Miten tähän päädyttiin?
- Olemme avovaimoni kanssa 25- vuotiaita ja yhteistä taivalta olemme kulkeneet nelisen vuotta. Ensimmäisen kerran katseemme kohtasivat rippileirillä, mutta juttu jäi vain nuoruuden ihastukseksi. Meistä tuli kuitenkin ystäviä ja liikuimme samoissa porukoissa, koska asuimme samalla paikkakunnalla. Ylä-asteen jälkeen eri opintolinjat vähensivät yhteydenpitoa. Armeija-aikanani yhteyndenpito tiivistyi ja tapailimme viikonloppuvapaillani. Armeija vei kuitenkin valtaosan ajastani ja lisäksi perhesyiden takia suhteelle ei löytnyt tarvittavaa aikaa ja energiaa. Kuten sanotaan "Kolmas kerta toden sanoo": Yllätykseksemme huomasimme istuvamme samoissa ammatikorkeakoulun pääsykokeissa. Olimme kuitenkin eri tutkintolinjoilla, mutta törmäsimme useasti opiskelijabileissä. Kohta huomasimme viettävämme yllättävän paljon aikaa yhdessä. Ystävämme kyselivät suhteemme vakavuudesta ja pilke silmäkulmassa vastasimme "vain hengailevamme". Pitkän jatkuneen vispilänkaupan jälkeen sain luvan kantaa omat vispilät tulevan avopuolisoni vuokrayksiöön...
- Elokuun alussa vuonna 2013 sain avaimen avopuolisoni silloiseen asuntoon. Asunto oli 42m2 vanha puurivitalo lähellä Porin keskustaa. Eristeet olivat lähinnä nimelliset - kesällä oli kuuma kuin saunassa ja talvella ikkunat piti skrapata sisäpuolelta. Asunnon lämmitystä hoiti kaksi alimitoitettua patteria jotka kykenivät lämmittämään kahden metrin säteeltä. Asunnon kakluuni ei myöskään ollut markkinoiden varaavin malli. Villasukat olivat ehdoton lisävaruste. Lisämausteen asumiseen toi myös viereen nouseva Puuvillan kauppakeskus joiden paalutukset pitivät huolen aikaisista herätyksistä.
Kuva sisältä jäätyneestä ikkunasta
- Olimme vain puhuneet yhteisestä omasta kodista, mutta emme varsinaisesti etsineet uutta kotia. Syyskuussa 2015 avovaimoni Mummu menehtyi yllättäen ja yksin asuvana hänen talo jäi tyhjilleen. Perikunta toivoi että talo jäisi sukuun ja me nousimme esiin potentiaalisempina ehdokkaina. Avovaimoleni talo ja miljöö oli tärkeä ja rakas, joten hän ehdotti minulle josko tekisimme siitä meidän kodin. Kävimme katsomassa taloa myös minun sukuni voimin ja kartoituksen sekä pienen pohdinnan jälkeen myös minulle syttyi kipinä uudesta kodista. Alkuvuodesta hieroimme kauppaa ja lopullinen kauppakirja allekirjoitettiin maaliskuun 4.päivänä 2016. Nyt myös avovaimoni 6-vuotias kääpiöpinseri pääsi muuttamaan kanssamme saman katon alle. Ja näin meistä tuli onnellisia rintamamiestalon omistajia.
Paikan historia: (Mahdollisia tarkennuksia myöhemmin)
- Vuonna 1954 avopuolisoni isoisovanhempien omistama tila lohkottiin kolmeksi tontiksi. Tontteja tuli asuttamman avopuolisoni Mummu ja hänen kaksi siskoaan perheinensä. Sisarusten miehet alkoivat rakentaa kukin tonteilleen koteja perheillensä ja tästä tämän kolmen tontin rivistö sai nimensä Vävylä.
Avopuolisoni Mummun ja Papan talo valmistui vuonna -56 jonka jälkeen se on tarjonnut kodin myös heidän kahdeksalle lapselleen. Joten vilinää ja vilskettä on riittänyt sekä sopu sijaa antanut.
- Vuonna -62 valmistui piharakennus jossa silloin pidettiin sikoja. Rakennusta on jälkeenpäin muutettu mm. vanhimpien sisarten ensiasunnoksi (todisteena oma sähkömittari)
- Vuonna -86 lasten muutetettua pois kotoa valmistui päärakennukseen elintasosiipi (PH+märkätilat+ sauna+TK+Varasto). Taloon on myös tehty pieniä pintaremonttia 2000-luvun alkupuolella.
Speksit:
Päärakennus: (3h+keittiö+OH+WC+ET+TK+PKH+PH+sauna+varasto+puolikellari)
Rakennusvuosi: 1956, (lisäsiipi 1986)
Tontinpinta-ala: 2188m2
Rakennuksen ala: 154m2
Kerrosala: 145m2
Kerroksia: 2+puolikellari
Huoneistoala: 108m2
Lämmitys: suorasähkö, patterit + varaavatakka sekä keittiössä toimiva puuhella
Piharakennus: (autotalli+varasto+pihasauna+ tupakeittiö ja huone)
Rakennusvuosi: 1962
Rakennuksen ala: 73,2m2
Muuta: Rakennukseen tulee kylmä vesi +sähkö
Miten tästä eteenpäin?
- Lyhkäisyydessään projektinamme on muuttaa mummula meidän näköiseksemme kodiksi. Tavoitteenamme on nykyaikaistaa taloa, kuitenkin vaalien ja kunnioittaen vanhaa. Remonttia tehdessä pyrimme pitämään yllä katoavaa kansanperinnettä "isältä pojalle" eli töitä tehdään mahdollisimman paljon itse vanhempien avustuksella ja tiedoilla.
Tää on jo historiaa, se johtu siitä että edellinen omistaja ei ollu hiffannu et pelkkä kipsilevy asuintilan ja kylmän sivuvintin välissä EI ERISTÄ 
