Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

[Rikhardos]

Moi!
Valitettavasti ei ole antaa vastauksia, mutta kysymyksiä kyllä.
Itsellä hieman vastaava projekti menossa ja ajatuksissa myös noin 20 cm eristevahvuus.

Miten päädyit toteuttamaan lattian eristykset? Viistitkö maata sokkelista 45 asteen kulmassa ja siihen kylkeen sitten fuktisolit?
Itseä jännittää mahdollinen veden nouseminen kellariin, joka sitten voisi huuhdella siitä anturan alta tavaraa pois. Taikka sitten maa kuivuu ja sen takia maa kutistuu ja taas talo uppoaa.

Ulkoseinille valoin anturaa leventävän valun, jonka toivon pitävän maan paikoillaan. Väliseinien kanssa en ole vielä päättänyt mitä tehdä, mutta sama murhehan niitäkin koskee.

[Tumi]

Lattiassa on tosiaan 20 senttiä eristettä (fuktisol). Ja seinissä ei ollut anturaa laisinkaan lukuunottamatta joitain pieniä kohtia, pelkkä sokkeli. Joten kyllä kylmäsi kaivaa jonkin verran jopa tuon sokkelitason alapuolelle, jotta huonekorkeutta olisi tarpeeksi. Homman ratkaisin kaivamalla maata osissa pois sokkelin alta ja muuraamalla anturaharkkoja n. 1,5 metrin välein noihin kohtiin. Sekä ulko- että väliseiniin. Tämän jälkeen hyvin tiiviinä ollut maa pois kokonaan (ihan seinän suuntaisesti).

Hiekkaharjulla veden nouseminen ei niin huoleta, ja mullahan on talossa kellarin kellarikin, jonka lattialle ei ole lätäköistä päässyt muodostumaan. Rankkasateella toki harjunpuoleinen seinä siellä selkeästi kostuu enemmän.

Lattiaeristeen alle laitoin Radon-putken, ja myös viemäri uusiutuivat samalla helposti muovisiksi. Noin muutoin lattiarakenne on nyt suodatinkangas - 200mm fuktisol - suodatinkangas - 80mm (noin) valu, jossa vesikiertoinen lämmitys. Pintamateriaalina epoksimaali Tikkurila acvacoat.

Maanpäällisen osan seinärakennekin alkaa hahmottumaan, kiitos tämän foorumin selailun. Laitetaan jossain vaiheessa idea julkiseksi.

[Tumi]

Noniin, nyt on fuktisolit myös seinissä 200m;n vahvuudella. Maanpäällisen osan rakenteeksi on tulossa WeberVetonit 137 oikaisulaasti, 100mm EPS 60S seinä liimalaastilla408 kiinnitettynä, ja tämän päälle Weberin 410. EPS:n ylätahkon viistin 15 asteen kulmaan, ja tuohon tulee tippalista päälle. Täytyy laittaa pari kuvaa koneelta käsin, kun en puhelimella osaa.

[Matti Alander]

Tässä hyvä ketju kirjoituksissa ja paljon opettavaista. Viimeiset kysymykset miten rappaus eps- kiinnitetään seinään ? Mekaaninen kiinnitys eristekiinnikkeillä ja liimaus paisumattomalla uretaanilla. Mikäli oikein hifistelee niin upottaa mekaaniset kiinnikkeet eristeeseen sentin verran ja liimaa kantojen päälle eps paikat, niin ei näy kiinnikkeet talvella rappauksen läpi.
Tippalista ei tosiaankaan rappaus eps eristeen päällä ole lainkaan niin pahan näköinen mitä helposti kuvitellaan. 1900 luvun alun taloissa puinen tippalista on enemmän sääntö kuin poikkeus ja sopii kohtuu hyvin silmään.

[Rikhardos]

Saitko Tumi EPS:t seinään? Millä teit viisteet?

Kerronpa samalla lyhyesti tähän mitä omassa kellarissa tehtiin, josko siitä jollekkin olisi iloa. Itse ainakin olen tämän foorumin kellariaiheet lukenut moneen kertaan läpi.

Vanha lattia alkoi suoraan anturasta ja huonekorkeutta oli alle 210, joten eristystä ja lattiaa ei saanut kaivamatta järkeväksi.
Päädyin oikaisemaan anturat ja jatkamanaan niitä sivusuunnassa siten, että eristeet sai betonia vasten. Googlaamalla benching ja basement löytyy kuvia vastaavista. Sekaan tuli sen verran rautaa kuin mahtui ja sinne tänne tartuntoja. Tämän toivon siis pitävän anturan alla olevan maan paikoillaan sen sijaan että olisin vain viistänyt sen lapion kanssa ja laittanut eristeet perään. En tiedä oliko turhaa, mutta tuo ehkä mielenrauhaa.

Halusin suihkun puolelle yhtenäisen lattian, joten väliseinien alle valoin uudet anturat. Anturan ja sokkelin välin täytin juotosbetonilla. Ei tullut kapillaarikatkoa, eikä pohjaa päässyt tiivistämään koneella. Tein ne vaihtelevissa, mutta korkeintaan metrin pätkissä. Meni kyllä yöuniin tuo homma. Vielä ei mikään ole haljennut, mutta eipä ne siellä ole olleetkaan kuin ehkä vajaa puolisen vuotta.

Viemärit ovat padotuskorkeuden alapuolella noin 35 senttiä. Tuon tarkistin mittaamalla kadun kaivon kannelta sokkeliin ja siitä kellariin laserin kanssa. Ei varmaan ole millilleen, mutta ehkä muutaman sentin sisällä. Selvää oli että viemäriä ei saanut padotuskorkeuden yläpuolelle mitenkään, joten päädyin padotusventtiiliin. Pumppu ei kiinnostanut ja koko kadulla ei tähän asti ole murheita viemäreiden kanssa ollut.
Padotusventtiili on Viega Optifix 3, maksoi noin 300 euroa. Nykyisen ympäristöministeriön asetuksen mukaan padotusventtiilin saa saneerauskohteessa asentaa yhteen vesipisteeseen, edellinen RakMk ei sellaisesta maininnut. Tuohan ei vastuulta silti suojaa ja jos kakka tulee kellariin, menee se samalla tuulettimeen. Vakuutus tai vesilaitos ei sitä korvaa, vaikka olisi kuinka hieno venttiili. Mutta pidän riskiä kuitenkin aika pienenä. Pumppu taas varmasti olisi joskus hajonnut.

Rakenne lattiassa on seuraava:
Savi-/silttimaa->suodatinkangas->6-12 tasaus->Fuktisol tai vastaava 100kpa, 100mm-> 100kpa EPS, 100mm->6-150 verkko nappuloilla irti-> noin 8-10 cm laatta. Erotus seinistä/anturoista irrotuskaistalla.
Maa on kostea, mutta vettä sinne ei onneksi ainakaan tarkasteluaikana noussut. Talo on rinteessä, eikä pohjavesi voi sinne kyllä ylettyä. Muutenhan naapuritalot kelluisivat vedessä.

Saunaan laitan rivinteerauksen 88-harkolla ilman eristeitä. Ulkopuolelle sitten myöhemmin 200mm fuktisol ja sokkeliin 100mm EPS.

Suihkuun laitan vesieristeeksi Schönox 2K-DS:n. Tuon tapauksessa ihan valmistaja lupaa että päästää vesihöyryn liikumaan ja erikseen mainitsee että sopii kellareihin. Eikä ehkä tarvitse uuden betonin kuivuudestakaan stressata niin paljoa? Ardexin neuvonta ei suositellut edes 8+9:ä jos kapillaarikosteisiin paikkoihin, vaikka sitä täällä mainostetaankin.

Jos nyt pitäisi tehdä uudestaan, niin kellarissa pitäisi olla vähintään 240 senttiä huonekorkeutta, jotta ei joutuisi anturoiden alle kaivelemaan.
Yritän muistaa vielä vastata jos tulee jotain komplikaatoita anturoiden tai sokkeleiden kanssa myöhemmin.