https://imgur.com/a/0Zzuo
Mitenkä lähtisitte korjaamaan tuota alakerran alareunaa, missä on villa lattian alareunan alla sokkelin ja kahitiilen välissä? Ja tulevaa seinän uudelleen eristystä, kyse on tallitilasta, jossa lämpötilaa pidetään 10-15 asteessa. Voin jo haistaa kahin alimmasta saumasta kostean villan käryn.
Mitenkä 70 luvulla on voitu tehdä näin typerä virhe rakenteessa?
Betoni villa tiili ja tiili villa tiili ovat varsin tunnettu kosteusongelmallinen rakenne, jota käytetty meillä vuosikymmeniä uudis- ja korjausrakentamisessakin. Kellarissa käytettynä ongelmaa aiheuttaa: Kapillaarinen kosteudennousu anturan kautta, talvella yläosan kondenssi ja kesällä alaosan kondenssi + kaikki muut mahdolliset: vedenpaine maan ja seinän välissä jne...
Korjaaminen pitäisi alkaa ulkopuolelta, talolla on jo ikää peruskorjausvaihe on jo ajankohtainen muutenkin. Yleinen korjausohje on, että kaikki vaurioitunut rakenne tulee poistaa metrin terveeseen. Tässä kombromissina voisi kuitenkin ajatella seuraavaa rakennetta, peruskorjaus ulkopuolelle, täydellinen remontti energiatehokkaasti ja kosteusteknisesti: Ympärykset auki uudet salaojitukset anturapinnan alapuolelle, rännivesijärjestelmät vuotamattomin kumitiivisteisin putkin, Bitumointi pois esim. hiekkapuhaltamalla haittaamasta kellarinseinän ulospäin kuivumista, 200 mm kerros hengittävää Fuktisol salaojittavaa lämmöneristettä, vesitiiviit pintakallistukset 3 metriä talosta ulospäin jne...
Kombromissi ajatus perustuu siihen, että näin saadaan tehokas ulospäin kuivuminen aikaiseksi, kosteusrasitustakin vähennettyä maan ja seinän välillä, estettyä kesäaikainen maanpinnan alapuolinen viileys ja kondenssi ja kastunut villakin kuivaisi kohtalaisesti.
Villarakenteen kuivuessa myös mikrobit vaipuisivat lepotilaan, kun yksi niiden toiminnan tae kosteus vähenisi murto-osaan. Lisäksi tietysti vaaditaan rivinteerauksen saumojen tiivistämistä, niin lattian, kuin seinienkin rajoissa ja ikkunoidenkin ympärillä, mahdollisesti koko rivinteerauksenkin sisäpintaa olisi tiivistettävä vaikka maalaamalla. Kriittisemmät kohdat edellä luetellut tiivistetään vedeneristeellä ja tukiverkkoa käyttäen.
Korostan että kyseessä on kombromissi, joita on tehty ja toimiviakin. Näin vältytään sisäpuolen suuremmilta remonteilta. Jos remontti intoa riittää niin tietysti villatkin voi poistaa ja purkaa rivinteerauksen jne...Siirtää lämmöneristyksen kokonaan oikeaoppisesti ulkopuolelle.
Kysymykseen miksi 70 luvulla on näin suunniteltu vastaan, että noudatettiin rakennustapaohjeita. Ajateltiin perustuksien kohdalla etupäässä sortumisen estämistä, kosteusteknistä toimivuutta vähemmän. Vielä tänä päivänäkään ei riittävästi osata ajatella, miten rakenne kuivuu, jos se jostain syystä kuitenkin kastuu.
Mattibck kirjoitti:https://imgur.com/a/0ZzuoMitenkä 70 luvulla on voitu tehdä näin typerä virhe rakenteessa?
OT Ai mitenkä 70-luvulla on voitu tehdä? No kun tehtiin! Tehtiin uutta, uutta vedotonta lattiarakennetta painumattomalla mutta kapillaarisella hiekkatäytöllä, uutta uusilla rakennusmateriaaleilla päin persettä, tukkeutuvilla salaolajputkilla, uutta muodikasta tasakattoa ja uutta muodikasta valesokkelia, uutta kylpyhuonetta lattialämmityksellä kapillaarisen maa-aineksen päälle, uutta uima-allasta ja takkahuonetta avotakalla mitähän vielä aivan umpityperää..huh. Mutta rakennusmääräysten mukaan mentiin.
Olen kasvanut lapsuuteni ja nuoruuteni 1970-luvun tyylipuhtaassa tiilirakennuksessa - kaikki virheet ja mokat "on aistittu". Been there! Siitä minulla on muistona astma ja karsea vainu kosteusvaurioille - ja kolossaalinen inho 1970-luvun arkkitehtuuria ja rakentamista kohtaan.
Matin esittämät ratkaisut kuullostavat järkeviltä maallikkorakentajan korvaan. Mutta varmaan olisi hyvä konsultoida jotain korjausrakentajaa ja houkutella paikan päälle, kai niitäkin kunnollisia on..
Jumalauta, saunan takana on tilaa!
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
Mattibck kirjoitti:https://imgur.com/a/0ZzuoMitenkä 70 luvulla on voitu tehdä näin typerä virhe rakenteessa?
OT Ai mitenkä 70-luvulla on voitu tehdä? No kun tehtiin! Tehtiin uutta, uutta vedotonta lattiarakennetta painumattomalla mutta kapillaarisella hiekkatäytöllä, uutta uusilla rakennusmateriaaleilla päin persettä, tukkeutuvilla salaolajputkilla, uutta muodikasta tasakattoa ja uutta muodikasta valesokkelia, uutta kylpyhuonetta lattialämmityksellä kapillaarisen maa-aineksen päälle, uutta uima-allasta ja takkahuonetta avotakalla mitähän vielä aivan umpityperää..huh. Mutta rakennusmääräysten mukaan mentiin.
Olen kasvanut lapsuuteni ja nuoruuteni 1970-luvun tyylipuhtaassa tiilirakennuksessa - kaikki virheet ja mokat "on aistittu". Been there! Siitä minulla on muistona astma ja karsea vainu kosteusvaurioille - ja kolossaalinen inho 1970-luvun arkkitehtuuria ja rakentamista kohtaan.
Matin esittämät ratkaisut kuullostavat järkeviltä maallikkorakentajan korvaan. Mutta varmaan olisi hyvä konsultoida jotain korjausrakentajaa ja houkutella paikan päälle, kai niitäkin kunnollisia on..
Hahaha! Kyllä tuo avotakka löytyy täältäkin.... kovasti olen koittanut miettiä, että mikähän siinä on ollut ideana, vaikuttaa vielä, että sitä on mahdollisesti edeltänyt joku toinen oikeasti lämmittävä tulisija, toivottavasti ei kuitenkaan pönttöuuni, ajatuskin itkettää että se olisi korvattu avotakalla.... Monesti olen huomannut että tämän talon -59 rakennettu osuus on kaikkinverroin parempi, kuin tämä uudempi osuus.
Niin tästä vielä sen verran, onneksi ainoastaan yksi seinä oli maan alla tällä rakenteella, purin sen kokonaan pois jo. Mielenkiintoista oli se, että seinä ja villat olivat täysin kunnossa ja kuivan oloiset, osuudelta jolla ei ollut bitumointia, jopa alalta joka oli hieman maan alla. Alue joka oli bitumoitu, oli käsin kosketeltavan kostea ja villat myös, selvästi tuo bitumointi oli siis estänyt ulospäin kuivumista todella tehokkaasti. Piikkasin ja hioin bitumit pois, ei ole edes kummemmin kapillaarista kosteutta muurissa.
