Miten kukaan uskaltaa myydä nykyään?

[Mäkitupalainen]

Otsikon kysymykseen lisäten; Kukaan ei ota vastuuta mistään, erityisesti nuo kuntotarkastukset on ihan maksullista sumutusta! Lopputulemana sitten tällaista: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 40772.html

Vaikkei tapauksen ongelmakohtia sen enempää revitä auki niin ihmettelen silti koko kauppaa. Näköjään sitä voi olla ihan minkälainen puusilmä tahansa ja sitten oikeusteitse nyhtää rempparahaa. Kaikki sympatiani hometaloja ostaneille, mutta muissa "puutteissa" pitäisi kyllä pikkuisen miettiä, että on ostanut vanhan talon ja sen aikaiset ongelmat. Jos nyt tuittupäissäni olen sohaissut jotain foorumilaista silmään niin pyydän anteeksi jo tässä vaiheessa ja pyydän, että tarkennat käsitystäni noista mainituista "puutteista".

[ReijoL]

Samaa olen itse ihmetellyt. Olen seurannut erästä talokauppatapausta jossa 70/80-luvun taitteessa tehty talo vaihtoi omistajaa ja kaupan jälkeen syntyi iso riita vähän joka asiasta. Alioikeuden päätöksellä ostaja sai korvausta mm. liian matalasta sokkelista. Myyjä näyttää olevan tosi heikoilla jos ostaja niin haluaa.

[PetteriKivimäki]

Harmi, ettei tuo IS juttu kerro yhtään havaituista ongelmista, vaan keskittyy kauhistelemaan rahasummia.

Onhan näitä ollut toisenlaisiakin tapauksia, kuten Case Janne Kataja, jonka remontoitu talo paljastui remontoitujen pintojen alta miltei purkukuntoiseksi. Aikaa oli kaupasta kulunut senverran, että kaatui ostajan niskaan koko sotku.

Itse reklamoin ulkoseinien piilossa olleista lahovaurioista heti kun ne huomasin, eli 2 viikkoa kaupan jälkeen. Olin sillon myös valmis hakemaan talokaupan purkuun. Pääsimme myyjäosapuolien kanssa onneksi sopuratkaisuun. Hyvä näin, piilovirhe ei kaatunut kokonaan omalle vastuulle, eikä myyjä joutunut etsimään ostajaa lahovaurioituneelle talolle.

Minua hirvittää jo ajatuskin, että joudun jollakin aikaperspektiivillä myymään 1970-luvun valesokkelitiilitalon, huokaus. Taidan palkata pätevän korjausraksaukon avaamaan rakenteet siistisi ja selvittää näytteillä koko talon kondis. No - huono se on kumminkin, joten "turhaa rahanmenoa" tiedossa..

Edit. rakennuspaikan, valesokkelin nerokkaan rakenteen ja oireitteni perusteella olen 100% varma, että avaamalla seinät törmää tuollaiseen:

[PetteriKivimäki]

Mokkula pätkii, tuli tuplat

[KMS]

Luin saman jutun. Oudoksuttaa, ettei tontilla tossa jutussa olleiden lukujen valossa tuntunut olevan arvoa lainkaan. No joka tapauksessa tuon(kin) perusteella en itse tule koskaan myymään taloani. Jääköön tohon törröttämään, jos jostain syystä tulee muutto ulkomaille. Eipä hirsitalo ole kylmilleen jättämisestä moksiskaan.

k

[RTMPekka]

On kyllä aika rankka ratkaisu. Jos vaikka vanhana haluaa helpompaa asumista ja myy tällaisen vanhan talon niin siinä saa olla pelko perseessä seuraavat viisi vuotta. Sitä kun on vastuussa myös edellisen 50+ vuotta taloa asuneen tekosista. Aika harva kumminkaan ihan kaikkea talossaan uusiksi laittaa. Tarkastukset ei merkkaa mitään. Melkein tekisi mieli käydä tuossa oikeustalolla hakemassa tuon casen paperit, jotta tietäisi mistä kyse.

[PetteriKivimäki]

Omistaja myi lähes 60-vuotiaan talonsa 148 000 eurolla. Ostaja huomasi pian saaneensa kauppasummalla perheelleen noin sadan neliön kodin, jossa oli monenlaista vikaa ja puutetta.
Omistaja nosti talon myyjää vastaan kanteen ja totesi, ettei olisi ostanut taloa, jos olisi tiennyt sen todellisen kunnon. Kauppaa solmittaessa oli käytössä kuntotarkastus, jonka mukaan talo oli hyvässä kunnossa. Sen mukaan taloa oli hoidettu hyvin ja peruskorjaus oli tehty huolellisesti.

Ostajapariskunta teetti noin neljä vuotta kaupan jälkeen uuden kuntotarkastuksen.

Ostajat nostivat siitä pian kanteen ja neljä vuotta kauppojen jälkeen tekivät uuden kuntotarkastuksen?

Tässä on pakko olla taustalla jotain sellaista, että talosta on paljastunut remontoitujen pintojen alta sen todellinen kunto, josta ovat tehneet kanteen eli reklamaation, jonka myyjä on hylännyt. Sitten on tapeltu oikeudessa muutama vuosi - se se vasta on järkipuuhaa.

Yks justiinsa tällainen tapaus on naapurustossa, samanlainen talo kuin mulla ja talossa samantyyppiset vauriot kuin itsellä, mutta potenssiin kolme. Ulkoisesti ihan ryhdikkään ja kelvollisen oloinen talo paljastui seinien sisältä lahoksi ihan kaikilta kantavilta rakenteiltaan -> käyttökieltoon. Katselmuksen tehnyt rakennusmestari lausui, että talo on pysynyt pystyssä vanhasta tottumuksesta. Arvioitu koko rungon tolpitus ja välipohjan laitto uusiksi noin 150 000 €. Tavarantarkastaja esitti kaupan purkua tai alentamaan hinnan rasitteellisen tontin tasolle, mihin myyjäosapuoli suostui.

Vanha talo purettiin ja uus nousi tilalle. Myyjä sai vaivaiset suolarahat mielestään ja ostaja joutui ottamaan 4 kertaa isomman lainan, kuin mitä aiemmin olivat suunnitelleet: suojelukaava-alueella kun ollaan niin ei ihan mikään älvsbytalo käynyt..

[Jenkka]

Joo - tää on tätä.... mutta olihan siinä kaupanalennus "vaan puolet", loppu menikin sitten kanteen nostaneen ostajapuolen oikeudenkäynti (lue asianajajan tasku-) -kuluihin.

Aika pysäyttävän oloinen tapaus.

Se nyt on selvää, että ei näitä kannattaisi kauheasti kehua millään adjektiiveillä myyntitilanteessa. Välittäjä kyllä kirjoittaa kaikki ylisanat esitteeseen mielellään ja sen jälkeen sanoo, että kaikki tiedot tulivat myyjältä.

[PanuP]

Alkuperäiskuntoinen rossipohja tai alkuperäiskuntoinen putulattia maanvaraisen laatan päällä, niin erittäin tarkkaan on katsottava millaiselle tyypille taloaan on myymässä. Ostajan on oltava tietoinen, että lattiarakenne on teoreettisen käyttöikänsä päässä ja että ne tulisi uusia. (vaikka ei olisikaan) Ostaja sitten uusii rakenteet tai jatkaa vanhoilla, oman valintansa mukaan.

[Kauppis]

Ehtolausekkeeksi kauppakirjaan, tyyliin.."rakennus edustaa aikakautensa rakennusteknillistä osaamista, eikä niiltä osin vastaa nykytietämystä, josta johtuen myyjä irtisanoituu kaikesta vastuusta mahdollisista vioista ja vaurioista ja terveyshaitoista, joita rakennuksesta mahdollisesti voi löytyä alkuperäisrakenteista, tai niihin ao menetelmillä ja materiaaleilla tehdyistä korjaustöistä"

ei toimisi Suomessa. Parempi myydä purkutalona, eli tontin hinta + rakennusoikeus + tonttiliittymät? Elinikäissijoitukset polkumyynnissä?

ja vastahan ne oli uutisissa isä + poika, kun myivät/vuokrasivat tietentahtoen valmiiksi homeisia paikkoja.

[LTD]

Vaikuttais kyllä siltä ettei myyjä ole kertonut rehellisesti kaikkia kauppahintaan vaikuttavia asioita. Ei noi korvaussummat varmaan mistään hatusta ole vedetty? Jos talo korjataan siihen kuntoon missä sen piti olla myyntihetkelle, niin äkkiä tollanen reilu 80 tonttua korjauskuluihin menee. En usko että ostajat ovat kuvitelleetkaan ostavansa uudenveroisen talon, mutta jos myyjä on kusettanut jo lähtötilanteessa eikä suostu sopimaan niin oikeuteenhan siitä mennään. Hyvä päätös omasta mielestäni!

[Jenkka]

Riskihän näitä on remontoida....., mitä tahansa teetkin, vaikkapa sitten perinteisiä rakenteita mukaillen tai sitten vaikka kellaremppaa, etkä kaiva sitä puolta metriä sepeliä sen 30 sentin eps kerroksken alle, niin varmasti ostaja saa sellaisen nykyisen rakennusmääräyskokoelman mukaisen lausunnon valitsemaltaan tavarantarkastajalta, että oot remontteines aina väärässä....

Sanotaan nyt vaikka lisäksi esim. sepeli kaistaleen sijaan saven taputtelu takaisin kellarin seinustoille pintamaaksi, niin sitä ei varmaan rakennussuunnittelijakaarti niele, vaan laativat käräjille siitä "asianmukaisen" lausunnon pääsi menoksi. Perustele siinä sitten valtavirtaa vastaan, että kun me (friikit) rmt-palstalla....:)

Tuntematonta mukaellen lainatakseni "sulle lyörään sellaiset rätinkit eteen, että oot tehnyt kaiken väärin ja hyvän rakennustavan vastaisesti".

[mira]

Mua itseäni kyllä suoraan sanoen pelottaa myydä nyt. Ja pelottaa tietysti kyllä myös ostaa toinen talo tilalle.

Yhden homeloukun olen aikoinaan ostanut, mutta se oli niin törkee sumutus, että sain sen kaupan purkuun kun vein rikostutkintaan.

Tällähetkellä tuntuu, että haluan valita ostajat tarkkaan kenelle myyn. Tekee asioista paljon vaikeampaa. Autokoulu pitää käydä että osaa ajaa autoa, mun mielestä vanhan talon ostaja vois käydä talokurssin missä kerrotaan miten tämmösessä eletään ja miten korjataan. Olisi vähemmän niitä turhia riitoja.

[J&J]

Kyllä ei uskaltaisi myydä. Niin isolla riskillä ostettiin tämä, "tontin hinnalla purkukuntoinen", eikä enää kauhean kaukana siitä purkukuntoisesta olis ollut, oikeasti.
Vuosien laiminlyönnit ja ainoat "korjaukset" tehty päin honkia, tai jätetty korjaamatta, enemmän jälkimmäistä. Meillä ei ole mitään ongelmaa asua tässä ja remontoida, mutta moni löytäisi varmaan edelleen tästä semmoisia juttuja, jota voisi ruotia tuolla Kysy kokeneemmilta osiossa mahdollinen ostaja, ja raati olisi sitä mieltä että kierrä kaukaa. Pitäis laittaa myynti-ilmoitukseen että kaikki pinnat homeessa ja kaikki puuosat lahoja, betonit murenee käsiin, ikkunat hajoaa hetkenä minä hyvänsä jne

[Oto Hascak]

Kuntoarviot on vaikeita tehdä, piste. Tai ei niiden tekeminen vaikeaa ole, mutta oikean kuvan saaminen rakennuksen kunnosta on oikeasti aika hankalaa. Mitään ei saisi purkaa eikä irroittaa ja pinnat on siloiteltu pakkelilla ja kipsilevyllä. Myyjä painostaa muuttamaan raportin sisältöä itselleen edullisemmaksi, kun "huonokuntoista" on niin vaikea myydä. Siinä sitä kusessa ollaankin, kun myydään huonokuntoinen hyväkuntoisena ja hyväkuntoisen hinnalla.

Se on ihan oikeasti molempien osapuolten etu, että rakennuksen kunnosta saadaan mahdollisimman kattava kuva kirjallisessa muodossa. Sen jälkeen se oikeudessa tappelu vähenee ja helpottuu.

Oon näitä tehnyt etenkin viime aikoina paljon ja mitä alkuperäiskuntoisempi tölli on kyseessä, niin sitä helpompi sen kunto on hahmottaa. Remontoidut kohteet on huomattavasti hankalampia ja niissä enemmän epävarmuustekijöitä. Sääliksi käy niitä, jotka koittavat uudempia taloja arvioida. Itse pysyttäydyn ihan suosiolla 1960-lukua vanhemmissa pirteissä.