tämä nyt ei ole rintamamiestalo, vaikka on tässä ainakin yksi rintamamies asunut ja ehkä aiemmin miehiä muistakin sodista.
Talo tai sen ensimmäinen osa on valmistunut 1770-luvulla. Suvussa talo on ollut käsittääkseni 1800-luvun loppupuolelta asti. Ja että paikka suvussa pysyisi, niin se olen minä onneton, joka tämän työleirin joutuu ottamaan vastattavakseen. Ei sillä, ettenkö olisi siitä aina haaveillutkin, mutta samalla tietäen millainen savotta siitä seuraa.
Ulkoverhous on tiettävästi 1920-luvulla tehty, toissa kesänä uusin katon huovat, maalasin talon ympäriinsä ja korjasin yhden kolmesta savupiipusta. Tarkoitus oli nyt menneenä kesänä korjata taas yksi piippu mutta se jäi joten ensi kesänä on sitten korjattava kaksi.
Tuvan tulisija on aika tyypillisen näköinen. Puuhellan hormi kiertää takan jalassa niin, että jos hellassa on pitkään valkeet, meinaa takkakivellä istujalta ahteri sulaa.
Mamman kamarissa on sitten tuollainen pieni sievä leivinuuni-takka-yhdistelmä. Takkaan on jossain vaiheessa ahdettu Högfors 5A.
Tuvasta vielä yksi kuva. Jos kuvaa klikkaa isommaksi, näkee vasemmassa reunassa radion seinähyllyllä. 75v isäni sanoi, että siinä se oli jo silloin kun hän tuli taloon vävyksi 1957 tai jotain...radio ei kyllä toimi enää.
No, suppea esittely oli siinä. Tästä olisi vakava aikomus entisöidä itselle asuttava talo. Homma on kaamea, mutta lähtökohdat hyvät. Taloa ei ole missään vaiheessa pilattu remonteilla, itse asiassa taitaa olla 50-luvulla kun isompia remontteja on viimeksi tehty. Silloin on tuvan lattialankut uusittu ja ulkoverhous maalattu, joka on 20-luvulta peräisin. Ehkä jotain Haltekseja on paneelikaton päälle naulattu 60-luvun puolella, mutta ei muuta.
Rakennuspaikka on kivisen mäen päällä, joten routa ei ole vaivannut yhtään.
Alapohjarakenne on multipenkki. Se onkin suuri suunnittelua vaativa kohde, että miten alapohja rakennettaisiin lämpimäksi. Vanhat lattialankut laitetaan takaisin. Olen joskus käynyt tutustumassa todella hienosti entisöityyn vanhaan taloon, jossa multipenkkirakennetta oli muutettu siten, että talon alle oli puhallettu lecasora, mutta perhana kun en muista yksityiskohtia.
Lämmitysmuoto on toinen mietinnän aihe. Maalämpö olisi jees, mutta lattialämmityksen toteuttaminen toimivaksi miten? Toistaiseksi mietinnässä on ulkorakennukseen tehtävä lämpökeskus, jossa voi polttaa puuta ja ulkorakennuksen katolle laittaa aurinkokeräimet.
Ulkoseinien lisäeristys? Ei ulkopuolelle ainakaan, ehkä sisäpuolelle max 5cm selluvilla märkäpuhallettuna?
Yläpohja? Yläkerrassa on todella iso tasanne, jossa ei ole varsinaista yläpohjatilaa ollenkaan, vaan tila on avointa vanhaan pärekattoon saakka. Näin se olisi tarkoitus säilyttää, siinä olisi komea toinen olohuone. Päädyissä on kamarit, joiden päällä on sitten normaaliin tapaan eristeet. Ajatus olisi eristää katto yläpuolelta. Julkisivu siltä osin muuttuisi, kun räystäästä tulee paksu, mutta miten muutenkaan?
Tämä koko urakka on vasta suunnitteluvaiheessa, mutta jo vakavasti otettavana eikä minään haaveiluna.
Hyviä ajatuksia, kritiikkiä ja omia kokemuksia otetaan mielellään vastaan. Te jotka olette aiemmin kätenne tällaiseen iskeneet, miten teitte ja ennen kaikkea, mitä olisitte tehneet toisin?
Kovin energiatehokasta tuosta ei järkevästi saa mitenkään pilaamatta taloa muuten. Olen ollut jo kauan sitä mieltä, että rakenteiden terveenäpysymisen hinta on se, että lämpöenergiaa vähän hukkaantuu ja johtuu niistä läpi. Uutta ylihintaista taloa en ikinä alkaisi tekemään, paitsi että töissä joudun niissä mukana olemaan. Epäilen silti, että pitkässä juoksussa nuo matalaenergiatalot eivät niin hyviä olekaan. Tulevat vuosikymmenet sen näyttää. 
