Kellari rossipohjan alla kuntoon - Hirsitalo
-
lehtinel
- Jäsen

- Viestit: 36
- Liittynyt: To Marras 01, 2012 16:50
- Paikkakunta: Loviisa
- Kotisivu: www.lasselehtinen.com
Kellari rossipohjan alla kuntoon - Hirsitalo
Projektissa se hirvittävin edessä. Eli vanhan kellarin kuntoonsaataminen talon uudemman (rak. 1922) osan alla.
Vanha rakenne oli seuraavanlainen: Yhden huoneen alla valettu betonikehikko, ilmeisesti vahvistamatta betonia tukiraudoilla sillä seinät ovat pettäneet kaikilta laidoilta. Yksi seinä on kokonaan romahtanut sisään. Lattia maavarainen joka kostunut melko runsaasti aina keväisin. Naapuri pumpannut edelliselle omistajalle kellaria tosin viimeisinä elinvuosinaan ei rouva halunnut muuta kuin oven kiinni ja lukkoon kellariin, joten luultavasti lisääntynyt kosteus romahduttanut mokomaa pahemmin.
Pohjan rakenne lautalattiaan päin on ollut kannatinhirret jotka ovat upotettu hirsiseinään ja joita betoniholvi kannattelee. Seinustalla hiekkaa / sahapurua ja päällimmäisenä mineraalivillalevyjä 5cm. Poistin levyt ja kaivoin kivijalkaa esille reunustoilta - lahoa on enempi tai vähempi ympäri huonetta alimmissa hirsissä. Mitään räjähtäviä sienikasvustoja ei ole tullut vastaan.
5Kg leka hankittu ja meinasin sillä saada betoniseinät purettua ja romut ulos kellarista. Mutta, se kiperin homma. Miten tosta sais vielä toimivan? Alaspäin kaivuuta parikytsenttiä - lecapapuja pohjalle ja kosteuseriste levyllä ja sitten uutta valua lattiaks? Miten seinien hiekkaa vasten?
Koitan napata kuvat tänne selventämään tilannetta.
Vanha rakenne oli seuraavanlainen: Yhden huoneen alla valettu betonikehikko, ilmeisesti vahvistamatta betonia tukiraudoilla sillä seinät ovat pettäneet kaikilta laidoilta. Yksi seinä on kokonaan romahtanut sisään. Lattia maavarainen joka kostunut melko runsaasti aina keväisin. Naapuri pumpannut edelliselle omistajalle kellaria tosin viimeisinä elinvuosinaan ei rouva halunnut muuta kuin oven kiinni ja lukkoon kellariin, joten luultavasti lisääntynyt kosteus romahduttanut mokomaa pahemmin.
Pohjan rakenne lautalattiaan päin on ollut kannatinhirret jotka ovat upotettu hirsiseinään ja joita betoniholvi kannattelee. Seinustalla hiekkaa / sahapurua ja päällimmäisenä mineraalivillalevyjä 5cm. Poistin levyt ja kaivoin kivijalkaa esille reunustoilta - lahoa on enempi tai vähempi ympäri huonetta alimmissa hirsissä. Mitään räjähtäviä sienikasvustoja ei ole tullut vastaan.
5Kg leka hankittu ja meinasin sillä saada betoniseinät purettua ja romut ulos kellarista. Mutta, se kiperin homma. Miten tosta sais vielä toimivan? Alaspäin kaivuuta parikytsenttiä - lecapapuja pohjalle ja kosteuseriste levyllä ja sitten uutta valua lattiaks? Miten seinien hiekkaa vasten?
Koitan napata kuvat tänne selventämään tilannetta.
-
lehtinel
- Jäsen

- Viestit: 36
- Liittynyt: To Marras 01, 2012 16:50
- Paikkakunta: Loviisa
- Kotisivu: www.lasselehtinen.com
-
kakkaroolari
- Jäsen

- Viestit: 471
- Liittynyt: Ti Heinä 20, 2010 10:39
- Paikkakunta: Kangasala
Re: Kellari rossipohjan alla kuntoon - Hirsitalo
Mitä sinne olis tarkotus tulla sinne kellariin? Onko toi tommonen metrin korkea koppi jossa ei mahu ees käveleen?
En tiedä yhtään, mutta voiskos sen jättää tuulettuvaksi jos sillä alakerralla ei ole mitään funktiota? Valais anturaa ja muuraa uutta harkkomuuria päälle? Tai voihan siitä kaivaa täyskorkeen kellarinkin mutta kauhee homma. Betonikopin lattia onnistuu varmaan juuri tuolla lecasoralla ja eristelevyllä kyllä hyvin. Varmaan turvallisempi käyttää kapillarikatkolecasoraa.
En tiedä yhtään, mutta voiskos sen jättää tuulettuvaksi jos sillä alakerralla ei ole mitään funktiota? Valais anturaa ja muuraa uutta harkkomuuria päälle? Tai voihan siitä kaivaa täyskorkeen kellarinkin mutta kauhee homma. Betonikopin lattia onnistuu varmaan juuri tuolla lecasoralla ja eristelevyllä kyllä hyvin. Varmaan turvallisempi käyttää kapillarikatkolecasoraa.
-
lehtinel
- Jäsen

- Viestit: 36
- Liittynyt: To Marras 01, 2012 16:50
- Paikkakunta: Loviisa
- Kotisivu: www.lasselehtinen.com
Re: Kellari rossipohjan alla kuntoon - Hirsitalo
Sellaseks kopperoks kun on ollu olis jäämässä. Kellariksi kellarin paikalle. Vois laitella vaikka olutta käymään ja potut viihtymään jahka sais kuntoon.
Yhdellä tuuletusputkella ollut aikasemmin, se riittänee. Eniten mietintää aiheuttaa seinät, millä ne sais sortumattomaks edellistä paremmin. Ja miten lautalattia ja eristeet saa pysymään kuivina.
Yhdellä tuuletusputkella ollut aikasemmin, se riittänee. Eniten mietintää aiheuttaa seinät, millä ne sais sortumattomaks edellistä paremmin. Ja miten lautalattia ja eristeet saa pysymään kuivina.
-
lehtinel
- Jäsen

- Viestit: 36
- Liittynyt: To Marras 01, 2012 16:50
- Paikkakunta: Loviisa
- Kotisivu: www.lasselehtinen.com
Re: Kellari rossipohjan alla kuntoon - Hirsitalo
Nyt on kaksi sisäänpäin kaksi seinää purettuna ja nyt ennenkuin aloin työstämää ulkoseiniä vasten meneviä seiniä rupesin miettimään kivijalan tuentatarvetta. Tuo löysä sora valuu helposti pois kun seinän kaataa ja vaikuttaisi ulko-oven kohdalla siltä että kivijalka on kolmen graniittikivijärkäleen korkuinen.
Alaspäinhän se talo painautuu ja kaivetaanhan näit ulkopuoleltakin auki aika syvälle esim. salaojitettaessa joten lieneekö tuosta esillekaivuusta liiemmin haittaa?
Alaspäinhän se talo painautuu ja kaivetaanhan näit ulkopuoleltakin auki aika syvälle esim. salaojitettaessa joten lieneekö tuosta esillekaivuusta liiemmin haittaa?
-
kakkaroolari
- Jäsen

- Viestit: 471
- Liittynyt: Ti Heinä 20, 2010 10:39
- Paikkakunta: Kangasala
Re: Kellari rossipohjan alla kuntoon - Hirsitalo
Ei kai niiden kivien alapuolelle kannata ainakaan hirveesti kaivaa.
Sivulta varmaan voi surutta, kunhan ei toiselle puolelle jää maanpainetta.
Oliskos ton kopin tapauksessa helpoin semmonen valuharkko jonkun pienen anturan päälle, ei tarttis erillisiä muotteja tehtailla. Kestäis varmasti kun pistää harjateräkset kiertämään vaakaan harkkojen väliin ja nakkelee vaikka harkon onttoon osaan pystyynkin muutaman raudan pätkän, tonne siis mihin betoni kaadetaan. Eristystä jos kaipaa niin styroksia ulkopuolelle. Eristeharkkoja ei kannata käyttää eivät vissiin kestä tota sivuttaista maan painetta oikein.
Sivulta varmaan voi surutta, kunhan ei toiselle puolelle jää maanpainetta.
Oliskos ton kopin tapauksessa helpoin semmonen valuharkko jonkun pienen anturan päälle, ei tarttis erillisiä muotteja tehtailla. Kestäis varmasti kun pistää harjateräkset kiertämään vaakaan harkkojen väliin ja nakkelee vaikka harkon onttoon osaan pystyynkin muutaman raudan pätkän, tonne siis mihin betoni kaadetaan. Eristystä jos kaipaa niin styroksia ulkopuolelle. Eristeharkkoja ei kannata käyttää eivät vissiin kestä tota sivuttaista maan painetta oikein.
-
lehtinel
- Jäsen

- Viestit: 36
- Liittynyt: To Marras 01, 2012 16:50
- Paikkakunta: Loviisa
- Kotisivu: www.lasselehtinen.com
Re: Kellari rossipohjan alla kuntoon - Hirsitalo
Jep, ilmeisesti tuota maata jätetty betoniseinän korkeuden verran sivuille sen takia että kellari pitää maalömpötilan n. 3-8c astetta, loogista sinänsä. Haastavaa vaan seinälle pysyä kasassa. Valuharkot varmasti olis paras ja helpoin valinta seiniks, mielessä kävi kyllä tiilistä muuraamisen opettelu myös ja holvikaton teko mut ehkä opettelen grillillä ja teen tän harkoista suosiolla.
Kaiv, kaiv, kaiv maata poijes jonku verran, loput betonit pois (kaks seinää ja rapiat jälellä). Alaspäin kaivuuta jotta saa vähän korkeutta lisää (ei tarttte ihan 2m. olla, mut jos nyt ainakin 180cm niin mun ei tarvis ihan älyttömiä kyykkiä) ja sitten lattian tekoon ensteks.
Eli kapillaarikatkolecasorat kuoppaan, olisko joku 20-30cm sille hyvä. Siihen Finnfoami tai vastaava styroxi ja sitten betonivalu päälle, sen paksuus? 10-20cm?
Kaiv, kaiv, kaiv maata poijes jonku verran, loput betonit pois (kaks seinää ja rapiat jälellä). Alaspäin kaivuuta jotta saa vähän korkeutta lisää (ei tarttte ihan 2m. olla, mut jos nyt ainakin 180cm niin mun ei tarvis ihan älyttömiä kyykkiä) ja sitten lattian tekoon ensteks.
Eli kapillaarikatkolecasorat kuoppaan, olisko joku 20-30cm sille hyvä. Siihen Finnfoami tai vastaava styroxi ja sitten betonivalu päälle, sen paksuus? 10-20cm?
-
kakkaroolari
- Jäsen

- Viestit: 471
- Liittynyt: Ti Heinä 20, 2010 10:39
- Paikkakunta: Kangasala
Re: Kellari rossipohjan alla kuntoon - Hirsitalo
Ilman lattialämpöö riittää varmaan 100 mm.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Kellari rossipohjan alla kuntoon - Hirsitalo
Muovikalvot on poistettu lattiarakenteista jo ohjeistuksista pois vuosikymmeniä takaperin. Rakenteesta tulisi saada tiivis sisältä ja ulospäin harveneva. Lattiarakenne ei poikkea toiminnaltaan kellarin maanvastaisesta seinästä, jota aihetta tällä palstalla on paljon käsitelty.
Kevytsora on hyvä tuote ainoa ongelma on sen heikko eristyskyky, jolloin sitä tarvitaan paksuja kerroksia. Salaojittava lämmöneriste solupolystyreenistä toimii samalla periaatteella, mutta eristyskyky on noin kolme kertaa parempi.
Kapillaarikatko on tärkeää ja se on saatava puhtaana paikoilleen, joukkoon päässeet hienoainekset pilaavat sen helposti.
Höyrytiivis lämmöneristys betonilaatan alla hidastaa kuivumista alaspäin, joten valitsisin pienemmän Diffuusio vastuksen omaavia tuotteita.
Nykytietämyksen mukaan 100 mm solupolystyreeni kerrosta voidaan pitää melko heikkona eristeenä, suositella voisi 150 tai 200 mm, uusissa taloissa 300 mm on jo nykypäivää.
Omana suosituksena voisin ehdottaa seuraavaa paljon käytettyä rakennetta betonilattioiden korjauksessa alhaalta ylöspäin: Kevytsora tai sepelitasaus pari kolme senttiä, salaojittava lämmöneristys 100 mm, lattia Eps 50 - 100 mm, suodatinkangas ja 80 mm euronormien mukainen betonilaatta.
Tällainen lattia on edullinen rakentaa, kuivuu kahteen suuntaan vähentäen myös laatan käyristymistä, ei vety ja kapillaarikatko toimii erinomaisesti.
Kevytsora on hyvä tuote ainoa ongelma on sen heikko eristyskyky, jolloin sitä tarvitaan paksuja kerroksia. Salaojittava lämmöneriste solupolystyreenistä toimii samalla periaatteella, mutta eristyskyky on noin kolme kertaa parempi.
Kapillaarikatko on tärkeää ja se on saatava puhtaana paikoilleen, joukkoon päässeet hienoainekset pilaavat sen helposti.
Höyrytiivis lämmöneristys betonilaatan alla hidastaa kuivumista alaspäin, joten valitsisin pienemmän Diffuusio vastuksen omaavia tuotteita.
Nykytietämyksen mukaan 100 mm solupolystyreeni kerrosta voidaan pitää melko heikkona eristeenä, suositella voisi 150 tai 200 mm, uusissa taloissa 300 mm on jo nykypäivää.
Omana suosituksena voisin ehdottaa seuraavaa paljon käytettyä rakennetta betonilattioiden korjauksessa alhaalta ylöspäin: Kevytsora tai sepelitasaus pari kolme senttiä, salaojittava lämmöneristys 100 mm, lattia Eps 50 - 100 mm, suodatinkangas ja 80 mm euronormien mukainen betonilaatta.
Tällainen lattia on edullinen rakentaa, kuivuu kahteen suuntaan vähentäen myös laatan käyristymistä, ei vety ja kapillaarikatko toimii erinomaisesti.