Uustilallinen kirjoitti:Meillä on myös joku merkitön lämpökompostori (kodin terra) ja sinne on laitettu talousjätettä ja kuiviketta säkistä.
Lämpötila ei ole edes nyt kesän kynnyksellä noussut parin kympin yli kamalasti, ja olen ymmärtänyt että siellä kai pitäis olla jopa lämmin. Muurahaiset siellä viihtyy kovin hyvin, mutta tällä menolla multaa ei kyllä tule..
Olen kipannut sinne kerran herätettäkin mutta se nyt ei tehnyt kyllä yhtään mitään..
komposti on ilmeisesti sitten vieläkin liian märkä ja se haisee jätteelle.. Pitääkö sitä nyt alkaa vielä kääntämään, joka on kyllä tuossa mallissa mahdotonta ellei sitä tyhjennä sitten ensin ja lapioi uudelleen sinne pömpeliin sitä muhjua..
Eipä sitä kosteutta massasta pois saa oikein muuten kuin kääntämällä kuiviketta lisää sekaan... tietysti voi koittaa ihan vaan yläkautta käännellä jos ja kun ei tilanne ole ihan kamala mitä sen ei pitäisi olla jos kuivikettakin on käytetty - sikäli kun kääntely vaan on mahdollista ja löytyy sellainen väline jolla pystyy yläkautta hämmentämään (Biolanin pöntön mukana tulee sellainen suht kätevä sekoituskeppi, kätevä varmaan kykenisi vastaavan itsekin nikkaroimaan). Kai siinä kompostorissa kuitenkin on pohjassa joku reikä ylimääräisen nesteen poistumista varten?
Ei siitä lämpömittarista välttämättä voi päätellä vielä mitään, ei meilläkään ole näyttänyt suht täysi Biolan kuin max 30 asteen lämpöä mutta haju on öh... raikas ja tuore, eli prosessi toimii. Yleensä sanotaan että jos muurahaiset viihtyy kompostissa, se on liian kuiva, mutta kyllä ne meilläkin pesii massan etureunassa, siellä on ilmeisesti mukavan lämmintä, ja suojaisaakin kunnes joku päättää tyhjentää pömpelin...
itokt kirjoitti:Sama juttu täällä. Lämpökompostori, joka on otettu puutarhajätteelle käyttöön viime syksynä. Täyteen silloin puutarhajätettä ja nyt on alkukesästä odoteltu, että lähtisi toimimaan. Lämpötila on ollut parhaimmillaan n. 20 astetta. Jonkin verran on lisätty biojätteitä ja nämä ovat kompostin pinnassa lähteneet hajoamaan ja muodostaneet lämpöä. Kompostin keskellä oleva lämpömittari ei ole tosin tähän reagoinut.
Otin pohjalla olevaa materiaalia päälle ja sekoittelin kompostia. Tämäkään ei tuntunut auttavan. Talven jälkeen oli liian kuiva, joten lisätty nestettä. Ei auttanut. On käytetty kompostiherätettä, lisätyppeä, biojätteitä ja kuiviketta.. eipä tunnu vain toimivan.
Kompostointi ei kyllä ole sen enempää raketti- kuin salatiedettäkään, mutta alussa voi olla hankalaa saada prosessi käyntiin. Apua voi olla myös siitä että mukaan kippaa vähän valmista tai puolivalmista kompostoitunutta tavaraa, vaikka jostain puskan juurelta maatunutta kuorikatetta tms, silloin saa ainakin mukaan juuri oikeita pieneliöitä. Meillä on peräti lierojakin lämpökompostorissa, mutta se on oikeastaan jo vähän liikaa... ne kun välillä lisääntyvät kovasti ja seuraavaksi niiltä loppuu ruoka ja pyrkivät yläkautta muualle.
Gisela Keilin mainio kirja kertoo näin:
Keil, Gisela: Luomupuutarhurin opas kirjoitti:Kompostin sopivan kosteuden voi tarkistaa helposti. Liian märkä komposti ei lämpene riittävästi, kuiva taas ei lahoa. Otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan se nyrkkiin.
- Jos siitä puristuu vesipisaroita, se on liian märkä. Tällöin kompostiin on sekoitettava kuiviketta [...].
- Ellei se pysy koossa, se on liian kuivaa ja kompostia on kasteltava.
- Jos se jää paakuksi, kosteus on sopiva. [...]
Kompostissa olisi hyvä olla sekä hienoa että karkeampaa ainesta mukana, karkea aines parantaa ilmavuutta ja siten ehkäisee mätänemistä. Toki se sitten myös vaatii pitemmän ajan muuttuakseen mullaksi. Kuulema osa kaupan pussikuivikkeista on turhan hienojakoista purua, tilannetta voi tarvittaessa korjata silppuamalla mukaan kuivia oksia tms.
Samasta kirjasta löytyy myös tuohon kompostin lämpötilaan liittyen tämä lahoamisprosessista:
Gisela Keil kirjoitti:1. Hajotusvaihe (lämpövaihe).
Bakteerit käyvät eloperäisen aineksen kimppuun [...]. Samalla syntyy ammoniakkia ja lämpötila kohoaa jopa 70 asteeseen saakka, jolloin suuri osa taudinaiheuttajista kuolee.
Sädesienet valtaavat kompostin ja käyttävät hyväkseen [bakteerien aineenvaihduntatuotteita]. Siten ne estävät kompostia haisemasta ja niiden ansiosta siihen tulee täyteläinen mullan tuoksu.
Lämpövaihe päättyy 5 päivän kuluttua kompostin kasaamisesta. Sinä aikana kasvien tukirakenteet (kuten selluloosa) ovat hajonneet. Kompostikasa alkaa kutistua.
2. Jälleenrakennusvaihe (jäähtymisvaihe). 2-5 viikon kuluttua kompostin kasaamisesta ryhtyvät siirat, punkit ja hyppyhäntäiset töihin ja hajottavat purentaelimillään loput kasvinjäännökset. Tällöin bakteerien ja sienten elinolot huonontuvat ja niiden määrä vähenee. Kompostin lämpötila alenee 40-25 asteeseen.
3. Kypsymisvaihe (rakennusvaihe). Noin 6-14 viikkoa kompostin kasaamisesta ilmestyvät viimeisinä näyttämölle [...] lierot. Niiden suolistossa eloperäinen aines yhdistyy savimineraaleihin; syntyy humiinihappoja ja arvokkaita savi-humus -yhdistelmiä. Komposti muttuu tumman ruskeaksi kestohumukseksi.
Kun kastemadot eli lierot ovat myllänneet koko kompostin eivätkä löydä siitä ravintoa, ne siirtyvät muualle. Luomuviljelijälle se on merkkinä siitä, että komposti on valmista.
. Kuiviketta tarvitsee kaikki kompostorit aika paljon (olen kokeillut tehdä itse oksasilpusta yms, mutta ostoversiot on tässäkin vieneet voiton) ja tietty ruokaa jatkuvalla syötöllä...
.
