Kylmä rossipohja, kosteakin on...

[Paolo]

Tuossa kun oli noita 22 asteen pakkasia niin lämpömittari näytti rossipohjassa pahimmillaan +1.5 astetta, jännitti että miten käy putkien. Onko tämä normaalia?
Muuten tässä leutona talvena lämpöä ollut jotain viitisen astetta.

Talo on 20-luvulla rakennettu hirsitalo, enimmäkseen kallion päällä. Rossipohjan seinät noin 30cm paksua betonia. Tuuletusluukut suljettuna (sorbtiokuivain).
Korkeutta rossipohjassa toisessa päässä ehkä joku 160cm, toisessa päässä taasen palttiarallaa 50cm (kaltevuus tulee tuosta kalliosta). Kallion päällä paikoitellen jotain hiekantapaista.

Lisäksi kosteus tuntuu nousevan tosi nopeasti, kuivain huutaa vähän väliä (olen säätänyt sen 58% RH ja 4 asteen 'kynnyksellä', eli kun kosteus nousee yli 58 + 4 niin kone lähtee käyntiin).
Ei se pysy hiljaa kuin joitain minuutteja. Sähkömittari huutaa hoosiannaa...


Mitähän tälle tekisi? Kastepiste lienee tuolla koko ajan melkoisen matalalla...


Alanderilla olisi nyt hyvä sauma tässä keksiä mulle joku fuktisol-patentti! :)

[Matti Alander]

Rossipermannot ovat yllättävänkin monimutkaisia kosteustekniseltä käytökseltään ja kalliossa kiinni olevat rakenteet vaikeimpia korjattavia.
Vanhoissa rakennuksissa kuivuminen perustui paljonkin lämmön kuivaavaan vaikutukseen. Lattian läpi johtui lämpöä tehokkaasti, jopa piipun massiiviset perustukset siirsivät lämpöä rossitilaan.
Nykyisinkin on eduksi, kun taloa lämmitetään, niin kuivuminen tehostuu. Ilmeisesti mittaat suhteellista kosteutta, joka tilan viiletessä nousee, kun ilmaan ei enää mahdu kosteutta ja mittarin lukema kasvaa.
Absoluuttinen kosteus on kuitenkin grammoina kylmässä talvi-ilmassa vähäistä, joten ei syytä isompaan huoleen.
58 prosenttia on erittäin alhainen luku ja voit nostaa hygrostaatin arvoa vaikka 68 prosenttiin.
Minkähän tehoinen kone sinulla siellä kuivaamassa ? Yleinen koko on 2kw eli pienen lämpöpatterin verran, ei pitäisi sähkömittarin huutaa hoosiannaa, kuin 8 kW:n saunan kiukaalla.
Kuinka kauan kone on sinulla ollut, mitenkä kosteusasiat muuten talossa. Kuivaajaakin käytettäessä perusasioiden syytä olla kunnossa.

[Paolo]

Terve Matti, toivoinkin että lukisit ja valistaisit reppanaa! :D

Kuivain on mallia DST Recusorb DR-30D, mitähän tuossa nyt tehoja lienee... Se on ollut alapohjassa nyt reilun kuukauden.

Muista kosteusasiosta osaan sanoa vain että jonkinlainen salaoja tuolla on edellisen omistaja toimesta tehtynä, toimivuudesta en osaa sanoa. (En ole omistanut taloa vielä kauaa, ja käyn sielä vain viikonloppuisin touhuamassa).
Sokkelin reunalla on huonosti asennettu patolevy sillä matkalla kunnes pintaan tuleva kallio tulee vastaan. Patolevy tuskin edes ulottuu koko perusmuurin pohjaan saakka. En tiedä onko routasuojausta.

Talon sisällä en ole havainnut kosteutta, bauhausin halpis kosteusmittari näytti viime viikolla 25% RH keittiössä.

Nostanpa heti ensitöikseni tuon kuivaimen tavoitekosteuden ylemmäs.


Mitenkäs sitten kosteaan kesäaikaan? Kannattaisiko silloin kuitenkin tavoitella tuota alle 60% RH?

Kiitoksia.

[Matti Alander]

Patolevyhommat tuon ikäisessä talossa viittaa siihen, että ylimääräisen kosteuden kanssa on ollut ongelmia ennenkin. Huolimattoman näköinen asennus taas siihen, ettei aivan kaikki ole sääntöjen mukaan. Patolevyn suojalista tulee olla maanpinnan alapuolella.
Kuivain on siispä juuri asennettu ja käy senkin vuoksi ahkerasti, jos kosteaa on ollut vuosia niin kuivaaminenkin kestää. Kuivaaja kuivaa myös rakenteita betoniperustuksia ja puulattiaa, samassa lämpötilassa kosteus siirtyy kuivempaan suuntaan ja pyrkii tasaantumaan, vähän niin kuin kalsarien kuivaaminen kellarissa.
Kuivaimesi on Japanilaista huippulaatua, eikä mikään Bauhaus. Tuttu merkki meille jo vuosien takaa ja toimiva. Kuivaimen kyljessä on laatta, josta selviää paljonko kone käydessä ottaa energiaa.
En itse ole kuivaimien mikään huippuasiantuntija, sitä sektoria meillä hoitaa LVI-insinööri Jussi Alander ja kysymykset voi osoittaa suoraan sähköpostilla jussi@malander.fi.
Asiaa seuranneena ja lopputuloksen nähneenä, olen kyllä vahvasti kuivaimien kannalla, jos ongelmaa ei muuten kuriin saada.

[Paolo]

Kuivain vaikuttaa kyllä laadukkaalta vehkeeltä.

Ainoa ongelma on ollut se ettei 10A sulake riitä, vaikka teknisissä tiedoissa niin väitetään. Sähkärin arvaus oli että koneen käynnistyessä hetkellinen 20A kuorma sulattaa lankaa sulakkeesta. (10A hidas sulake kestää muutaman päivän)

Lisäksi koneen pinnalle kertyi jäähuurrekerrosta noilla 20-asteen pakkasilla, mutta eipä tuntunut vaikuttavan laitteen toimivuuteen.

Jotenkin olin siinä uskossa että tuo kuivaimen asentaminen ja sen myötä rossipohjan tuuletusaukkojen tukkiminen nostaisi roimasti lämpötilaa. Noh, ehkä ilman kuivainta oltaisiin oltu jo reippaasti pakkasen puolella ja putket halki. :)


Aiheesta viidententeen; mikä nyt on viimeisin tietämys, kannattaako tuollaisen syvähkölle pintamaan alle ulottuvan tuulettuvan alapohjan perusmuurin viereen laittaa routaeristeitä, tai muuta lämpöeristettä?
Onko maan lämmittäminen kosteusteknisesti hyvä vai huono asia? Eikö jonkinlaisen maalaisjärjen mukaan rossipohjan sisälämpötilan ja ulkopuolisen maan lämpötilan ero kannattaisi olla mahdollisimman suuri jotta vesihöyryn paine tasaantuisi ulospäin kohti kylmää?

En tajuu ja on vaikeeta...

[Matti Alander]

Sähköhommat jätän sovinnolla sähkömiehille, varmasti vanhan talon johdot on syytä tarkistaa, onko koko riittävä. Sulakkeet eivät aivan turhaan ole käytössä, niillä suojataan liikaa lämpiämistäkin.
Ilmankuivaaja lämmittää jonkin verran, mutta mikään lämmityslaite se ei ole.
Routaeriste on routaeriste ja lämpöeristeet ovat erikseen. Jos talo on noinkin kauan toiminut ilman routaeristeitä, tuskin tarvitsee niitä nytkään ja oliko rakenne kiinni vielä kalliossa ?
Rossitilan lämpötilaa voi nostaa, sokkelipalkkien eristämisellä ja lämmöneristeellä maan pinnassa, joka vähentää kosteudennousua maaperästä.
Tällä hetkellä laittaisin sähköt kuntoon ja seuraisin koneen toimintaa ainakin ensi syksyyn.

[Puulämmittäjä]

Minulla on samantapainen rossitila ratkaisu, siis sisäkorkeuden suhteen. Talo rakennettu 2012. Pohjatyövaiheessa poistin kallion päältä kaiken maa-aineksen ja jopa pesin kallion. Eli kallio on nyt avoin eikä päällä ole usein rossitilan pohjalle laitettavaa kevytsoraa.
Kivijalassa on 22 kpl. ns.kissankoloja mitat n.200x300 mm. Ne ovat kaikki auki aikavälillä toukokuu-marraskuu. Lämpimällä kesä ilmalla "tankataan" kallioon lämpöä. Keskitalven aikaan on auki 4 koloa ristikkäin eli yksi kullakin talon seinustalla. Lämpötila nyt 4.4 astetta kesän puolella.Ulkolämpötia 5 pakkasasteen seudulla. Kovillakin pakkasilla eli rossitilan lämpötila laske pakkasen puolelle. Rossitila on aivan kuiva ei lämmitystä eikä kosteudenpoisto laitetta. Maalämpö säteilee kalliosta lämpöä ja saa aikaan ilmankierron. Kylmä talvi-ilmahan on kuivaa. Rossitilassa ei kannata varastoida esim. puutavaraa joka sitoo kosteutta. Minulla on siellä vain auton kesärenkaat ja kesällä tarvittavat kasteluletkut. Mietippä mitä kannattaisi nyt heti tehdä, ja mitä sen jälkeen toisena työnä. Kolmaskin työvaihe kurkistelee sen jälkeen "nurkan takana".

Vielä yksi kysymys Paolollalle. Minnekkä poistaa sähköinen kuivauskone sen veden jonka se ilmasta irti saa. Vai kierrättääkö kone jatkuvasti samaa kosteaa ilmaa itsensä läpi? Nopeasti nouseva kosteuslukema ruokkii edellä mainittua tilannetta.

[Matti Alander]

Ilmankuivaajan asennuksessa yleensä kaksi reikää , sissänotettavalle korvausilmalle, joka kuivataan. Toisesta reijästä putki ulos. Kyse on sorbtiokuivaajasta, kondenssikuivaaja sitten eri asia.
Suhteellisen kosteuden nousu johtuu tilan viilenemisestä.

[Puulämmittäjä]

Jos ymmärrän edellisen oikein pitäisi kuivauskojeen imuilma ottaa rossitilasta ja poistuva kosteus ( kondenssi vesi ) pitäisi poistaa putkella rossitilan ulkopuolelle. Ainakin yksi ns."kissankolo" pitää olla auki, siitä kuiva talvi-ilma korvaus-ilmaksi. Muuten ei homma onnistu. Rossitilassa olevat vesiputket tarvitsee eristää ennenkuin alkaa tekemään mitän muutosta nykyiseen tilanteeseen. Ja mietintään se kallion päällä oleva hiekka/ ruskomulta maa-aineksen poisto. Sehän sitoo kosteutta ja samalla "imee" kivijalan ulkopuolelta uutta vettä, joka haihtuu kosteudeksi rossitilaan. Mielestäni tämän voi tehdä vaikka ensiksi.

[48tönö]

Niin asiantuntijat kun kertoo, että kun ostat multa kalliilla tämän kuivaimen niin kosteus suorastaan revitään rakenteista ja maailma hymyilee.

...Ja sitten vasta korjataan.

[Matti Alander]

Olet ymmärtänyt väärin, ensin pitää olla kaikki perusasiat kunnossa: Salaojitukset, rännivesijärjestelmät, maakallistukset, kapillaarikatkot, perustuksien eristykset jne...
Ellei sittenkään kosteus helpota on viimeinen ratkaisu ilmankuivaaja.
Korjausrakentaminen on aina vaativampaa puuhaa, kuin uuden tekeminen ja silloin joskus joudutaan kombromisseihinkin.
Rossipermantojen ehkä yleisin vitsaus on lattioiden runsas eristäminen, joka viilentää tuuletustilaa ja kondenssi on herkässä. Myös tulisijojen käyttämättömyys ja siirtyminen sähkölämmitykseen voi viilentää rakenteita.

[Paolo]

Jos ymmärrän edellisen oikein pitäisi kuivauskojeen imuilma ottaa rossitilasta ja poistuva kosteus ( kondenssi vesi ) pitäisi poistaa putkella rossitilan ulkopuolelle. Ainakin yksi ns."kissankolo" pitää olla auki, siitä kuiva talvi-ilma korvaus-ilmaksi. Muuten ei homma onnistu. Rossitilassa olevat vesiputket tarvitsee eristää ennenkuin alkaa tekemään mitän muutosta nykyiseen tilanteeseen.

Koneesta lähtee sokkelin läpi ulos kaksi 80mm putkea; toisesta otetaan prosessi ilmaa sisään ja toisesta puhalletaan kosteaa ilmaa ulos. Laiteen kyljessä on lisäksi kaksi 100mm reikää, joista toinen on avoinna ja imee rossipohjasta ilmaa, toisesta lähtee iv-putki joka haaroitettu rossipohjan toisen pään nurkkiin - niistä puhalletaan käsiteltyä kuivaa ilmaa.

Ja mietintään se kallion päällä oleva hiekka/ ruskomulta maa-aineksen poisto. Sehän sitoo kosteutta ja samalla "imee" kivijalan ulkopuolelta uutta vettä, joka haihtuu kosteudeksi rossitilaan. Mielestäni tämän voi tehdä vaikka ensiksi.

Uskaltaako jättää kallion paljaaksi? Lecapapu-peite yms vähän haastavaa jyrkän kallion + paikoitellen matalan tilakorkeuden vuoksi...


Ihmettelen millä taikuudella ryömintätila pysynyt "hyvänä" viimeiset 88-vuotta: kivijalassa vaivaiset kaksi pientä tuuletusaukkoa. Ainakaan siellä ei haise miltään, ei näy homeita pintapuolisesti, pientä lahoa muutamassa lattiahirressä. Jollakulla käynyt ehkä moukantuuri, tai sitten homeet ja mädät piilossa jossain purujen seassa.



PS. Kuivain oli pysynyt päällä koko viikon 16A sulakkeen kanssa, joten ohjekirjan 10A ei pitäne 100% paikkaansa, ainakaan wanhanmallisten tulppasulakkeiden kanssa.
Nostin nyt tavoitekosteuden 64% RH, ei käy kone enää niin ahkerasti. Ehkä tästä riittävän hyvä tulee, tai ainakin keskinkertaista.

Nyt pikkupakkasilla alapohjan lämmöt päälle +5 astetta. Olihan tuo taannoinen -22 astetta pakkaspiikki aika kova, mutta sentään plussalla pysyi tuolloinkin.



Seuraavaksi muutan kyllä kerrostaloon niin loppuu jatkuva ressaaminen. Ei passaa mulle tämä.

[Puulämmittäjä]

Minulla on, kuten aiemmin jo kirjoitin, talon alusta aivan puhtaalla kalliopinnalla. Rossitila on pysynyt kuivana ja "kesän puolella" jo viisi talvea. Niitä "kissan koloja" on auki talvella 4 kappaletta. Kesällä 22 kappaletta. Jos kallion päälle laittaa sen Lega-soran, se eristää kalliosta nousevan maalämmön. Niin minunkin uuden talon pohjarakennus ohjeissa oli, että Lega-soraa pitää rossitilan pohjalle laittaa. Näin on varmaankin hyvä jos rossitilan pohja on maapohjainen. Valvovan rakennusmestarin kanssa asiaa puntaroitiin ja päädyttiin nykyiseen ratkaisuun. Eihän kovasta kalliosta pitäisi vettä erottua. Päätimme että jos kosteutta alkaa ilmenemään, niin sitten Lega-sorat pintaan. Tämä ei ole EU-tirektiivi, vaan tavallinen "matti meikäläinen" kokeile ja keksi tilanne. Jokainen saa tästä tehdä omat päätelmät. Sitten vielä niistä kuivaimen sähkönsyöttö sulakkeista. Jos alunperin on ollut 10 amp. sulakkeet niin sulakepohjan vaihtaminen suuremmaksi että 16 amp. sulake sopii sisään, vaanii vaara. Onkohan vanhan talon kaapelointi sille käytössä olevalle pistorasialle tarpeeksi paksua 16 amp. kuorman käyttöön. Jos kaapelointi on 10 amp. sulakkeen mukainen on mahdollista että kaapelit alkavat lämmetä ja tulipalon vaara siitä muodostuu, varsinkin puutalon seinien läpivientien kohdalla. Ehkä tämä asia kannattaisi tarkistaa sähkömiehen kanssa.

[Paolo]

Sitten vielä niistä kuivaimen sähkönsyöttö sulakkeista. Jos alunperin on ollut 10 amp. sulakkeet niin sulakepohjan vaihtaminen suuremmaksi että 16 amp. sulake sopii sisään, vaanii vaara. Onkohan vanhan talon kaapelointi sille käytössä olevalle pistorasialle tarpeeksi paksua 16 amp. kuorman käyttöön. Jos kaapelointi on 10 amp. sulakkeen mukainen on mahdollista että kaapelit alkavat lämmetä ja tulipalon vaara siitä muodostuu, varsinkin puutalon seinien läpivientien kohdalla. Ehkä tämä asia kannattaisi tarkistaa sähkömiehen kanssa.

En sentään lähtenyt tuohon hommaan, vedin vaan jatkoroikkaa talon siäpuolelta 16A keittiöpistokkeesta.

Eipä vähään aikaan vaimo käyttele tehosekoitinta.

[Puulämmittäjä]

Katsoitko onko jatkoroikan kaapelin merkintä 2.5 neliömilliä. Normaalisti useimmat jatkoroikat ovat 1.5 neliömillisiä.