Jo uusitun alapohjan ongelmia

[Hannki]

Talo on rakennettu vuodella -48 ja siihen on uusittu noin 2005 alapohja edellisen omistajan toimesta, koska se oli lahonnut pilalle kosteuden vuoksi. Lattian alta on poistettu remontin yhteydessä maa-ainesta ja tilalle on viety lecasoraa 10-30cm. Alapohjan rakenne on nyt alta ylös päin, tuulensuojalevy, tervapaperi, ekovillaa noin 30cm, tervapaperi, lastulevy ja laminaatti/muovimatto. Kissanluukkuja on kaksi muilla sivulla paitsi elintasosiiven osalla yksi. Niiden koko vaihteelee 10x15 nelikulmiosta 100mm pyöreään. Kokoa alapohjalla on noin 8mx8mx0,6m ja korkeudesta noin puolet on maanpinnan alapuolella. Ilman liikkuvuus alapohjassa on todennäköisesti hiukan heikko kosta siellä on rakenteita sitä haittaamassa. Takan pohja, sekä vanhan kellarin ympärille tehty betonivalu. Kellarin seiniin on tehty joka sivulle reikä. Salaojia ei ole ja sokkeli on kierretty ympäriinsä styroxilla ulkopuolelta maan alla olevalta osalta. Routalevyt ovat noin 20-30cm syvyydellä ja nekin ovat styroxia. Talon rännit ovat olleet huonossa kunnossa ja pääasiassa ei ole johdettu pois talon vierestä. Maaperä on savimaata ja tie on korkeammalla kuin tontti. Onneksi välissä on sentää syvä ja kuiva oja ja kaadot talosta poispäin pääosin kunnossa.

Portaiden alapuolelle rakennettu vessa oli alkuperäisessä, eli vuosimallia -90 kunnossa ja päätimme uusia sen. Lattia avatiin viemäröintejä varten, koska haluamme vaihtaa wc-kalusteiden paikkaa. Huomasimme että siellä eristeenä on villa, ekovillan sijasta. Lastulevyn alle oli jätetty vanha täyslaudoitus (ruskealla lattiasienellä varustettu) ja sen alla pahvi. Tulimme siihen tulokseen että täytyy olla tämä osa alapojasta remontoitu alakautta remonttia tehdessä. Viitteenä lattiasta roikkuvat rautalangat villan läpi ja niiden päässä naulapoikittain. Rakenteiden esiin saamisen jälkeen huomasimme että ne olivat kosteat. Eli niskojen alapinnassa näkyy selvä raja osasta joka on kostea ja näyttää että se jatkuu myös viereisen huoneen lattian alle. Tervapaperi tuntuu hiukan kostealta kädessä, mutta villa oli kuivan tuntoista. Hetken pähkäilimme miten tämä voi olla mahdollista. Mistä kosteus on peräisin. En ollut huomannut alapohjassa mitään merkkejä kosteudesta siellä kontattuani kaupan teon yhteydessä enkä sen jälkeen kun siellä olen muutaman kerran käynyt. Vein langattoman kosteusmittarin (mallia halpa) lattian alle ja se nousi 90% eikä siittä juurikaan elä suuntaan tai toiseen. Yöllä saattaa olla 85% ja päivällä jopa 95%. Kondensoituvaa kosteutta ei näy.

Vein kanavapuhaltimen sinne ja putki ulos, mutta ei juurikaan vaikuta kosteuteen. Epäilys olikin että ei toimi kun ulkona on päivisin huomattavasti lämpimämpää kuin alapohjassa, joka pysyttelee noin 9-12c tienoilla. Nyt mietittyttää miten asiassa lähtisi etenemään jotta alapohjan saisi toimivaksi. Varallisuus salaojitukseen tuskin riittää ja olisiko siittä edes apua? Alueella on muitakin vastaavia rintamamies taloja ja ne myös ilman salaojia. Ensiapuna on nyt investoitu uudet sadevesikourut ja vedet johdettu viereiseen ojaan, mutta mitä seuraavana? Olen harkinnut investoivani sorprtio kuivaimen alapohjaan, mutta olisko järkevämpää puuttua vielä johkin muuhun asiaan ensin, tai odotella kevättä jos talvi kuivattaisi rakenteet ja uusi sadevesien johtaminen pois rakennuksen viereltä riittäisi keväällä pitämään alapohjan kuivana.

Muutama kuva aiheesta http://aijaa.com/89I7mt

[PetteriKivimäki]

Eli niskojen alapinnassa näkyy selvä raja osasta joka on kostea ja näyttää että se jatkuu myös viereisen huoneen lattian alle.

Oletko varma, ettei kyseessä ole vanha kosteus? Esimerkiksi tuossa kolmannessa ja neljännessä kuvassa:
Edit. poistettu copy/paste -linkki kuvaan, kun näyttääkin kaikki kuvat yhden sijaan

..on puussa rantu ja sen allaolevassa lastulevyn (?) palasessa ei sen sijaan näy minkäänlaista vaivaa - lastulevy ottaa itseensä aivan ensimmäisenä pienestäkin kosteudesta. Samoin puukuitulevy näyttää ihan iskemättömältä.

Lattian alta on poistettu remontin yhteydessä maa-ainesta ja tilalle on viety lecasoraa 10-30cm.

Kuvissa näyttää kyllä olevan sepeliä, lisäksi aivan kuivan näköistä sellaista.
Kuvan 6. kasvuston perusteella uskaltaisiin veikata, että tuuletusluukkuja pitäisi olla lisää tai niiden sijoittelussa voisi olla parantamisen varaa, vai pilkottaako tuolla joku pieni pyöreä putkenpää?

[oldtimer]

Sadevesien pois johtaminen on hyvä alku. Mietin vaan että alapohja on siis lahonut aikanaan niin että se on pitänyt kokonaan uusia. Ja jos siinä yhteydessä on vain kaivettu maata talon alta ja täytetty sepelillä, niin mikä on muuttunut, siellähän se kosteus edelleen on ja vielä hyvä potero kerätä lisää? Tuuletus on ainakin saatava toimimaan ja onhan näissä uusissakin 2000 luvun talopaketeissa jouduttu turvautumaan kuivaimen apuun.

[hute]

Minun silmään näyttää, että tuuletus on puutteellinen. En nähnyt yhtään tuuletusluukkua kuvissa.

[Hannki]

Kiitoksia osallistujille keskusteluun!

Noissa kuvissa ei vaan satu näkymään luukkuja, mutta kyllä ne siellä ovat. Viisi luukkua jotka ovat 10x15cm ja kaksi pyöreää halkaisijaltaan 10cm eli seitsemän kappaletta kaksi per sivu, lukuunottamatta elintasosiiven puolta jossa on vain yksi. Elintasosiiven puolelle ei kyllä saisikaan mahtumaan enempää luukkuja, koska sokkelia on vain noin 3m näkyvissä ja luukku siinä keskellä. Luukuissa ei ole verkkoja, ritilöitä eikä mitään esteitä ilman kululle sisä eikä ulkopuolella. Sijaitsevat aika ylhäällä sokkelissa. Sisä puolella ovat ehkä 15cm alapohjasta ja ulkona vain muutaman sentin maanpinnan yläpuolella.

PetteriKivimäki tuossa kysyi onko mahdollista että olisi vanhaa jälkeä. Täysin varmaksi osaa sanoa, mutta sormituntumalla ei ole. Kyllä nimenomaan sepeliä se on eikä soraa. Virheellisesti väärää nimeä käytin tottumattomuuttani. Pitäisi olla kapillaarikatoko sepeli.

Nyt kosteus mittari on ollut pari päivää pelkästään "HI" lukemissä näytössä. Ainakin 95% se näyttänyt aikaisemmin, että taisi nyt mennä sen ylitse.

[Olvi3]

Me kun tehtiin alapohjaremonttia, niin lueskelin netistä erinäisiä juttuja alapohjan parantamisesta. Sepeliä oli käytetty myös... Sepeli ei kuulemma ollut kauhean hyvä. Lekapapu varmaankin paras sinne. Salaoja olisi hyvä olla, muuten hyöty voi jäädä olemattomaksi.

[Joukor]

Veikkaan kuitenkin ongelman olevan ilmankierrossa, kosteus tiivistyy kesäaikaan rakenteisiin.
Kosteutta riittää ilmassa, ei sen tarvitse edes tulla maan kautta.

Voisikohan noita kanavapuhaltimia laittaa tosenkin kappaleen kokeeksi, josko se vaikuutaisi ?

[lmfmis]

Veikkaan kuitenkin ongelman olevan ilmankierrossa, kosteus tiivistyy kesäaikaan rakenteisiin.
Kosteutta riittää ilmassa, ei sen tarvitse edes tulla maan kautta.

Voisikohan noita kanavapuhaltimia laittaa tosenkin kappaleen kokeeksi, josko se vaikuutaisi ?

Niin kauan kuin ulkoilmassa on enemmän absoluuttista kosteutta kuin alapohjan kastepisteeseen mahtuu, tuuletus tuo kosteutta. Jos tuuletetaan ihan hurjan paljon...saadaan kyllä alapohjan lämpötila nousemaan ja kuivumista sitten tapahtuu.

Alapohja kuivaa luontaisesti vasta sitten kun (tuuletus)ulkoilma on kuivaa, ja kuivempaa kuin siellä alapohjassa. Eli pikkupakkasia odotellessa. Juuri nyt syksyllä onnistuu lähinnä rakenteiden kastelu

Sen sepelin/lecasoran rooli pitäisi miettiä, ennenkuin sitä lisää. Käytännössä sepelin päällä on kivempi kontata kuin kostean perusmaan. Eristeenä voisi ajatella että rakenteet pääsee lämpenemään/kuivumaan nopeammin kun maanpinta ei hohkaa kylmänä ja kosteus ei tiivisty niinkuin nyt... Silloin laittaisin sitä lecasoraa ennemmin kuin sepeliä, ja minimissään 300...

Nuo tuuletusaukot myös vaikuttaa aika pieniltä? Jossain on varmaan ohje minkä kokoiset ne pitäisi olla...

[Toljanteri]

Minun silmiin näyttää rutikuivalta, hyvin tehty korjaus

[hute]

Isodränilä on tuote nimeltä kross, en tiedä onlo fuktisolilla samaa tuotetta. Mutta tuo on samaa tavaraa kuin ne levyt mutta se puhalletaan. Saattaisi olla jopa järkevämpää kuin se lecasora. Kun niistä lecapapuista on vain 420kap joka estää kapilaarisen kosteuden nousun. Muut lecapaput nostaa vettä kapilaarisesti jos sitä on tarjolla..

[juha1]

toisaalta, kyllähän se leca silti lämpöä eristää enemmän kuin se sora/sepeli eli luulisi myös kuivuvan nopeammin kuin pelkkä maanpinta alla, jossa nollaa seassa kovasti..?

itse heitin lecaa rossin pohjalle, kun halvalla satuin sitä saamaan, en tiedä kumpaa laatua oli, mutta ainakin pinta oli täysin kuiva, kun se siellä oli maannut kuukauden päivät ja seuraavan huoneen pohjaa avasin. tosin maan pintojen kallistuksia on tehty uusiksi kuten myös salaojat ja sadevesikaivotkin, joiden ansiosta myös kosteutta alapohjassa nyt on vähemmän..

tuskin siitä siellä haittakaan luulis olevan, kai se paremmin eristää ku sepeli..

oliko tuossa viimeisessä kuvassa joku puulankku, joka painaa levyä lattian pohjaan..? jos se on maassa asti, niin mahtaako imeä kosteutta maanpinnasta ja alkaa itiöimään..

[Matti Alander]

Mikähän mahtaa olla tämän homman tilanne, varsin yleinen ja tieto varmasti monia kiinnostaa.
Kapillaarista kosteutta ja tuuletusilman mukanaan tuovaa kosteutta, joka kondensoi. Varsin tyypillistä juuri remontoiduissa kohteissa rossipermannoissa.
Lattian eristeitä lisätään ja rossitilan lämpötila laskee, seurauksena suhteellinen kosteus nousee. Lämmin kosteutta enemmän sitovaa ilmaa alapohjaan ja ensi alkuun suhteellinen kosteus melko rajua 95 prosentin lukemat eivät lainkaan harvinaisia. Vähitellen lämmin ulkoilma lämmittää tilaa, mutta riippuu paljolti ulkopuolen keleistäkin. Tulisijojen käyttö olisi suositeltavaa, jolloin piipun perustuksien kautta myös rossitilan lämpöä saataisiin kohoamaan ja kuivumista aikaan.
Maapohjan eristäminen auttaa jonkinverran, mutta samalla tuuletustilan korkeus kärsii ja ilmankiertokin heikkenee.
Vuosikymmenien painin jälkeen näiden kohteiden kanssa , olen kunnollisen ilmankuivaajan kannattaja. Samalla tila mahdollisesti saadaan alipaineiseksi ja sorbtio kuivaaja kuivaa niin lattian, kuin seinätkin.
Helposti perinnerakentajat sitten vastustavat toimintaa, kun puhutaan koneesta, mutta tehokas se on. Ensimmäiset koneet olemme asentaneet n. 15 vuotta takaperin ja toimivat kuin junan vessa. Laadusta kannattaa maksaa kerran ja huolet ohi, kun laitetta valitsee. Sorbtio kuivaajan voi asentaa myös ulos seinustalle, rossitilaan tai johonkin huoneeseen. Koneelta sitten putkitus alapohjaan.
Perusasiat sitten tietysti pitää olla kunnossa, vedenohjaukset ja Salaojitukset , tarvittaessa sokkelin eristyksenkin. Mahdottomuuksiin kone ei pysty, mutta on yllättävänkin tehokas. Energian kulutus on hyvinkin pientä ja toimitaan hygrostaatin ohjaamana, jolloin kone käy vain tarvittaessa. Hygrostaatin tyypillinen asetus on 60 prosenttia RF.