Fiksuna miehenä en tietenkään tullut napanneeksi kuvia reissuun lähtiessäni, mutta yritän kuvailla ongelman josko joku osaisi antaa viisaan neuvon. Haulla en vastaavaan onnistunut törmäämään. Pitkä viesti, pahoittelen. Toivottavasti jaksatte lukea.
Talona meillä on -44 valmistunut rintsikka-tyyppinen rankarakenteinen talo, johon on tehty kai aika tyypilliset 70-80-luvun energiarempat. Alkuperäinen seinä-rakenne on ulkoa alkaen rappaus-vinolauta-tervapaperi-purut-pahvi-vaakalauta-pinkopahvi. Energiaremppa toi tuohon lisänä ulos 50 mm mineraalivillaa rappauksen päälle, 30 mm tuuletusrakoa ja tiilet.
Olemme 2-3 asuinvuoden aikana vaihtelevalla tahdilla purkaneet noita 80-luvun kötöstyksiä pois. Mm. keskikerroksesta alamme olla loppusuoralla kaikkien lattioiden vaihdossa. Syynä tähän oli muovimattotaudin lisäksi alla ollut ohut mineraalivilla, joka oli saumoista herttaisen vihreää. Onneksi kaikki muu oli kunnossa. Nyt on lisätty ekovillaa, ilmansulkupaperia ja tehty wanhan ajan puulattiat. Samalla olemme uusineet sähköjä. Muu tekniikka on jo aiemmin edellisten omistajien toimesta päivitetty.
Ongelmaksi muodostui nyt yläkerta. Rakenteista ei ole paljoa kunnon tietoa, koska nytkin löydettyjä juttuja ei vanhoissa suunnitelmissa mainita. Joka tapauksessa päivitämme piakkoin sähkökeskuksen ja kaapelointeja varten täytyi aukaista yläkerrasta yhden huoneen rakenteita. Sähköt tulevat taloon siten, että ko. huoneen ulkoseinään tulee ilmajohto ja puhelinkaapeli, joista on suora läpivienti rautaputkessa vanhan poikkilaudoituksen tasalle. Seinää on tältä kohden muokattu hiukan: keskukset ja pääsulakerasia on nostettu erillisen n. 10 cm sisemmälle tulevan lautarakennelman varaan. Koko seinä ja keskusten etupinta on sitten täytetty mineraalivillalla, jossa johdot kulkevat pienen matkaa eristeiden sisällä löysänä. Koko keitoksen päälle on vuorostaan vedetty muovi, johon on kuitenkin tehty maalarinteipillä epäonnisesti suljettu aukko, josta on voinut pääsulakkeisiin kajota. Muovin päällä on sitten sisäverhoiluna lastulevy.
Sähkörempassa tuo pääsulakepönikkä vaihdetaan ABB:n saneerausmittauskeskukseen, johon tulee myös mittari. Paikaksi ajattelin samaa eli tuo hiukan sisennetty laudoitus kelvannee. Minusta on kuitenkin selvää, että tuommoista karkkipurkkaviritystä en seinäksi jätä ja sen takia on pakko aikaistaaa tuonkin huoneen remppaa. Ja toisaalta oikean ongelman takiahan tuo on tehty: Muovin puhkaisun jälkeen seinästä vetää niin, että korvat suhisee ja sama veto jatkuu kohti keskikerrosta vielä sähköputkia myöten.
Pari ongelmaa tässä on: En ole löytänyt vastausta, millä rakenteellisesti kestävällä tavalla tuollaisen talon pääkaapelin (sulakkeet 3 x25 A) saa eristää. Tai siis sähköjohtoja ei kai mielellään kuumenemisasioiden takia pitäisi, mutta eihän sitä voi avotaivaallekaan jättää?! Sitten on luvassa rutosti kikkailua, millä saan sisäpinnan tiiviiksi muualla käytetyllä huokolevyllä ja ilmansulkupaperilla keskusten suhteen, mutta se täytynee paikan päällä ratkaista. Ja jotenkin pitäisi keksiä, miten saa järjestettyä pääsyn syvyyteen jäävälle puhelinrasialle.
Ratkaisuksi olen pohtinut jotain tällaista: Olen ajatellut, että paperoisin jo tuon syvemmällä seinässä olevan vaakaludoitustason, jotta ilmavuoto tyssäisi siihen. Sitten laittaisin sisäpuolelle ekovillalevyä sen verran, että saan tehtyä uuden seinätason tuon sisennyksen tasolle, johon keskukset tulevat. Tämä olisi varsinainen sisäseinän taso, johon laittaisin alle laudan, sitten ilmansulkupaperoinnin ympäri huonetta jatkaen, huokolevyn ja päälle jotain mistä vanhin muksu tykkää.
Eihän tuo ole oikeaoppinen ratkaisu, kun seinään tulisi kaksi tiivistä kerrosta, mutta kun en piru vie tiedä mikä on. Jos jätän tuon ulomman tiivistyksen tekemättä niin puhuri käynee sitten johtoja myöten keskikerrokseen ja läpi talon. Olisiko vinkkejä, mitä tehdä?
Yläkerran eristämistä - ongelmana ilmajohto
Re: Yläkerran eristämistä - ongelmana ilmajohto
Voiko sille tehdä oman laatikon vaikka erillisen kiinteän komeron tms. sisään. Tolla tyylillä värkkäsin mökille, johon sähköt tuli ilmakaapelilla.
Nyt omassa talossa mulla ei tuota ongelmaa ole, koska jätin vintillä sivukkaat kylmäksi ja ilmakaapeli (ja pääsulakerasia) jää sinne kylmän sivukkaan puolelle.
Nyt omassa talossa mulla ei tuota ongelmaa ole, koska jätin vintillä sivukkaat kylmäksi ja ilmakaapeli (ja pääsulakerasia) jää sinne kylmän sivukkaan puolelle.
Isä ja lapset asuvat Espoon viimeistä purulaatikkoa vm. 1965 :)
Re: Yläkerran eristämistä - ongelmana ilmajohto
Hyvä ajatus, kyllähän sille varmaan voi. Pitäisi purkaa seinää lisää, jotta tietäisi onko miten käytännöllinen ratkaisu. Haastehan tuossa on ilmatiivin laatikon värkkääminen, mutta ei se nyt varmaan ylitsepääsemätön ole. Täytyypä ottaa vakavaan harkintaa. Kiitos!
Onko vielä muita ajatuksia?
Onko vielä muita ajatuksia?
Re: Yläkerran eristämistä - ongelmana ilmajohto
Ootko ajatellu jos hankkisit ulos seinään mittauskeskuksen, josta sitten uusi johto sisälle vanhaan keskukseen?
Re: Yläkerran eristämistä - ongelmana ilmajohto
Tuo kävi mielessä, mutta eipä ole silmään sattunut sellaista keskusta, johon tulisi vain pääsulakkeet ja mittari eikä muuta ja jonka voi asentaa ulos. Ainoa tietämäni (sekä sähkärini tietämä) saneerausmittauskeskus on tuo ABB:n malli.
Lisäprobleemana tuossa olisi pääkaapelointien uusiminen, joiden kunnossa ei pitäisi ongelmia sähkärin mukaan olla. Tai mistä tuon tietää. Ja jos se epätodennäköinen tilanne sattuisi, että pääsuojakatkaisin nyykähtää niin keskukselle meno on aika homma helmikuisessa paukkupakkasessa. En ole toisaalta tullut kysyneeksi yhtiöltä, saako nykyisen etäluentamittarin asentaa ulos, luulisin ettei ole ongelma.
Joka tapauksessa arvelisin jomman kumman edellisistä olevan lopulta yksinkertaisempi vaihtoehto. Tuota kaapiratkaisua pidän nyt jopa ykkösenä. Siinä olisi paljon etuja, mutta voi olla tietysti aika värkkäily. Mutta tulos voi olla käyttökelpoisempi. Mihinkäs näissä kiire olisi.
Kiitos silti ehdotuksesta!
Lisäprobleemana tuossa olisi pääkaapelointien uusiminen, joiden kunnossa ei pitäisi ongelmia sähkärin mukaan olla. Tai mistä tuon tietää. Ja jos se epätodennäköinen tilanne sattuisi, että pääsuojakatkaisin nyykähtää niin keskukselle meno on aika homma helmikuisessa paukkupakkasessa. En ole toisaalta tullut kysyneeksi yhtiöltä, saako nykyisen etäluentamittarin asentaa ulos, luulisin ettei ole ongelma.
Joka tapauksessa arvelisin jomman kumman edellisistä olevan lopulta yksinkertaisempi vaihtoehto. Tuota kaapiratkaisua pidän nyt jopa ykkösenä. Siinä olisi paljon etuja, mutta voi olla tietysti aika värkkäily. Mutta tulos voi olla käyttökelpoisempi. Mihinkäs näissä kiire olisi.
Kiitos silti ehdotuksesta!
Re: Yläkerran eristämistä - ongelmana ilmajohto
Tuossa olisi tuollainen ulkokeskus http://www.asennustuotteet.fi/catalog/1 ... _FIN1.html hyvä puoli että tuosta saisi ulos 3-vaiheen ja tulevaisuudessa saa mahdollisiin ulkorakennuksiin kätevästi syötöt, mikään kaunishan se ei seinällä ole
Re: Yläkerran eristämistä - ongelmana ilmajohto
Katsos vain, on tosiaan. Ei tuossa näytä edes hirveästi mitään ylimääräistä olevan.
Pienen pohdinnan jäljiltä arvelisin meidän kuitenkin pysyvän siinä, että keskus tulee sisälle ja mitä todennäköisimmin jonkinlaiseen kaappiin. Meillä nimittäin on jo ulkokaapelointi ulkojakorasialle, josta tarv voi vetää kevyet sähköt mahdolliselle ulkorakennukselle, johon rakennusoikeus olisi. Tuon asennus kaapelointimuutoksineen vaatisi kuitenkin sähkäriltä ehkä 2-3 h enemmän työtä ja keskus maksaa yli tuplaten sisäkeskukseen nähden. Kolmivaihepistoke on jo tulossa nykyremontin myötä. Sisätila olisi kyllä kieltämättä helppo tehdä, mutta luulen että emme ihan saa lisäkuluina tuleville 3-500 € vastinetta tarpeeksi. Kun lisäksi on vielä suunnitelmana vaihtaa joskus maajohtoon, kunhan kuituverkko saavuttaa Niiralan. Tuolloin ongelma poistuu, mutta kuitua on jo aika monta vuotta odoteltu. Ei sillä, hyvä ehdotus tämäkin, kiitos tosiaan!
Täytyy vielä tuosta kaapin teosta kysyä. Onko tiedossa jotain rajoituksia, minkä verran sitä saa eristää? Arvelin tehdä niin, että puran tuon ulokkeenkin pois ja sähkärien hommaillessa muita tiivistän johtoaukot paikallisesti (onko jotain muuta kuin urtsi? Kun en sitä taloon enää haluaisi) tulokohdalla ulkoseinässä. Teen seinään ilmatiiviin asennuspoteron ja muu seinä asettuu sitten jollekin tasolle tästä sisään. Tuohon poteroon voisi tehdä sivuseinät ikäänkuin kanavaksi, johon tulisi erillinen eristeovi ja sisälle nätti luukku, joka voi olla vaikka tapettipintainenkin. Eli kaappiratkaisu siis. Mutta mitä hengittäviä eristeitä saa käyttää vai saako mitä vain?
Pienen pohdinnan jäljiltä arvelisin meidän kuitenkin pysyvän siinä, että keskus tulee sisälle ja mitä todennäköisimmin jonkinlaiseen kaappiin. Meillä nimittäin on jo ulkokaapelointi ulkojakorasialle, josta tarv voi vetää kevyet sähköt mahdolliselle ulkorakennukselle, johon rakennusoikeus olisi. Tuon asennus kaapelointimuutoksineen vaatisi kuitenkin sähkäriltä ehkä 2-3 h enemmän työtä ja keskus maksaa yli tuplaten sisäkeskukseen nähden. Kolmivaihepistoke on jo tulossa nykyremontin myötä. Sisätila olisi kyllä kieltämättä helppo tehdä, mutta luulen että emme ihan saa lisäkuluina tuleville 3-500 € vastinetta tarpeeksi. Kun lisäksi on vielä suunnitelmana vaihtaa joskus maajohtoon, kunhan kuituverkko saavuttaa Niiralan. Tuolloin ongelma poistuu, mutta kuitua on jo aika monta vuotta odoteltu. Ei sillä, hyvä ehdotus tämäkin, kiitos tosiaan!
Täytyy vielä tuosta kaapin teosta kysyä. Onko tiedossa jotain rajoituksia, minkä verran sitä saa eristää? Arvelin tehdä niin, että puran tuon ulokkeenkin pois ja sähkärien hommaillessa muita tiivistän johtoaukot paikallisesti (onko jotain muuta kuin urtsi? Kun en sitä taloon enää haluaisi) tulokohdalla ulkoseinässä. Teen seinään ilmatiiviin asennuspoteron ja muu seinä asettuu sitten jollekin tasolle tästä sisään. Tuohon poteroon voisi tehdä sivuseinät ikäänkuin kanavaksi, johon tulisi erillinen eristeovi ja sisälle nätti luukku, joka voi olla vaikka tapettipintainenkin. Eli kaappiratkaisu siis. Mutta mitä hengittäviä eristeitä saa käyttää vai saako mitä vain?
Re: Yläkerran eristämistä - ongelmana ilmajohto
Jees, sähkäri kävi ja teki rempasta toisen puolen. Toinen on jäljellä mukaan lukien mittauskeskuksen siirto. Sähkäri ei ollut vielä nähnyt tuota yläkerran viritystä, joten oli viisaasti jättänyt mittauskeskuksen tilaamatta. Tilannekartoituksen jälkeen päädyimme siihen, että sisäkeskus asennettuna kaappiin on yksinkertaisin ja paras tapa ratkaista ongelma. Siitä on aika helppo tehdä tuohon paloeristetty versio jolloin liitokset ovat suojassa eikä mitään tarvitse siirtää. Kaikki sähkövedot alueella kulkevat putkessa, joten eristeiden kanssa ei ole niin tarkkaa, mitä käyttää. Ulkokaappiakin mietimme, mutta totesimme sen turhan työlääksi/kalliiksi saatuun hyötyyn nähden.
Kiitokset avusta, näinpä tämäkin ratkesi! Yritän muistaa aikanaan laittaa vielä kuvia kunhan on homma tehty niin jää jälkipolvillekin jotain.
Kiitokset avusta, näinpä tämäkin ratkesi! Yritän muistaa aikanaan laittaa vielä kuvia kunhan on homma tehty niin jää jälkipolvillekin jotain.
Re: Yläkerran eristämistä - ongelmana ilmajohto
Purin hiukan rakenteita ja tuon ulokkeen salaisuuskin selvisi samalla. Tuossa kohden kulkee vanha sivuvintin raja eli vaakalaudoitus ei jatku sille alueelle eivätkä siten purueristeetkään. Samalla tuli löydettyä sellainen ikävyys, että koko yläkerran sisus on lisäeristetty aikanaan mineraalivillalla ja onpa menty vielä lätkäisemään höyrynsulkukin koko alalle. Löysästi ja epätiiviisti kuinkas muuten. Kun tuosta keleen keltaisesta roskasta eroon pääsen niin en sylkäisekään niihin päin. Ei tarvinne kertoa, miltä villat paikoin näyttivät. Onneksi puu ym. on kunnossa
Kysyn nyt samalla tässä ketjussa yläpohjan rakenteen nyanssista. Sisältä katsoenhan kun mennän kohti kattoa rakennen näyttäisi olevan nyt lastulevy, muovi, mineraalivilla, poikkilaudoitus, pahvi, puru, lisäeristysvilla, tervapahvi, tuuletusväli (osin kapeahko, paikoin painunut umpeen), vanha huopakatto, uudempi varttikatto. Puran kaiken pois tuohon poikkilaudoitukseen asti ja eristän selluvillalla ja paperoin sisältä. Tervapahvi on aika löyhästi kiinni ullakolla, mutta eikös se silti ole aika tiivis kerros? Muodostaako kondenssi-riskin ja ongelman tuon mineraalipaskan kanssa, jos sen annan siellä olla? 30-40 cm hygroskooppista puskuriahan tuohon väliin kyllä jää. Vai onko edessä jatkossa vielä yläpohjankin pakkosaneeraus?
Kysyn nyt samalla tässä ketjussa yläpohjan rakenteen nyanssista. Sisältä katsoenhan kun mennän kohti kattoa rakennen näyttäisi olevan nyt lastulevy, muovi, mineraalivilla, poikkilaudoitus, pahvi, puru, lisäeristysvilla, tervapahvi, tuuletusväli (osin kapeahko, paikoin painunut umpeen), vanha huopakatto, uudempi varttikatto. Puran kaiken pois tuohon poikkilaudoitukseen asti ja eristän selluvillalla ja paperoin sisältä. Tervapahvi on aika löyhästi kiinni ullakolla, mutta eikös se silti ole aika tiivis kerros? Muodostaako kondenssi-riskin ja ongelman tuon mineraalipaskan kanssa, jos sen annan siellä olla? 30-40 cm hygroskooppista puskuriahan tuohon väliin kyllä jää. Vai onko edessä jatkossa vielä yläpohjankin pakkosaneeraus?