Kapillaarikatkon tärkeys

[Matti Alander]

Kapillaarinen kosteudensiirtyminen perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen, mitä tiiviimpi rakenne sitä suurempi kapillaarisuus. Esimerkiksi savessa voi olla nousua jopa 300 metriä, puhtaassa pestyssä sinkelissä 15 cm jne...
Nyt talviaikaan kun rintamiestaloissa paljon uusitaan lattioita, on kapillaarikatko ja sen toimivuus äärimmäisen tärkeä asia remontin onnistumisen kannalta. Ympäristöministeriön rakennustapaohjeessa C 2 on asia varsin selvästi ohjeistuksessa.
Ongelmia aiheessa aiheuttaa muutamakin asia: Suunnittelijaa remonteissa, joissa kantaviin rakenteisiin ei kosketa harvemmin käytetään ja aihe jääkin varsinaisen korjaajan huoleksi. Usein ongelmia aiheuttaa myös materiaalien käsittely ja asennus. Voidaan tilata pestyäkin sepeliä, mutta kuormatessa, kuljetettaessa ja paikoilleen roudatessakin sekaantuu kapillaarikatkokerrokseen helposti hienoaineksia. Lyhyesti ei osata olla riittävän huolellisia. Sitten tulevat nämä vanholliset putkimiehet, jotka haluavat uusien putkistojen alle ja ympärille asennushiekan ja se oli taas siinä. Kolmanneksi iskevät moottorisahamiehet ja höylääjät joiden lastut ja purut joutuvat kapillaarikatkokerrokseen.
Kapillaarikatkokerros on kätevä suojata suodatinkankaalla väliaikaisestikin ja sen päältä voi imuroida purut ja epäpuhtaudet pois. Halvan kankaan voi myös kerätä pois lastuine päivineen ja käyttää vaikka pihanrakennuksessa.
Yksi ongelma on myös huonekorkeus varsinkin korjatessa ja yksinkertaisesti syntyy paljon työtä maata kaivaessa tai saattaa tulla rakenteellisiakin ongelmia. Kapillaarikatkokerrosta ei tule asentaa ulkopuolen salaojitustason alapuolelle, jolloin se voi täyttyä vedellä, eikä enää toimi suunnitellusti.
Salaojittavat lämmöneristeet ovat erinomaisia kapillaarikatkoja, kapillaarisuus ainoastaan 5 mm. Säilyvät helposti puhtaina siirreltäessä ja samalla saadaan mahtumaan myös lämmöneristys. Eristyskyky solupolystyreeni materiaalissa n. kolme kertaa parempi, kuin kevytsoralla, mikä sekin kapillaarikatkoversiona hyvä tuote aiheeseen.
Nykyisin lähes pääsääntöisesti toteutetaan uusi betonilattia lämmitettynä, jolloin betonilaatan alla tarvitaan hyvä lämmöneristys. Näin estetään haitallinen maaperän lämpiäminen talon alla ja säästetään runsaasti myös energiaa. Paras ja myös kosteusteknisesti toimivin lattia aikaansaadaan diffuusioavoimilla salaojittavilla eristeillä 200 mm vahvuisella kerroksella. Niin sanottuja säästörakenteita on tehty menestyksekkäästi rakenteella, alimmaisena 100 mm salaojittavaa hengittävää ja päällä pienehkön vesihöyryn vastuksen eriste 100 mm lattia eps 100 kpa, suodatinkangas ja betonivalu 80 mm. Kipsilattioilla voidaan valun paksuutta vähentää, mutta tällä kertaa etupäässä kapillaarikatkosta ja sen tärkeydestä.

[nevaste]

Kapillaarinen kosteudensiirtyminen perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen, mitä tiiviimpi rakenne sitä suurempi kapillaarisuus. Esimerkiksi savessa voi olla nousua jopa 300 metriä, puhtaassa pestyssä sinkelissä 15 cm jne...
Nyt talviaikaan kun rintamiestaloissa paljon uusitaan lattioita, on kapillaarikatko ja sen toimivuus äärimmäisen tärkeä asia remontin onnistumisen kannalta. Ympäristöministeriön rakennustapaohjeessa C 2 on asia varsin selvästi ohjeistuksessa.
Ongelmia aiheessa aiheuttaa muutamakin asia: Suunnittelijaa remonteissa, joissa kantaviin rakenteisiin ei kosketa harvemmin käytetään ja aihe jääkin varsinaisen korjaajan huoleksi. Usein ongelmia aiheuttaa myös materiaalien käsittely ja asennus. Voidaan tilata pestyäkin sepeliä, mutta kuormatessa, kuljetettaessa ja paikoilleen roudatessakin sekaantuu kapillaarikatkokerrokseen helposti hienoaineksia. Lyhyesti ei osata olla riittävän huolellisia. Sitten tulevat nämä vanholliset putkimiehet, jotka haluavat uusien putkistojen alle ja ympärille asennushiekan ja se oli taas siinä. Kolmanneksi iskevät moottorisahamiehet ja höylääjät joiden lastut ja purut joutuvat kapillaarikatkokerrokseen.
Kapillaarikatkokerros on kätevä suojata suodatinkankaalla väliaikaisestikin ja sen päältä voi imuroida purut ja epäpuhtaudet pois. Halvan kankaan voi myös kerätä pois lastuine päivineen ja käyttää vaikka pihanrakennuksessa.
Yksi ongelma on myös huonekorkeus varsinkin korjatessa ja yksinkertaisesti syntyy paljon työtä maata kaivaessa tai saattaa tulla rakenteellisiakin ongelmia. Kapillaarikatkokerrosta ei tule asentaa ulkopuolen salaojitustason alapuolelle, jolloin se voi täyttyä vedellä, eikä enää toimi suunnitellusti.
Salaojittavat lämmöneristeet ovat erinomaisia kapillaarikatkoja, kapillaarisuus ainoastaan 5 mm. Säilyvät helposti puhtaina siirreltäessä ja samalla saadaan mahtumaan myös lämmöneristys. Eristyskyky solupolystyreeni materiaalissa n. kolme kertaa parempi, kuin kevytsoralla, mikä sekin kapillaarikatkoversiona hyvä tuote aiheeseen.
Nykyisin lähes pääsääntöisesti toteutetaan uusi betonilattia lämmitettynä, jolloin betonilaatan alla tarvitaan hyvä lämmöneristys. Näin estetään haitallinen maaperän lämpiäminen talon alla ja säästetään runsaasti myös energiaa. Paras ja myös kosteusteknisesti toimivin lattia aikaansaadaan diffuusioavoimilla salaojittavilla eristeillä 200 mm vahvuisella kerroksella. Niin sanottuja säästörakenteita on tehty menestyksekkäästi rakenteella, alimmaisena 100 mm salaojittavaa hengittävää ja päällä pienehkön vesihöyryn vastuksen eriste 100 mm lattia eps 100 kpa, suodatinkangas ja betonivalu 80 mm. Kipsilattioilla voidaan valun paksuutta vähentää, mutta tällä kertaa etupäässä kapillaarikatkosta ja sen tärkeydestä.

Jos on maanvarainen laatta, niin eikös siinä riitä se, että hiertää vanhan laatan pinnan kunnolla rikki ja valaa päälle EPS-betonilla uuden kokonaisen/yhtenäisen laatan? Samalla tulee eristys ja laatta. Tai sitten epoksilla kattaa vanhan laatan ja sen päälle uusi EPS-betonivalu?

[Matti Alander]

Eps- betonin eristyskyky melko heikko ja tiivistämällä yleensäkin kosteusongelmat helposti vain vaihtavat paikkaansa. Se tietysti on jokaisen oma asia mikä on riittävä ja mitä haluaa.
Kapillaarikatkoa näin ei käytännössä synny ja uusikin laatta kuivuu varsin huonosti kumpaankaan suuntaan. Paras tavoite on tietysti , ettei betoni kastu ja kuivuu tehokkaasti kahteen suuntaan.

[nevaste]

Eps- betonin eristyskyky melko heikko ja tiivistämällä yleensäkin kosteusongelmat helposti vain vaihtavat paikkaansa. Se tietysti on jokaisen oma asia mikä on riittävä ja mitä haluaa.
Kapillaarikatkoa näin ei käytännössä synny ja uusikin laatta kuivuu varsin huonosti kumpaankaan suuntaan. Paras tavoite on tietysti , ettei betoni kastu ja kuivuu tehokkaasti kahteen suuntaan.

Halut ja rahat eivät valitettavasti aina kohtaa. Lueskelin tästä, että EPS-betonin lämmönjohtavuus oli 0,08 W/m2K, joka ainakin Parocin sivujen perusteella täyttäisi passiivitalon vaatimukset alapohjan eristeeksi. Kun se laatan poisottaminen ei ole mahdollista, niin pitäisi miettiä seuraavaksi paras ratkaisu. Pinta pois vanhasta betonilattiasta, reikiä lattiaan ja EPS-betoni kunnon paksuudella. Kapillaarikatko vaikka sillä Isodränillä yms. tuotteella (uuden laatan alle ja vanhan päälle).

"Passiivitaloissa voidaan käyttää erilaisia rakenteellisia ratkaisuja. Pienen lämmönkulutuksen varmistamiseksi lämpöeristyksen on kuitenkin aina oltava selvästi tavallista parempi. Seuraavassa esitetään kokonaislämmönläpäisykertoimen ohjeellisia tavoitearvoja ulkovaipan eri osissa:
ulkoseinä 0,07–0,1 W/m2K
alapohja 0,08–0,1 W/m2K
ulkokatto 0,06–0,09 W/m2K"

[Matti Alander]

Nyt varmaankin keskustellaan eri aiheista, luulin sinun tarkoittavan eps-betonilla, betonia joka sisältää eps-eriste kuulia. Mutta ilmeisesti tarkoititkin rakennetta betoni + eps eristys. Solupolystyreenin Lamda on 0.033 ja Fuktisol tuotteen 0.037 ja näitä latomalla päällekkäin saadaan U-arvo . n. 35 cm paksu Eps-kerros on U-arvoltaan 0.09 eli luokkaa passiivitalo vaatimus. Rintamamiestalosta harvemmin yritetään passiivitaloa ja harvemmin kellarin lattiaan saadaan aivan helposti näin paksua eristyskerrosta mahtumaan.
Uusissa taloissa 300 mm lattiaeristyskerros on kyllä nykypäivää ja kapillaarikatkokin vielä lisäksi tarvitaan.

[nevaste]

Nyt varmaankin keskustellaan eri aiheista, luulin sinun tarkoittavan eps-betonilla, betonia joka sisältää eps-eriste kuulia. Mutta ilmeisesti tarkoititkin rakennetta betoni + eps eristys. Solupolystyreenin Lamda on 0.033 ja Fuktisol tuotteen 0.037 ja näitä latomalla päällekkäin saadaan U-arvo . n. 35 cm paksu Eps-kerros on U-arvoltaan 0.09 eli luokkaa passiivitalo vaatimus. Rintamamiestalosta harvemmin yritetään passiivitaloa ja harvemmin kellarin lattiaan saadaan aivan helposti näin paksua eristyskerrosta mahtumaan.
Uusissa taloissa 300 mm lattiaeristyskerros on kyllä nykypäivää ja kapillaarikatkokin vielä lisäksi tarvitaan.

Ei, kyllä tarkoitin tuota EPS-betonia. Vähän epäselvästi kirjoitin. Tuossa on pdf asiasta https://latis.laattapiste.fi/latis/Tuotekortit/EPS.pdf

[nevaste]

tuplat..................

[lmfmis]

Nyt menee pullat ja vellit sekaisin....Epsbetonille tuo 0.8. On lämmönjohtavuus - joka ei ole siis U arvo, joka lasketaan rakenteelle.


Laskeskelemaan pääsee näin:

Lämmönläpäisykerroin (U) on rakenteen kokonaislämmönvastuksen käänteisluku.

U = 1 / RT

Eli lyhyesti RT = Rsi + R1 + R2 … Rse

jossa…

Rsi = sisäpuolen pintavastus (betoni = 0,17...voidaan varmaan käyttää tässä...)
Rse = ulkopuolen pintavastus (betoni = 0,04...edelleen)
R1 = d1 / l1, d1 = ainekerroksen paksuus m ja l1 = lämmönjohtavuus W / (m * K)

Eli:


Eli 0,5m EPS betonille 1/(0,17+0,5/0,08+0,04) = 1/6,46 = 0,15. ....ei riitä...

Metrin kerros EPS betoni alkaa olla U arvoltaan 0,078...eli passiivitaloon riittävää

Ja onhan tuossa kapseloinnissa muitakin ongelmia...

[Matti Alander]

Juuri näin ! Keskustelu vähän levinnyt kapillaarikatkosta ja sen tärkeydestä, mutta oppia ikä ja kaikki.
Hyvää Suomi 100 itsenäisyyspäivää kaikille palstan lukijoille !

[nevaste]

Joo, pahoittelut. En ole alan ammattilainen.

Mietin vaan keinoa miten hoitaa tuo lattiaremontti niin että ei tarvitse purkaa vanhaa laattaa. Ihminen on käynyt kuussa, joten siihen verrattuna luulisi olevan helpompi homma

Puhuitte kapseloinnista, niin tarkoititko viittaustani epoksipinnoitteeseen?

[lmfmis]

Mietin vaan keinoa miten hoitaa tuo lattiaremontti niin että ei tarvitse purkaa vanhaa laattaa. Ihminen on käynyt kuussa, joten siihen verrattuna luulisi olevan helpompi homma

Puhuitte kapseloinnista, niin tarkoititko viittaustani epoksipinnoitteeseen?

Epoksi, laasti yms...noita kapselointituotteita on. Kosteuden kapselointi on vain mielestäni huono toteutus.

Minulla on kutina mistä kiikastaa...Ei siis kannata pelätä piikkausta ja raakaa työtä näissä rintsikkakellareissa. Ei ole niin kallista kuin luulee ja lopputulos on niin lähellä hyvää kun pääsee. Jos itselleen tekee....

Jos myyntiin tekee niin maali päälle viikko ennen esittelyä ja kiero välittäjä on tehokkaampia. Turha kaplseloida silloinkaan..

[nevaste]

Mietin vaan keinoa miten hoitaa tuo lattiaremontti niin että ei tarvitse purkaa vanhaa laattaa. Ihminen on käynyt kuussa, joten siihen verrattuna luulisi olevan helpompi homma

Puhuitte kapseloinnista, niin tarkoititko viittaustani epoksipinnoitteeseen?

Epoksi, laasti yms...noita kapselointituotteita on. Kosteuden kapselointi on vain mielestäni huono toteutus.

Minulla on kutina mistä kiikastaa...Ei siis kannata pelätä piikkausta ja raakaa työtä näissä rintsikkakellareissa. Ei ole niin kallista kuin luulee ja lopputulos on niin lähellä hyvää kun pääsee. Jos itselleen tekee....

Jos myyntiin tekee niin maali päälle viikko ennen esittelyä ja kiero välittäjä on tehokkaampia. Turha kaplseloida silloinkaan..

Yksikerroksinen omakotitalo, jossa 90m2 maanvaraista laattaa ja väliseiniä keittiöstä lähtien (keittiö menee uusiksi). Että siksi ei hirveästi innosta tuo piikkaus... Jos nyt kuvitellaan, että piikkaus ei ole vaihtoehto, niin mikä olisi seuraavaksi paras keino? Tai edes, että osaako tavan rakennesuunnittelija kertoa sitä toiseksi parasta keinoa vai onko henkimaailman juttuja?

[lmfmis]

Juu. Olen tuollaisia yksitasoja 60-80 lukulaisia käynyt katsomassa ja remontin suunnittelu alkaa siitä mistä bobcatin saa ajettua sisään....

Kapillaarikatkoa ei saa ilman lattianpurkua ja salaojat ei auta koska laatta yleensä valettu hiekkapedin päälle. Muovikin siellä on. Eristeitä vaihtelevasti.

Bonuksena saa tehtyä viemärit ja lattialämmityl
ksen.

Suunnittelijaa saa käyttää. Suunniyelmia tulee vatmaan erilaisia. Myös noita kapselointeja.

[Matti Alander]

Saahan siinä sitten vielä bonuksena pienemmän energian kulutuksenkin ja varmasti arvonnousua rakennukselle. Radonkin tulee hallintaan ja asumismukavuus paranee merkittävästi.
Remontti on suuri ja suuritöinen, mutta tehtävissä ja huonosti sitä ei ainakaan kannata tehdä.
Suunnittelijaa kannattaa aina käyttää, niin ei jää mitään huomioimatta. Jälkeenpäin uuden teräsbetoni lattian piikkaaminen on melkoinen homma, joten viemärit ja vesijohdot myös uusiksi.
Välttäisin kyllä noita vanhan päälle valamisia, saattaa kosteudet helposti siirtyä väli- tai ulkoseiniin. Hyvä lämmöneristys ja kapillaarikatko ovat lattia remontin perusasioita, onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi.

[Mattibck]

Olihan aika mainos, muut on perseestä ostakaa meiltä periaatteella.
Juu enkä meinaa että tuote olis huono, mutta ei varmaan ainut toimiva vaihtoehto...