Ajatuksia kellarin eristämisen kannattavuudesta

[Hudeen]

Oli ajatuksena eristää maanalaisen kellarin seinät samalla, jos salaojat uusitaan. Ajattelin tässä laskea itselleni noita säästöjä. Ajattelin, että täälläkin asia saattaisi joitakin kiinnostaa. Niinpä laitan niitä tähän ylös vähän niinkuin itselle muistiinpanoksi ja samalla muidenkin iloksi ja kommentoitavaksi.

Tilanne on se, että kellarista noin 150cm on maan ja 60cm pinnalla. Tällä hetkellä jäisi yksi sivu eristämättä, koska se vaatisi naapurin ajotien auki repimistä, johon en halua tällä hetkellä lähteä. Eristettävää seinää tulisi noin 30metriä, eli yhteensä 45m2 olisi maanalaista pintaa eristettävänä ja maanpäällistä 18m2. Jostain sivustoilta haarukoinut, että maanlämpötila 1m syvyydessä olisi noin +2 astetta 5 "talvikuukautena" (joulu-huhtikuu). Samana ajan jaksona täällä Vantaalla keskilämpötila on noin -2.5 astetta. Olin ajatellut pitää kellarissa noin 15 asteen lämpöjä eli erotus maanalaiseen olisi 13 astetta ja maanpäälliseen 17.5 astetta.

Seinä on noin 30cm betoni ja sisäpuolinen 5cm toja-levy. Betonin lambda = 2W/mK, Tojan = 0.45W/mK ja EPS/XPS eristeen = 0.035W/mK. Seinän Tojan ja betonin yhteisvaikutus pitää laskea lämpöresistanssin kautta, että ne saa summattua. Silloin niistä tulisi 0.15 m2K/W + 0.11m2K/W = 0.26m2K/W. Silloin seinän lämpöhäviö ilman eristeitä on maanalaiselta osalta 2.2kW. Maanpäällinen osuus vastaavasti 1.2kW. Jos seinään lisätään eriste, vaikka 10cm, sen lämpövastuksesta tulee seuraavaa: 0.26m2K/W + 2.9m2K/W = 3.16m2K/W. Silloin maanalainen häviö on 185W ja maanpäällinen 100W.

Rahassa tämä tekee maalämpöpumpun 4 hyötysuhteella seuraavaa: 5kk *30päivää*24h*(2.2+1.2)kW = 12240kWh*10snt/kWh = 1224euroa /4 = 306e. Eriste pelkästään maanalla sama summa olisi 126e ja koko seinä eristettynä 27e. Aika isoista summista puhutaan ainakin näin paperilla..

En kuitenkaan usko, että tuossa on koko totuus, koska kovimmillakin pakkasilla meillä kellari pysyy varmaan yli 12 asteen, vaikka pattereihin ajetaan samaa vettä kuin lattialämmityksessä, eli enimmillään jotain 40 asteista. Luulisin tämän johtuvan suurelta osin siitä, että myös perusmuuria vasten oleva maa eristää ja varaa lämpöä itseensä. Maanpäällinen osuus kuitenkin konvektion ja säteilyn kautta hävittää lämmön taivaan tuuliin. Etenkin kovilla pakkasilla maanpäällisen osan hävikki alkaa olemaan jo aika kovaa luokkaa. -20 asteen pakkasella, jota täällä nyt ei ole kuin ehkä pari päivää vuodessa tehohäviö on noin 2.5kW.

Sitäkin voisi yrittää hahmottaa, kuinka paljon maanpäällisestä eristämättä jätetystä kerroksesta johtuu kylmää eristettyyn maanalaiseen osaan. Jos mennään samoilla oletuksilla, eli sisällä 15, ulkona -2.5 ja maanalla 2, niin silloin voisi arvioida, että maanpäällisen seinän keskilämpötila on 6.25. Maanalla olevan eristeen ansiosta perusmuuri voidaan olettaa olevan melkeinpä saman lämpöinen kuin sisätilat, koska eristeen lämpövastus on yli kymmenkertainen seinään nähden omaan nähden. Silloin delta olisi 8.75 astetta. Otetaan lämmönjohtumiseen mukaan vain betoni. Sen poikkipinta-ala koko matkalta on 30m*0.3m = 9m2. Jos otetaan arvoksi vaikka puoli metriä, jonka lämpö kulkisi seinässä, niin silloin teho olisi 2W/mK * 9m2 /0.5m = 36W. Jos lämpötilan muutos tapahtuu jo 10cm matkalla on teho 180W. Näitä on tietysti hieman vaikea pyöritellä, kun tässä se lämpö menee jo moneen suuntaan ja eri suuntiin menevät virrat vaikuttaa toisiinsa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että eristäminen kannattaisi, vaikka sillä ei edes haettaisi mitään kosteusteknistä parannusta. Pelkkä maanalainenkin eristys auttaa, mutta epäilen että laskemani arvot sen suhteen ovat liian isot. Itse maaperäkin tuossa lämpenee, eikä perusmuuria vasten enää ole sitä +2 astetta. Silloin lämpövirta hidastuu. En vain osaa sanoa, kuinka paljon maan eristävyys tuossa auttaa. Joka tapauksessa on selvää, ettei sitä maata siinä ympärillä kannata lämmittää. Maanpäällinenkin osuus olisi hyvä eristää. Siinä suurin hyöty tulee suoraan seinän läpi menevän lämpövirran pienentämisestä. Toinen hieman hankalammin arvioitava kohta on kylmäsillan katkaiseminen maanalaisen eristetyn kerroksen ja maanpäällisen osuuden väliltä. Itse en jotenkin haluaisi alkaa tekemään maanpäällistä osuutta kaikkine rappauksineen, pellityksineen ja smyygeineen, mutta ehkä sitäkin on tosissaan harkittava. Tällä hetkellä olen ajatellut myllätä pihan ja laittaa salaojat. Yksi vaihtoehto voisi olla tehdä se maanalainen osuus nyt ja jatkaa maanpäällinen osuus sitten kun saa siihen jonkin inspiraation.

[Matti Alander]

Paljon olet nähnyt vaivaa ja päätynyt yllä oleviin laskelmiin, mikäli maalämpöä ei ole käytössä on lämmityskustannus katastrofaalinen. Viime vuoden Tammikuu oli lähes - 20 astetta ja tietysti kovien pakkaspäivien määrä hyvinkin ratkaiseva.
Nykyisin kun kosteustekninen tietämys on kehittynyt ja ymmärretään muutakin kuin maaperän lämmönvastus. Lämmöneristetään lähes aina salaojitusremonttien yhteydessä, niin matalat, kuin syväperustuksetkin. Edut ovat kiistattomia, niin kesäisen kondenssin , kuin talvisen toiminnankin ja maaperän tekemisen lämmönsitoutumisenkin puolesta.
Lämmöneristys ulommaisena on paras ratkaisu kosteusteknisesti ja myös energiataloudellisestikkin. Korjatessakin saadaan lähes kylmäsillaton vaihtoehto.
Eristeen paksuuskin voisi olla suurempi, ainakin maanalaisella osuudella, silläkin on vaikutusta energiatalouteen ja salaojittavia hengittäviä eristeitä käytettäessä hyvinkin paljon kuivumisen tehostamiseen lämpötilaerojen avulla.
Hyvä ja herättävä laskelma, johon palstan lukijoiden kannattaa paneutua, keskustelua vaan aiheesta.

[kkk]

Hakkaa luvut exeliin tai vastaavaan, sumaat erikseen seinät maanalaiset ja maanpäälliset osuudet, lattiat ja ikunat, lähtötietoja helppo muutella (esim eristepaksuuksia), tulos vaikka säästöt kk, vuosi, 10V ja 20V alkaa näyttää komeita lukuja.
Itse lasken päässä lamda-arvoista seuravasti; lamda tarkoittaa tehohäviötä kuutiometrin yli/aste, 10 cm kerros vastaavasti; x 10, siitä taas edelleen helposti 5 cm; x 2 ja 2cm; x 5 , 1 cm ; x 10 .

Eri materiaalit päällekkäin lasken päässä, ilman hankalia käänteislukuja, muuntamalla eri materiaalit samaksi lamdojen suhteessa, esim 10 cm purua (0,08)ja 10 cm villaa (0,04) päälekkäin, muunnettuna pelkkään villaseinään; 10cm purua = 5 cm villaa eli koko seinä villana = 5cm +10 cm = 15 cm villaa.

[Hudeen]

Jonkun excelinhän noista voisi tosiaan kasata. Siinähän niitä eristepaksuuksia ja eri skenaarioita olis helppo pyöritellä..

Toki noi on makuasioita, miten numeroita haluaa pyöritellä. Itse tykkään pitää yksiköt mukana laskuissa, vaikka noin simppelit laskut menisi päässäkin. Niistä yksiköistä on kiva tarkistaa, että lopputulos meni oikein, kun lopulta yksiköksi jää haluttu suure. lamda-arvoja verratessa ne tosiaan käyttäytyy lineaarisesti, eli mitä tahansa suuretta vaikka tuplatessa toisen suureen pitää vastaavasti puolittua. Niinpä antamasi esimerkki eri materiaalien yhteisvaikutuksen summaamisesta pelkkiä lamda-arvoja käyttäen on hyvä. Omat taustat on enemmän elektroniikkapuolen homissa, joten tuo resistanssin kautta laskeminen tuntui luontevalta. Jos sen olisi halunnut laskea ilman käänteislukua, niin olisihan se yhtälailla mennyt konduktanssilaskunakin.. Ehkä väärin sanottu, kun sanoin, että pitää laskea resistanssin kautta, kun voihan sen laskea useammalla tavalla, mikä kenellekin toimii. Pointtinahan laskutoimituksessa on eliminoida se tekijä, joka on kummallakin materiaalilla eri, eli tässä tapauksessa eristeen paksuus, jonka jälkeen ne voidaan summata. Esimerkkiäsi mukaillen olisin voinut laskea, että koko seinä 5cm toja (lamda 0.45) ja 30cm betoni (lamda 2) olisi voitu muuntaa pelkäksi tojaksi, eli karkeasti betoni 4 kertaa isommalla lamdalla vastaa paksuudeltaan yhtä neljäsosaa tojasta. Silloin siis seinä olisi ollut pelkkänä tojana 5cm + 30/4cm = 12.5cm.

Niin tai näin, olisi ihan mielenkiintoista kuulla ihan käytännön kokemuksia ihmisiltä, miten se kellarin eristäminen on vaikuttanut lämmityskuluihin ja asumismukavuuteen? Meilläkin tilanne on tosiaan se, että kun sitä lattialämmitys vettä ajetaan myös sinne kellarin pattereihin, on lämmitysteho veden alhaisemman lämmön takia rajallinen. Meillä eristäminen nostaisi myös kellarin lämpötilaa, joten ainakin joitakin käyttötarkoituksia varten mukavuus parantuisi samalla kun silti säästäisi lämmityskustannuksissa. Sitä hyötyä ei siis voi pelkästään laskea rahassa..

[pvalila]

Sekin vaihtoehto kannattaa muistaa, että kellarin voi ehkä pitää talven ajan lähes kylmänä.

Varastotilana jos toimii niin haitta on aika vähäinen.

Kellari tuntuu usein äkkiä ajatellen fiksulta paikalta sijoittaa uudet pesutilat mutta hintalappu saattaa olla isompi kuin alkujaan tulee ajatelleeksi.

Energiatalous muodostaa kannattavuuslaskelmista vain yhden osan: vaikka taloa ei olisi juuri nyt myymässä pois niin pitäähän rempan vaikutus jälleenmyyntiarvoonkin ottaa huomioon.

Jos kellariremppa mahdollistaa talon tilankäytön tehostamisen niin sillä on suora vaikutus niin jälleenmyyntiarvoon kuin ihan vain talossa asuvan perheen arjen sujuvuuteen.

Toisaalta taas jos kaava sallii paikalle reippaasti uudisrakentamista ei talon remontointi vaikuta kiinteistön myyntiarvoon lainkaan, purkuun menee vaikka talo olisi missä kunnossa.

Kaikkea kun alkaa ynnäillä niin aika iso lasketataulukko siitä taitaa tulla...