Riskirakenne lattia ja lattialämmitys?

[nevaste]

Ostin omakotitalon, joka on laajennettu ja peruskorjattu 2010-2012. Vanhasta ei käytännössä ole jäljellä kuin lattiarakenne (n.80m2) ja uudessa on betonilattia uusien määräyksien mukaan rakennettuna (n.100m2). Talo on rinteessä ja taloa ympäröi salaojat.

Kyse on siis vanhan puolen lattiasta, jossa on kelluva lattia. Rakenne on maanvarainen lattia, välitila ja sitten eriste ja gyproc ja kaakelilattia/laminaatti. Lattiassa on sähkölämmitys. Rakenne on nykytietämyksellä riskirakenne. Lattiaa on avattu ja mitattu kosteuksia eikä liian korkeaa kosteutta ole. Ilmanvaihto toimii vilpillä (nilan vpl25).

Kysymys, jostain täältä luin että lattialämmitys pitäisi ottaa kesällä pois päältä ettei turhaan lämmitä laattaa? Ajatuksena lienee se, että kosteutta tulee lisää laatan lämmittäessä alapuolista maata?

Toinen kysymys on se, että kuinka päästä riskirakenteesta eroon? Purkaa lattia, tehdä laattaa reikiä ja täyttää tila leca-soralla ja valaa lattia sen päälle?

[kakkaroolari]

Jos se ei ole kostea tuskin kannattaa tehdä mitään.

1. Jos "välitila" on 40 cm purua, jonka päällä lattialämmitys, ei se paljoa sitä laattaa lämmitä.

2. Riskirakenteesta eroon: lämmöneristeet laatan toiselle (ulko-) puolelle, ja kaikki puuosat pois laatan yläpinnan alapuolelle jäävältä osalta. Aika homma.

http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveell ... ttu-lattia

[nevaste]

Jos se ei ole kostea tuskin kannattaa tehdä mitään.

1. Jos "välitila" on 40 cm purua, jonka päällä lattialämmitys, ei se paljoa sitä laattaa lämmitä.

2. Riskirakenteesta eroon: lämmöneristeet laatan toiselle (ulko-) puolelle, ja kaikki puuosat pois laatan yläpinnan alapuolelle jäävältä osalta. Aika homma.

http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveell ... ttu-lattia

Ei ohjeissa ainoana ratkaisuna pidetty laatan poistoa? varmaan se turvallisin, mutta olihan siinä mahdollisuutena kaksoislaatta rakenne, vähän samaan tyyliin kuin tuossa ensimmäisessä postauksessa mainitsin.

Välitilassa ei ole purua, ehkä jäämiä. Sitten on mineraalivilla ->höyrynsulkumuovi-->lastulevy 23mm-->2*!3mm gyproc, jossa lattialämmitys js sitten laatta tai laminaatti. Laatan tuntumassa suhteellinen kosteus vaihteli 57%-77% välillä (mittaus tehty 2003). Mittausajankohdan jälkeen taloa on laajennettu ja PILP asennettu sekä talossa on 2 takkaa lisättynä.

[kakkaroolari]

Ei ole tietysti ainoa vaihtoehto. Vastasin ehkä hiukan eri asiaan. Kaksoislaattakin kai jossain luetaan riskirakenteeksi. Toisaalta kyllä olen itsekin miettinyt että mikä siinä on etteikö sitä alempaa laattaa voisi sinne maahan jättää. Ei kai se siellä ole sen kummempi kuin mikä tahansa epäorgaaninen kiviaines tai kallio - jos sen päälle vaan laittaa toimivan rakenteen. Kylmäksihän se laatta vetää kun eristeet on sen ja talon välissä - puuosat sieltä kannattaa korvata jollain muulla.

Mites tämä sinun kohteesi, paljonko sillä villakerroksella on paksuutta? Eikä siellä kovin kosteaakaan tunnu olevan, luulisi että jos maakosteutta nousee niin jäisi tuohon muoviin ja nostaisi prosentit sataan. Lieneekö tuolle sinun lattiallesi tarpeen tehdä mitään?

[nevaste]

Joka tapauksessa se on menossa uusiksi (siis lattia), koska laajennusosan ja vanhan osan lattiat ovat 5cm eri tasossa (talo rinteessä, eikä aiempi omistaja uskaltanut mennä alemmaksi sortumavaaran vuoksi). Korotetaan siis samalla vanhan puolen lattioita.

Sitä odotellassa olisi hyvä saada vastaus siihen lattialämmönn käyttöön kesällä. Kannattaako se olla päällä vai pois tuollaisessa lattiarakenteessa?

[kakkaroolari]

Paljos sulla sitä villaa on siinä puukorotuksessa? Jos luokkaa 200 mm tai enemmän niin tuskin juuri lämmittää alapuolista laattaa. Mutta tartteeko kesällä ylipäänsä lämmittää taloa? Eiks näissä ole yleensä tukalan kuuma kun on vielä huono ilmanvaihto (vaikka en kyseistä kohdetta tunnekaan).

[nevaste]

Paljos sulla sitä villaa on siinä puukorotuksessa? Jos luokkaa 200 mm tai enemmän niin tuskin juuri lämmittää alapuolista laattaa. Mutta tartteeko kesällä ylipäänsä lämmittää taloa? Eiks näissä ole yleensä tukalan kuuma kun on vielä huono ilmanvaihto (vaikka en kyseistä kohdetta tunnekaan).

Kysymys lattialämmityksestä liittyi siihen, että nouseeko kosteus kun lattialämmitys kuitenkin lämmittää laattaa ja kesällä suhteellinen kosteus on korkea eli lämmityksellä nostetaan tahtomatta kosteutta?

Ei tietoa villan määrästä

[kakkaroolari]

Juu ymmärsin, ja nouseehan se vesihöyryn määrä jos maa lämpiää. Mutta jos sulla on paljon eristettä sen lattialämmön ja maan välissä niin ei sen maan pitäs lämmetä siellä.

[nevaste]

No niin, asia etenee. Maanvaraisessa lattiassa on seuraava rakenne (piirustusten mukaan, parin viikon päästä avataan lattia ja porataan laattaan reikä):
1) 20cm seulottua soraa
2) Teräsbetonilaatta 8-10cm
3) Pehmeä mineraalivilla
4) Kosteussulku, muovi
5) Lastulevy 23mm
6) Kipsilevy 13mm *2 kpl ja siinä lämmityskaapeli
7) laatoitus tai parketti

Seinissä valesokkeli.


Nyt olisi tarkoitus poistaa lattia betonille vanhassa osassa. Betonipinta siivotaan ja laitetaan siihen kapillaarikatko (silikaattiliuos tai vastaava), mutta sellainen joka päästää vesihöyryn läpi. Betonin alla pitäisi olla (tarkistetaan tutkimuksella) sorapatja ja taloa kiertää sorarinteessä salaojat. Siihen päälle valetaan yhtenäinen EPS-kevytbetoni (styroxkevytbetoni) laatta ja samalla hieman korotetaan lattiaa. Päälle pintavalu ja vesikiertoinen lämmitys. Samalla metodilla poistetaan valesokkelit ja korotetaan väliseinät alkamaan uudelta tasolta. Miltä kuulostaa? Tuolla keinolla lattiasta ei saa riskirakennetta.

[lmfmis]

EPS betonin eristävyys on tuossa aika vaatimaton ja tulee lämmityksen alle. Pelkkä eps olisi parempi ettet lämmitä maata talon alla.

Oliko idea tuolle miksi?

[nevaste]

EPS betonin eristävyys on tuossa aika vaatimaton ja tulee lämmityksen alle. Pelkkä eps olisi parempi ettet lämmitä maata talon alla.

Oliko idea tuolle miksi?

Varmistutaan, että ei tule riskirakennetta. Laskelmien mukaan eristävyys on riittävä.

Ohessa korjausrakentamiseen erikoistuneen suunnittelujan kertomaa
"
Tämän jälkeen laatan päälle voidaan asentaa uusi korokelattia, joka on haastava saada tiiviiksi, tai lämmöneristys ja betonilaatta. Itse suosisin kuitenkin kolmatta vaihtoehtoa, eli styroxikevytbetonia, jolloin betonilaatan päälle saataisiin aikaan yksi massiivinen ilmatiivis kerros, jossa on lämmöneristys ja kantavuus samassa ja siihen on helppo liittää ympäröivät rakenteet tiiviisti. Tyroksibetonin päälle saisi asennettua lattialämmityksen ja päälle pintatasoitteen sekä laminaatin/parketin/laatan. Tuolla rakenteella lattiasta ei saa riskirakennetta yrittämälläkään. Ja luonnollisesti kaikki väliseinät puukoolatun lattian alueella nostettaisiin uuden laatan päälle. Ulkoseinien alajuoksut nostettaisiin myös mielellään lattiapinnan tasolle. "

[lmfmis]

Laskelmien mukaan eristävyys on riittävä.

Tietenkin kun riittävästi laittaa mutta rakenteesta tulee kallis ja paksu.


Lasku:

Maata vasten oleva rakennusosa0,16 W/(m²K)

Jos eristys EPS betonilla Lämmönjohtavuus: 0,08 W/mK

Tarttet 0,08/0.16 = 0.5 m eli puoli metriä täyttöä.

...kuutioina kertyy ihan kivasti.

En tiedä EPS betonin hintoka mutta onko suunnittelija nyt ihan varma että kannattaa?

[nevaste]

Laskelmien mukaan eristävyys on riittävä.

Tietenkin kun riittävästi laittaa mutta rakenteesta tulee kallis ja paksu.


Lasku:

Maata vasten oleva rakennusosa0,16 W/(m²K)

Jos eristys EPS betonilla Lämmönjohtavuus: 0,08 W/mK

Tarttet 0,08/0.16 = 0.5 m eli puoli metriä täyttöä.

...kuutioina kertyy ihan kivasti.

Tuo betonihan ei paina juuri mitään, mutta omaa riittävästi kantavuutta. Lisäksi laskukaava ei ole noin yksinkertainen, vaan jo 35cm paksuudella päästään 0,17 arvoihin. Tuohon löytyy netistä ihan valmiita alapohjan U-arvo-laskureita. 25cm päästään jo reilusti yli vanhan rakenteen. Mineraalivillassa kun ilmavirrat romauttaa eristävyyden, mutta tuossa materiaalissa sitä ongelmaa ei ole (eikä tietenkään muissakaan vastaavissa). Kallista? riippuu siitä millaisen tarjouksen saa ja ennen kaikkea kuivumisaika on erittäin lyhyt. Siinä ei useampi tonni tunnu missään.

En tiedä EPS betonin hintoka mutta onko suunnittelija nyt ihan varma että kannattaa?

[nevaste]

Laskelmien mukaan eristävyys on riittävä.

Tietenkin kun riittävästi laittaa mutta rakenteesta tulee kallis ja paksu.


Lasku:

Maata vasten oleva rakennusosa0,16 W/(m²K)

Jos eristys EPS betonilla Lämmönjohtavuus: 0,08 W/mK

Tarttet 0,08/0.16 = 0.5 m eli puoli metriä täyttöä.

...kuutioina kertyy ihan kivasti.


En tiedä EPS betonin hintoka mutta onko suunnittelija nyt ihan varma että kannattaa?

[nevaste]

Tuo betonihan ei paina juuri mitään, mutta omaa riittävästi kantavuutta. Lisäksi laskukaava ei ole noin yksinkertainen, vaan jo 30cm paksuudella päästään 0,17-0,18 arvoihin (huomioitu mm. sorapedin 200mm vaikutus). Tuohon löytyy netistä ihan valmiita alapohjan U-arvo-laskureita. 20cm päästään jo reilusti vanhan rakenteen U-arvon yli eli 0,25:een. Mineraalivillassa kun ilmavirrat romauttaa eristävyyden, mutta tuossa materiaalissa sitä ongelmaa ei ole (eikä tietenkään muissakaan vastaavissa). Kallista? riippuu siitä millaisen tarjouksen saa ja ennen kaikkea kuivumisaika on erittäin lyhyt. Siinä ei useampi tonni tunnu missään.

https://www.puuinfo.fi/mitoitusohjelmat ... C3%A4minen