Lattiaa rakentamaan

[Matti Alander]

Tätä aihetta käsitelty jo aikaisemminkin, pyrin nyt laittamaan koko homman yhteen ymmärrettävään pakettiin. Näin talvisin kun on aikaa noita sisäpuolen remppoja toteuttaa ja homma lähtee lattian toimivuudesta. Nyt keskitytään enemmänkin kellaritilojen ottamiseen asuinkäyttöön, mutta sopii myös kaikkeen lattioiden rakentamiseen myös matalaperustus vaihtoehdossa. Kosteustekninen ajattelu käy samoin uudisrakentamiseen, mikäli joillakin sellaisia hankkeita mielessä.
Alkuperäinen rintamamiestalon kellari on yleisesti eristämätön ja kosteuden kuivuminen tapahtuu sisäänpäin. Tuulettaminen korvausilma räppänöillä, joista villasukat ja vanhat kalsarit voi poistaa. Piipussa puolet tuuletushormeja, joka pitkänä versiona kyllä vetää painovoimaisestikin hyvin.
Moni on huomannut kellarin lattialla pahvilaatikoiden pohjien homehtuneen ja seinässä kiinni olevien tavaroiden pilkullisen pinnan. Alkuperäisessä rakenteessa kannattaa tämä ottaa huomioon ja varmistaa ilmankierto ja kuivuminen.
Usein kysytään tarvitseeko vanha lattia poistaa, kyllä se on varminta ja usein se onkin jo tiensä päässä, jopa pullistunut sisäänpäin tai painunut alaspäin, täynnä halkeamia.
Homma on tietysti hikinen ja työläs, mutta yleisesti vanha betonilattia kuitenkin melko pehmennyttä betonia ja raudoituskin vähäinen.
Ensimmäinen ongelma on huonetilan tuleva korkeus, ennenvanhaan ihmiset olivat lyhyempiä ja kellarikin etupäässä varastokäytössä, autotallina ja perunakellarina. Lattialämmitys alkaa olla vakiokamaa ja eristeetkin tulisi saada mahtumaan. Perustuksien jatkaminen alaspäin suurentaisi työmäärää merkittävästi ja riski painumillekin kasvaisi.
Melko pienellä riskillä voidaan kaivaa tarvittaessa n. 10 cm anturan alapuolelle, kunhan anturan alta ei maaperää häiritä. Tietysti tapauskohtainen harkinta aina kannattaa, kun antura voi puuttua kokonaankin tai olla kivilatomo versiota, jolloin kivien irroittelemassa jo asettuneena tulee välttää.
Salaojittava lämmöneriste huokoisena alipaineettomana rakenteena on kätevää käyttää lattiankin alla kapillaarikatkona, jolloin uuden rakenteen paksuutta saadaan minimoitua. Tällöin erillisiä kapillaarikatko kerroksia ei tarvita ja eristyskerrosta voidaan hyödyntää myös Radonin poistossa.
Paras lämmöneristävyys ja kuivaava rakenne saadaan 200 mm kerroksella Fuktisol eristettä, varsinkin lattialämmityksellä varustettuun uuteen rakenteeseen. Runsaasti käytetty myös niinsanottua säästörakennetta: Alimmaisena 100 mm Fuktisolia ja päällä 100 mm lattia Eps eristettä, jossa vähäinen vesihöyryn vastus tiheämpiin Eps eristeisiin verrattuna.
Muovikalvot unohdetaan ja eristeen päällä käytetään suodatinkankaita, lattialla mahdollisuus kuivua kahteen suuntaan. Rakentaminen nopeutuu ja betonilaatan käyristyminen vähenee.
Kevytsora myös erinomainen tuote, kosteusteknisesti Diffuusioavoimena, mutta huonon eristyskykynsä puolesta huonommin soveltuu, silloin kun huonetilan korkeus rajoittaa. 60 cm paksuuksia mahtuu vain uudisrakentamiseen ja silloinkin sokkelin korottaminen jo kustantaa.
Kantava laatta rintamamiestalon lattiassa harvinainen rakenne, mutta niitäkin tullut vastaan. Siitä kielii yleisesti paksu massiivinen rakenne usein kiviä täynnä. Jos vähänkin epäilee, niin ammattilainen paikalle tai mikäli löytyy vanhoja kuvia, niin niistäkin voi tarkistaa. Sitten meneekin jo vaikeammaksi ja vaatii suunnittelua, miten korjataan.
Seuraava pähkinä purtavaksi voi olla rivinteeraus, miten toteutettu onko purettava ? Rakennetaanko uusi ja kuormitetaanko tulevaa uutta betonilaattaa ? Jos ulkopuolinen eristys olemassa, niin usein tullaan toimeen ilman rivinteeraustakin. Rivinteeraus on ollut hyvä ja toimiva rakenne monasti ja miksei vieläkin. Vie kuitenkin myös melkoisesti tilaa ja aiheuttaa päänvaivaa uuden betonilaatan rakenteille.
Mikäli päädytään uuteen rivinteeraukseen on yleisesti betonilaattaa hyvä paksentaa pari senttiä 80 mm Euro normien mukaisesta ja lämmöneristeiden kuormituksen kestävyydestä varmistuttava. Fuktisol tuotteita löytyy 60 kpa:n lujuuksista yli 200 kpa versioihin, tavallisesti kuormittamattomassa laatassa riittää 60 kpa tuote.
Mikäli betonilaatta tulee reunoiltaan nojaamaan myös anturan päälle, käytetään välissä eristettä laakerikerroksena ja se voi olla vaikka pari senttiä Eps eristettä. Aiheesta voi varmistua rakennesuunnittelijalta kysymällä. Muuten lämmitettävät lattiat toteutetaan irroituskaistalla betonilaatan ja seinän välissä.
Betonilaatta käyttäytyy maan päälle sijoitetun pressun tavoin ja kerää alleen kosteutta, jolloin mikrobikasvustoa voi syntyä betonilaatan alle. Uuden lattian ja seinärakenteen saumakohdan voi edullisesti ja kätevästi tiivistää vedeneristeellä ja tukiverkolla 10 cm suuntaansa. Mikrobien pääsy mahdollisesti alipaineiseenkin huonetilaan estyy ja Radonillekin syntyy vaikeuksia huonetilaan tunkeutumiseen. Nykyaikaiset vedeneristeet kestävät hyvin pientä liikettä ja ovat elastisia.
Varsinainen betonilaatta voisi olla esim. 80 mm paksu, 6 mm verkko, 150 mm silmällä ja korotettu eristeestä 30 mm korokkeilla. Rakenteen päälle on sitten turvallista perustaa asuintiloja ja kosteitakin tiloja, toimii taas vähintään 50 vuotta.
Välillä jopa itse ihmettelen, miksei minusta tullut kirjailijaa. Nyt ehkä Joulun hyvä työ tehty ja voin auttaa palstan lukijoita.

[RTMPekka]

Eihän se alan vaihto ole koskaan myöhäistä. Kirjailla voi vaikka vanhoilla päivillään, pitää vaan tietotasoa yllä ja muuten pitkä kokemus aiheesta tuo perspektiiviä. Hyvää joulua myös sinne!

[Niko_Tervola]

Oikein hyvä kirjotus ja faktapaketti! Moni varmasti tuskailee juurikin tämän alapohjan saneerauksen ja sen toteuttamisen kanssa varsinkin kun jo toteutetuista kellariremonteista löytyy niin paljon erilaisia esimerkkejä esim. juuri eristevalinnoista ja kerrosrakenteista. Itselläkin vielä kellariremppa edessä joten hyvä saada painavaa tietoa ennen kuin mitään rupeaa työstämään. Hyvää Joulua sinnekkin päin!

[JSila]

Juuri kellaria kaivelen. Säilytin vanhan riventeerauksen. Se läksi vanhan maanvaraisen lattian päältä. Valoin noin 1-1,5m pätkissä varsianaiseen auturaan 15cm leveän ja noin 40cm korkean lisäanturan reilusti raudoittaen jonkä päällä rivinteeraus nyt istuu. 10+10cm säästörakenne tulee.
Millaista jälkeä varoiteltu muovikalvo aiheuttaa pahimmillaan? Täällä oli toisessa huoneessa betonin alla muovi, ollut kai vuosikymmeniä. Toisessa huoneessa ei. Samalle hiekkä sen alla näytti, ei hajuja tai muuta outoa. Alla tuntuu olevan hiekkaa ainakin puoli metriä, tai enemmän. Lattia oli maalattu betoluxilla joka paria nurkkaa lukuunottamatta ei kesinyt irti.

[Matti Alander]

Kaikki riippuu niin monista tekijöistä, että vaikea sanoa millaista jälkeä muovikalvon alla pitäisi olla. Voi olla aivan karmivaa tai sitten täysin kunnossa olevaa. Rakennuspaikka, salaojituksen toimivuus, maakallistukset jne... Kaikilla on vaikutusta.
Nykytietämyksen mukaan ei muovikalvoa enää suositella lattiarakenteen alle, kuten joskus aikoinaan. Suodatinkangas ja mahdollisimman pienen vesihöyrynvastuksen eriste mahdollistaa lattiarakenteen nopeamman kuivumisen kahteen suuntaan. Myös mahdollisesti sitten lattian kastuminen jostain syystä tuonnempana, kuivuu paremmin itsestäänkin.
Kahteen suuntaan kuivuminen myös vähentää uuden betonilaatan käyristymispyrkimystä.

[wille.penttila]

Moro,

Oon saattanut tämän ennenkin kysyä, mutta kysympä uudestaa. Salaojat tehty patolevyineen, kellarin lattiaan tullee fuktisoli aikanaan.
Seinissä rivinteeraus. ulkopuolela ei eristettä. Jos laitan EPS tai Finnfoam tyyppisen eristeen kiinni esim saneerauslaastilla suoraan
rivinteeraukseen, kuinka metsään mennään? EPS tai Finnfoamin päälle rima (ilmarako) ja siihen esim puukuitulevy tai paneli?

Kiitos!

[Matti Alander]

Kuten tietysti tiedätkin on ulkopuolinen eristys se paras ja suositeltavin eristys versio. Silloin kellarinseinä yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma. Kondenssin vaarakin poistuu.
Sisäpuolisella eristyksellä kellarin seinä taas yhtä viileä ja kostea, kuin ulkoilma tai maaperä.
Hyviä asioita sinulla on patolevy kosteuseristys ja salaojitus, sekä varmaankin rännivesien ohjaus maakallistuksineen.
Ilmanvaihtokin ilmeisesti kunnossa, korvausilmaa ja hormit nuohottu vetää painovoimaisesti vähintään.
Kapillaarisuus perustuksissa voi aiheuttaa päänvaivaa, mutta yleisesti rivinteeraukset olleet hyvinkin toimivia ja sisimmäinen seinä kuiva.
Patolevy saattaa toimia kuivaajana paremminkin, kun sen toimintaperiaate on vesihöyryn kondenssi selkäpuolelle. Lämmöneriste patolevyn päällä, kun romuttaa koko idean ja nostaa ilmaraon lämpötilaa.
Uretaani levy voisi olla paras ratkaisu ja höyrytiiveinkin, kannattaa lueskella esim. SPU:n ohjeita. Tilaakin säästyisi hieman paremman eristyskyvyn ansiosta. On olemassa myös alaosan tuuletuskanavistoja lattian rajaan, mikä vähentäisi kellarin seinän kapillaarisuutta, saattaa kuitenkin olla ettei niitä tarvita.
Aavistuksen kombromissiahan tämä on, mutta levytavara kuitenkin tulisi eristeen kuivalle puolelle, joten mitään katastrofia ei pitäisi syntyä.
Täytyy tästä lähteä Joulukirkkoon, mutta näillä eväin uskoisin onnistuvan.

[karhjo]

Asiallinen ketju. Tää seuraava kysymys varmaan löytäisi vastauksen muista vanhoistakin ketjuista, mutta kysynpä silti.

Miten salaojittavan eristeen kanssa betonilaatan kuivumista pitää hoitaa? Käsittääkseni laatta pyrkii kuivamaan nopeammin kuin muilla eriste-ratkaisuilla? Jopa liian nopeasti?

[Matti Alander]

Olet oikeassa, laatta kuivuu merkittävästi nopeammin ja kastelu, sekä muovikalvon levittäminen ovat hyviä keinoja, uuden betonilaatan jälkihoidossa. Viikko pari kastelukannulla voi muovikalvon päälle kaadella hieman vettä ja tarkkailla tuleeko halkeamia.
Lattian valajalle kannattaa myös painottaa, että Fuktisolin ja suodatinkankaan päälle valettu betoni voi jäykistyä yllättävänkin nopeasti.
Lattialämmityksen kytkemisessä kannattaa odotella, jos vain mahdollista muutaman viikon, jotta betoni ehtii lujittua riittävästi. Lujittuminen ja kuivuminen ovat kaksi eri asiaa.
Tiedän että Fuktisol eristeen päällä olevan betonilattian voi pinnoittaa nopeammin, koska kuivuu myös alaspäin, mutta turvallisinta on noudattaa suositeltuja pinnoituskosteuksia kuitenkin ja jättää hosuminen pienemmälle.
Fuktisol eristetty lattiarakenne sitten toimii tulevaisuudessa samoin ,kuin kellarinseinäkin automaattisesti kuivuvana, mikä on pieni lisäturvamahdollisesti vedeneristeen pettäessäkin.

[JSila]

Kellarin lattianvalu kohta ajankohtainen. Kun se tehty saa kuivua vaikka kevääseen kun ei kiire pinnoituksien suhteen. Mites kuivumislämpötila? Riittääkö jos pitää +10 vai paahdanko +20. Tulevat maalailut/kaakeloinnit sitten kun varsin kuiva, ei kiirettä.
Entäs irroituskaista, laitanko joka paikkaan, vai riittääkö ulkoseiniin ja sisäseiniin ilman joissa kulkee antura.

[Matti Alander]

10 astetta plussaa riittää oikein hyvin, ellei tarvetta korkeampiin lämpötiloihin.
Ilmanvaihdosta tulee huolehtia, jotta kosteus pääsee ulos. Ilmankuivaajan käyttökään ei ole huono idea, jos kosteutta näyttäisi kertyvän, koska betonin mukana sitä tulee paljon.
Irroituskaistaa tulee käyttää kauttaaltaan, lattia pitää myös irroittaa anturasta esim. parin sentin paksuisella tai mitä nyt mahtuu esim. eps kerroksella.
Maanvarainen laatta toimii maan pinnalle levitetyn pressun tavoin, keräten kosteutta alleen ja sen alle voi syntyä mikrobikasvustoa. Kätevä tapa estää mikrobien pääsy huonetilaan on käyttää vedeneristettä ja tukiverkkoa seinien ja lattian raon tiivistämiseen. 10 cm seinälle ja 10 cm lattialle käännettynä, hyvä ja halpa konsti, onnistuu myös tee se itse mieheltä.
Voi tuntua tyhmältä, mutta korostan vielä, että kaikki lattian alapuoliset putkistot kannattaa ennen uuden lattian valua uusia muovisiksi, ettei sitten uutta laattaa tarvitse heti piikkailla. Radon asiat tietysti myös huomioidaan, radon putkitus laatan alle ja reuna-alueiden tiivistys parantaa tätäkin asiaa.
Oikea laatan paksuus on 80 mm, 4 - 6 mm verkko, 150 mm silmällä ja verkko irti eristeestä 30 mm korokkeilla. Eiköhän siinä ala lattia hommat olla putkessa ja sisustaminen voi alkaa.
Jos vielä lopuksi eristyspaksuudesta, niin jos vain saa mahtumaan huonekorkeuden puitteissa, 200 mm olisi suositeltavaa ja 150 mm minimi.
Hyvää uutta vuotta kaikille palstan lukijoille ja tietysti myös kirjoittajille. Jatketaan samalla asia linjalla taas ensi vuonna.