Eräs tulkinta hengittävyydestä

[Aihki]

Laatuaviisi KauppaSuomessa oli juttua vanhan talon kunnostuksesta. Ottamatta sen kummemmin kantaa jutussa esiintyneisiin rakenneratkaisuihin, mieleen jäi kuitenkin tulkinta hengittävyydestä. Lainaus: "Hengittävän rakenteen terveellisyys perustuu ajatukseen, että hiilidioksidi pääsee rakenteen läpi ulkoilmaan ja vastaavasti ulkoilman happi sisäilmaan"

http://issuu.com/kauppasuomi/docs/10-po ... 90/6977531

[PetteriKivimäki]

Näitähän riittää. Termiin törmää jos jonninmoisessa yhtälössä, välillä hyvässä välillä vähemmän hyvässä, mm TM Rakennusmaailmassa: "tiiviin talon rakentanut insinööri hymyilee vinosti hengittäville rakenteille."

[Jukka68]

Oliko tuo KauppaSuomi Kärkkäisen mainoslehtinen?
Sen julkaisun jutut saa lukea kyllä suurella varauksella, ihme lehti!

[TommiT]

No annettakoon tuo anteeksi. Mutta mites tämä:
Luin jostain Suomelan tapaisesta propaganda lehdestä rintsikan kuntokartoituksesta kertovan jutun, jossa "asiantuntijana" raksystemsin kaveri. Pisti vähän silmään kun talossa oli alunperin laudoitettu julkisivu jonka päälle oli vedetty joku julkisivulevy 80-luvulla. Kartoittaja sanoi tyyliin että(ei näillä sanoilla, mutta jotain tännepäin) tämmöinen rakenne sattaa olla homevaurioitunut varsinkin jos laudoituksen päällä paksulti öljymaalia. Liekö käynyt oikoluvussa Tikkurilan tehtaalla ennen painoon menoa vai...

Ei sillä noista ei ikinä tiedä mikä on alunperin sanottua ja mikä toimittajan tmv. Keksimää; mua haastateltiin yhden tehtaan avajaisten yhteydessä yhteen sähköalan tukkurin asiakaslehteen(olen kunnossapidossa Sähkötyönjohtajana) kun sain haastattelun sähköpostiin, huomasin, että jutuissa ei ole päätä eikä häntää. Tein ko. Firman viestintäpäällikölle oman versioni haastattelusta, mutta se julkaistiin alkuperäisellä tekstillä. Oli pieni sarvi ottasssa kun mietin, miten wanhat kollegat nauraa kun saa jutun käsiinsä... Ei tarvi enää tulla haastattelemaan.

[juha1]

No annettakoon tuo anteeksi. Mutta mites tämä:
Luin jostain Suomelan tapaisesta propaganda lehdestä rintsikan kuntokartoituksesta kertovan jutun, jossa "asiantuntijana" raksystemsin kaveri. Pisti vähän silmään kun talossa oli alunperin laudoitettu julkisivu jonka päälle oli vedetty joku julkisivulevy 80-luvulla. Kartoittaja sanoi tyyliin että(ei näillä sanoilla, mutta jotain tännepäin) tämmöinen rakenne sattaa olla homevaurioitunut varsinkin jos laudoituksen päällä paksulti öljymaalia. Liekö käynyt oikoluvussa Tikkurilan tehtaalla ennen painoon menoa vai...

meille tuli sama lehti. ja samaa asiaa ajattelin itsekin.. ei oikein koko juttu vakuuttanut..

[PanuP]

Mä olin toissasyksynä paikallisen rautakaupan järjestämissä illanistujaisissa, jossa oli myös eri tavarantoimittajien edustajia kehumassa tuotteitaan.
Villamies ylisti Isoverin KL-33:sta vuolaasti. On kuulemma erinomaisen hengittävä eriste ;) En viitsinyt ryhtyä väittelemään, mutta mieli vähän teki.

Ja joo, olen myös saanut todeta, miten päälaelleen tai männikköön voi toimittaja hänelle annetut faktat laittaa.

[KMS]

No siinä Suomelassahan oli takavuosina se ihan klassikoksi muodostunut "kellariremontti"-juttu, jonka taisivat vähin äänin vetää netistä pois.

k

[PetteriKivimäki]

http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKEN ... PPAUS.html

"Näin seinärakenne pysyy hengittävänä."

[Spautio]

Hiukan offtopicia mutta taannoin olin käymässä tuttavien raksatyömaalla jossa oli toteutettu julkisivumuuraus puurunkoiseen taloon. Julkisivutiilen ja tuulensuojalevyn väliin oli jätetty 50mm:n rako, oli tiilisiteetkin aika pitkänoloisia kun niitä näki ovien ja ikkunoiden tekemättömistä smyygeistä. Taitaa olla ihan nykyoppien mukainen rakenne kuitenkin, mutta sanoisin että melkoista liioittelua tuollainen tuuletusväli, seinärakenteiden ei tarttis olla sentään noin irti toisistaan, lämpöhyöty jää osapuilleen nollaan, kuorimuuraus toimii tällöin ainoastaan kuorena ja ehkä on sääilmiöillekin tavallista enemmän alttiina kun siihen ei juurikaan kohdistu lämpövirtaa?
Onkohan mitään tutkimuksia kasvustojen esiintymisestä tuolaisessa valtavassa ilmatilassa, jotenkin voisin kuvitella että julkisivumuurauksen sisäpintaan saattaisi aikojen kuluessa alkaa muodostumaan jotain?

No itse tein omaan edelliseen toloomme kuorimuurauksen Leca-julkisivuharkoista pienemmällä tuuletusvälillä (olikohan 25mm vaiko peräti 28mm, en muista) , aika hyvän ilmavirtauksen kuoren ja tuulensuojalevyn välin sai silti kun porasin jälkikäteen muurauksen alavarviin tuuletusreiät. Silloin pohdin että varmaan pienempikin tuuletusväli olisi riittänyt tai että olisi voinut jättää alareiät kokonaan poraamatta.

Nykyisessä talossamme on siisi reikätiili - 125mm kivivilla -reikätiili -rakenne (ilman tuuletusväliä) , juuri eilen tuli taas yhdestä kohtaa avattua ulkoseinää sisältäpäin, ja villat aivan rutikuivia ja puhtaita.
On hyvä että koetetaan toteuttaa rakenteet mahdollisimman toimiviksi mutta ylihysterian tuntua näissä kaikissa säädöksissä on mm. pakollisten ilmatiiveystestien ym. osalta.
Säädöksiä kiristetään kaiken aikaa ilman että olisi pidempiaikaisia tutkimustuloksia rakenteiden käytännön toimivuudesta (paitsi paperilla insinöörien laskemina).

[PanuP]

On hyvä että koetetaan toteuttaa rakenteet mahdollisimman toimiviksi mutta ylihysterian tuntua näissä kaikissa säädöksissä on mm. pakollisten ilmatiiveystestien ym. osalta. Säädöksiä kiristetään kaiken aikaa ilman että olisi pidempiaikaisia tutkimustuloksia rakenteiden käytännön toimivuudesta (paitsi paperilla insinöörien laskemina).

Niinpä. Teoria ja käytäntö ovat yleensä niin kaukana toisistaan. Täydellisessä maailmassa villoittajalta ei jää rakoja, hiirulaiset eivät tee tunneleita eristeisiin eivätkä riko höyrynsulkua jne. Tulevat vuosikymmenet näyttävät miten kävi, varmasti ainakin osa homehtuu, kun nuo nykymökit ovat entistä virheherkempiä sen hermeettisyysvaatimuksen vuoksi.

[Rölli]

Hmm, no joo, tuo hengittävyys ja ihmisten tulkinnat siitä on kyllä sellainen suo, että siitä saisi tutkielman jos toisenkin.

Väittäisin näin mutu-pohjalta että sen varjolla tehdään melkoisia pommeja, koska innostus korvaa järjen. Julistetaan posket punoittaen hengittävien rakenteiden autuutta ja että kuinka "ennenvanhaan talot kesti eikä asukkailla ollut terveysongelmia". Ja samaan aikaan halutaan (yhteiskunta vaatii) talolta huippuluokan energiatehokkuuden (ei ollut ennenvanhaan), vedottomuuden (heh),helppohoitoiset materiaalit,vaivattoman lämmityksen, pesutilat sisälle jne. Vaan kun se alkuperäinen rakenne ennenvanhaan huonekohtaisella puulämmityksellä ja sattumalta(?) optimaalisen hataralla seinärakenteella kesti vaurioitumattomana isältä pojalle, muuttuu tilanne radikaalisti kun lämmitystapa vaihtuu ja seinän eristävyys paranee. Unohdetaan kokonaisuus. Juuri oli töissä puhe lisäeristämisestä, ja totesin että jokainen joka pystyy heti suoralta kädeltä neuvomaan että kuinka kannattaa tehdä on varmasti täysin kuutamolla, tai omistaa rautakaupan, tai molempia. Seinärakenteen toiminnassa on niin monta vaikuttavaa tekijää, että kokonaisuuden -edes jonkinlainen- hallitseminen vaatii hyvät taustatiedot.

Itsellä meni ilme muikeaksi, kun tuli kaverin kanssa puhe erään lähistöllä sijaitsevan vanhan, komean alkuperäiskuntoisen maatalon päärakennuksen remontista. Tämä oli käynyt siellä, ja kertoi että hirsiseinät lisäeristettiin molemmin puolin selluvillalla, höyrynsulkua ei (tietenkään) laitettu (kun ovat kuulemma eko-ihmisiä), lämmitysmuoto muuttui keskuslämmitykseksi (maalämpö?) ei koneellista ilmanvaihtoa (se ei ole ekologista) ja julkivulaudoitus paukutettiin suoraan tuulensuojalevyn päälle, kun tuuletusrako olisi kuulemma mitätöinyt seinän lämmöneristävyyden. (Jos lasketaan u-arvo, niin paljonko 25mm lauta sitä parantaa? Itse olen ajatellut että julkisivuverhous on vain seinärakenteen suoja luonnonvoimia vastaan. Täystiilitalo on eri asia, siinähän se on osa seinärakennetta.)

Kukin tehköön kuten lystää, mutta mielenkiinnolla odottelen seuraavat parikymmentä vuotta, -jos satun pysymään hengissä- että mitä tuolle tapahtuu. Taitaa olla niin että tieto lisää tuskaa...

[kappalainen]

Laatuaviisi KauppaSuomessa oli juttua vanhan talon kunnostuksesta. Ottamatta sen kummemmin kantaa jutussa esiintyneisiin rakenneratkaisuihin, mieleen jäi kuitenkin tulkinta hengittävyydestä. Lainaus: "Hengittävän rakenteen terveellisyys perustuu ajatukseen, että hiilidioksidi pääsee rakenteen läpi ulkoilmaan ja vastaavasti ulkoilman happi sisäilmaan"

http://issuu.com/kauppasuomi/docs/10-po ... 90/6977531

Nykyaikainen hengittävä talo on kuin ihminen hengityskoneessa. Jos laitteesen tulee vika, toovos talo pullistuu kuin keuhkot konsanaan ja poksahtaa kuin ilmapallo.

Minun ielestä sellaista hengittävyyttä olekaan. Voisi puhua enemmän siitä että rakenteesta pääsee kosteutta enemmän pois kuin siihen päätyy eli se ulospäin harveneva rakenne. Ilmasuluton kuohkea purueriste ja ulkopuolella tuulensuojalevy ei ole sellainen rakenne. Yleensä pururakenteen läpi pääsee enemmän kosteutta kuin puukuitulevy kykenee päästämään lävitseen. Olen näitä huokolevy ja purueriste ratkaisuja katsellut ja kysellyt nurkissa. Kiinnostuin asiasta kun purin omat seinät, joissa oli hukolevy sisäpinnalla ja kauttaaltaa hometäplissä. On ollut jokusia homevaurioita tuossa puukuitulevyssä jos ilmansulku on huono. Levy on tiiviimpi kuin puru. Sekään ei auta vaikka ilmaa virtaisi joka nurkasta. Se taas lisää kondenssin vaaraa. Mielestäni asia ei ole todellakaan niin yksioikoinen, että laitetaan vaan levy seinään kun naapurikin laittoi ja se on oikein.
Puukuitulevy huonon purueristeen sisäpuolella saattaa aiheuttaa levyn kostumista johtuen tiivistymisestä kovilla pakkasilla.
Asioilla on tasapainotila ja se on tapauskohtainen.
Olen oppinut että se yleinen tapa ei ole aina oikein ja todellakin jotkin asiat vaativat enemmän paneutumista ja tietoa kuin esim minulla on. Kriittisyys kumminkin kasvaa tiedon myötä ja aiheuttaa enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.
Esim. havaintoni subwooferin basson jumputuksen aiheuttamasta purujen tiivistymisestä ja hienomman aineksen valumisesta alas kolmen vuoden aikana. Vahingossa tuon huomasin, mutta sen jälkeen seurasin asiaa. Yläosaa jäi vain isoja lastuja muutama, jotka jumissa jotenkin kiilautuneena.

[PetteriKivimäki]

..kertoi että hirsiseinät lisäeristettiin molemmin puolin selluvillalla, höyrynsulkua ei (tietenkään) laitettu (kun ovat kuulemma eko-ihmisiä), lämmitysmuoto muuttui keskuslämmitykseksi (maalämpö?) ei koneellista ilmanvaihtoa (se ei ole ekologista)..

Ei oikein auennut mikä tuossa höyrynsuluttomuudessa ja painovoimaisessa ilmanvaihdossa mielestäsi niin kamalaa on? En minäkään alkaisi hirsitalon seiniä muovittamaan.
Ja varmaan heillä joku poistoilmaratkaisu esim. tulisijoja käyttämällä on käytössä.