Salaojitus + Sadevesikaivot, Hyvinkää.

[Ocelot]

Tervehdys vain.

Päädyimme pankin suosiollisella avustuksella lunastamaan itsellemme rintamamiestalon hyvinkäältä. Taloon oli tehty kuntotarkastus pariinkin otteeseen viime vuosina ja molemmissa kovasti kehotettiin mietttimään salaojittamista. Kellarin seinissä olevat jäljet ja tontin taloa kohti viettävä muoto ovat itsessään myös sellaisia puoltavia seikkoja tämän projektin aloittamiselle. Salaojat tehdään, vaikka niiden tarpeellisuudesta ollaan varmasti montaa mieltä.

Tässä on armoton selvitystyö parhaillaan käynnissä ja täällä olisi varmaan joitakin hyvinkäällä vastaavan homman tehneitä?
Ilmeisesti salaojat ja sadekaivot tulisi johtaa kaupungin viemäriin, mitäs he haluavat hintaa moisesta palvelusta? Oletan että paljon. Onko kiellettyä tehdä imeytyskenttä, johtaa vedet käytöstä poistettuun kaivoon,tms omalle pihalle? Sen verran tontilla kokoa ettei tarvitse naapurin talon alle vetää putkea

[Liukong]

Terve

kaupungin sivuilla oli asiaa miten hulevedet olisi syytä käsitellä tontilla, liittymän hinta saattoi olla nelinumeroinen summa alkoi lieneen kuitenkin 1,sellä. mutta lue tuo linkki niin siinä oli jotain helpotusta hintaan.

http://www.hyvinkaa.fi/Tiedostot/AYR_As ... hjelma.pdf


Linkki kestää aueta jonkin aikaa.

Nykyään suosivat jos mahdollista että vedet käsiteltäisiin/imeytettäisiin tontille, syy oli pohjavesien turvaaminen, sekä se että hulevesiverkkokin on kapasiteetiltaan rajallinen kun tulee kunnon rankkasade. Maksuista liittyminen hulevesiverkkoon riippuu siitä milloin katu on remontoitu, ilmeisesti remontoinnin yhteydessä liittyminen on ollut ilmaista, tai 2v tämän jälkeen. Ainakin remontteja tehdessä kannattaa tehdä valmiudet sille että hulevesiä ei ainakaan mene jatkossa sekaviemäriin jos on aiemmin mennyt. Oliko tuossa että alkavat periä kaksinkertaista jätevesimaksua mikäli hulevesiä menee sekaviemäriin vielä 2v sen jälkeen kun kadulle on rakennettu erillisviemäröinti.

joskus on myös niin että katuremontin yhteydessä tontille valmiuteen tehty huleviemäri on liian korkealla jotta sinne voisi salaojavesiä ohjata. Tällöin saattaa joutua rakentamaan pumppaamon tai imeytyskentän.

salaojien tarve riippuu myös paljon talosi sijainnista, ainakin mitä tuli kämppiä aikanaan katseltua niin ainakin kruununmaalla, paavolan notkossa riihimäenkadun alapään seutu, rääkänpäässä, näille on ilmeistä tarvetta. sahanmäki, ja parantola tuskin tarvitsee. Itse olen sahanmäessä ja tein kellariin erityksen tuolla Isodrän/Fuktisol systeemillä, tässä yhteydessä kun talon ympärys kaivettiin auki niin en viitsinyt salaojiakaan pois jättää, vaikka tiedossa on että siellä ei tule ikinä vettä menemään.

Itsellä oli lähinnä ongelma lievä kosteus kellarin seinien alaosissa, lattiat ovat olleet aina kuivat, tämän päättelin kun purin vanhat lattiat pois kellarista niin lattian alta löytyi paljon rakennusaikaista puujätettä jotka eivät olleet edes mädäntyneet. Tosin ulkoseinien alareunoihin kellarin sisäpuolelle jääneet alimmat valulaudat olivat kyllä mätiä.

Eli mikäli kellarin lattiat ovat kuivia, niin pitkälle pääsee sillä että pintamaat kallistuu poispäin talosta 5cm/1m ja rännivedet on johdettu pois talon vieriltä. sitten jos kellariin meinaa tehdä jotain lämpimiä tiloja niin suosittelen tekemään ulkopuolisen eristyksen joko fuktisol tai isodrän systeemillä, ja samalla ne salaojat ja rännivesikaivot ja putket. jälkimmäiset kannattaa myös laittaa sinne syvälle maan alle. Ei muuten paljoa keväällä lohduta jos rännikaivot/putket on jäässä kun lumet sulaa katoilta.

Tervetuloa foorumille..

[Ocelot]

Kiitos perinpohjaisesta vastauksesta. Niin talo sijaitsee nummenkärjessä ja tuosta otetaan ilmeisesti kesällä katu auki kun kaupunki uusii putket.
Samalla kun kaivellaan puolin ja toisin paikkoja auki niin pitäisi varmaan harkita päävesi - ja viemärilinjan uusimista.
En itse onnistunut tuota kaupungin infoa löytämään noista hulevesistä. Siitä sai kyllä vahvasti käsityksen että se omalle maalle imeyttäminen ei ole ainoastaan sallittua vaan suorastaan suotavaa. Mielenkiintoni imeyttämiseen on pitkälti kiinni kustannuksista ja siitä että jos liitytään kaupungin verkkoon niin on pakko hankkia myös jonkinlainen pumppu. Sen verran matalalla talo. Siitä saadaan kustannusten lisäksi vielä mukaan epävarma toiminta.

Ei ole vielä saatu kokemusta asiasta miten mahtaa kellariin varsinaisesti tulla vettä keväällä tai rankkasateiden aikana. Edellisen omistajan mukaan ei tule.
Mutta kosteana on sokkeli ollut kun on suoloja pinnassa ja halki muutamasta paikasta. Talossa ei ole myöskään minkäänlaisia rännejä ettei tämä varsinaisesti paranna tilannetta. Tarttis tehä jotain.

Terve

kaupungin sivuilla oli asiaa miten hulevedet olisi syytä käsitellä tontilla,

http://www.hyvinkaa.fi/Tiedostot/AYR_As ... hjelma.pdf


Linkki kestää aueta jonkin aikaa.

Nykyään suosivat jos mahdollista että vedet käsiteltäisiin/imeytettäisiin tontille, syy oli pohjavesien turvaaminen, sekä se että hulevesiverkkokin on kapasiteetiltaan rajallinen kun tulee kunnon rankkasade. Maksuista liittyminen hulevesiverkkoon riippuu siitä milloin katu on remontoitu, ilmeisesti remontoinnin yhteydessä liittyminen on ollut ilmaista, tai 2v tämän jälkeen. Ainakin remontteja tehdessä kannattaa tehdä valmiudet sille että hulevesiä ei ainakaan mene jatkossa sekaviemäriin jos on aiemmin mennyt. Oliko tuossa että alkavat periä kaksinkertaista jätevesimaksua mikäli hulevesiä menee sekaviemäriin vielä 2v sen jälkeen kun kadulle on rakennettu erillisviemäröinti.

joskus on myös niin että katuremontin yhteydessä tontille valmiuteen tehty huleviemäri on liian korkealla jotta sinne voisi salaojavesiä ohjata. Tällöin saattaa joutua rakentamaan pumppaamon tai imeytyskentän.

salaojien tarve riippuu myös paljon talosi sijainnista, ainakin mitä tuli kämppiä aikanaan katseltua niin ainakin kruununmaalla, paavolan notkossa riihimäenkadun alapään seutu, rääkänpäässä, näille on ilmeistä tarvetta. sahanmäki, ja parantola tuskin tarvitsee. Itse olen sahanmäessä ja tein kellariin erityksen tuolla Isodrän/Fuktisol systeemillä, tässä yhteydessä kun talon ympärys kaivettiin auki niin en viitsinyt salaojiakaan pois jättää, vaikka tiedossa on että siellä ei tule ikinä vettä menemään.

Itsellä oli lähinnä ongelma lievä kosteus kellarin seinien alaosissa, lattiat ovat olleet aina kuivat, tämän päättelin kun purin vanhat lattiat pois kellarista niin lattian alta löytyi paljon rakennusaikaista puujätettä jotka eivät olleet edes mädäntyneet. Tosin ulkoseinien alareunoihin kellarin sisäpuolelle jääneet alimmat valulaudat olivat kyllä mätiä.

Eli mikäli kellarin lattiat ovat kuivia, niin pitkälle pääsee sillä että pintamaat kallistuu poispäin talosta 5cm/1m ja rännivedet on johdettu pois talon vieriltä. sitten jos kellariin meinaa tehdä jotain lämpimiä tiloja niin suosittelen tekemään ulkopuolisen eristyksen joko fuktisol tai isodrän systeemillä, ja samalla ne salaojat ja rännivesikaivot ja putket. jälkimmäiset kannattaa myös laittaa sinne syvälle maan alle. Ei muuten paljoa keväällä lohduta jos rännikaivot/putket on jäässä kun lumet sulaa katoilta.