ketjussa laittanut "säästörakennetta 100 mm Fuktisolia + 100 mm lattia eps". Tuo kuulostaa edullisemmalta kuin 200mm fuktisolia(vaikka hintaa en löydä tuotteelle mistään enkä myöskään jälleenmyyjää).

[Matti Alander]

Säästörakennetta 100 mm Fuktisolia alimmaiseksi, päälle 100 mm Fuktisolia on käytetty pitkään vähintään 15 vuotta ja kohtuullisesti toimii. Suodatinkangas päällimmäiseksi ja muovikalvoa ei pidä käyttää missään kohtaa, vaikka joskus vanhoissa ohjeissa näin on neuvottu. Eristeen vettymisen vaara on silloin erittäin suuri. Laittan kuivuminen alaspäin estyy myös totaalisesti.
Fuktisol tuote toimii kapillaarikatkona erinomaisesti ja huonekorkeutta, sekä työtä säästyy. Lattia Eps eristeessä vesihöyryn vastus on pienehkö ja jonkinmoista alaspäin kuivumistakin tapahtuu. Paras rakenne on tietysti täysin Diffuusioavoin rakenne, jolloin kuivumisominaisuudet huippuluokkaa. Lattialämmityksen alla 200 mm Fuktisolia ja uudisrakennuksissa joissa on tilaa on ammattilaiset käyttäneet 400 mm kevytsoraa alimmaisena ja 100 mm Fuktisolia päällimmäisenä. Laatta kuivuu erinomaisesti silloin kahteen suuntaan. Nopeasti ja betonilaatan reuna-alueiden käyristymisenkin ongelmasta päästään.
Eristyskyky Fuktisolissa ja lattia Eps eristeessä on suurin piirtein samaa luokkaa. Hintaeroa tietysti syntyy ja siksi sitä kutsutaankin säästölattiaksi.
Jälleenmyyjänä toimii kaikki Suomen rautakaupat ja omat jälleenmyyjämme, jotka löytyy kotisivuiltamme. Myös Piikkiössä tarjouksia lasketaan päivittäin ja toimitukset koko maahan ovat mahdollisia. Laskemme myös tarvittaessa kiinnikkeet ja suodatinkankaat ym. Kunhan saamme ympärysmitan ja arvioidun syvyyden maan pinnasta anturan pohjaan.
Määrittelemme myös tarvittavat eristeen lujuudet, joita löytyy väliltä 60 - 200 kpa.