Yläpohjassa huurtumista kovalla pakkasella

[JariR]

Aiheesta lienee useampiakin ketjuja, mutta laitan kuitenkin uuden. Nyt kun pakkaset on etelämpänäkin olleet melko kovia, niin yläpohjan kattorakenteisiin on alkanut muodostua kuuraa. Yläkerran keskiosassa on talon mittainen huone. Huoneen katto on osittain viisto ja tähän on jätetty +50mm hengitysrako kylmistä sivuosista kattokolmioon, jonka päädyissä on tuuletusritilät. Kuura muodostuu kylmien sivutilojen kohdalle kattorakenteeseen. Räystäiden allekin on joka toisen kattotuolin väliin tehty n. 40mm tuuletusraot, joissa metalliverkot. Yläpohjan eristys on kutakuinkin seuraava alhaalta ylös päin: tervapaperi tms., n. 20cm sahanpurua, 2x50mm pellavavillalevyä lomittain.

Tuuletusta pitäisi olla, sillä kattoremontti tehtiin kesällä ja jonka yhteydessä harjasta tuli tuulettuva koko matkalta. Katon pintamateriaali on pelti ja se on laitettu vanhan huopakaton päälle siten että väliin tulee kangas jonka pitäisi päästää höyryt läpi, mutta ei vettä takaisin päin. Vanhaa huopaa ei poistettu kokonaan, vaan ainoastaan kaistaleet räystäiltä ja harjalta, josta otettiin myös yksi lauta pois toiselta lappeelta. Kysyin vanhan huovan poistoa kokonaan remonttiliikkeeltä, mutta eivät nähneet sillä saavutettavan mitään hyötyjä. Huurtumisilmiöstä oli siis tuolloinkin puhetta ja toivoin kattoremontin tuovan tähän helpotusta. Mitähän keinoja huurtumisen vähentämiseksi olisi vielä tehtävissä? Kannattaako yläpohjan lämmöneristystä vielä jatkaa, vai meneekö vaan pahemmaksi? Mitään höyrysulkujahan tässä ei ole, eikä sellaisilla ihan helposti tätä varmaan korjatakaan. Nyt huurre sentään muodostuu sellaiseen paikkaan josta se sulaa ja kuivuu parissa päivässä kun sää leutonee.

[Jenkka]

Moi! Jos luin ja ymmärsin oikein, niin kuuraa ilmenee vain kylmien sivukkaiden osalla katossa? Eli silloin siellä oleviin yläpohjan paljaana oleviin aluslautoihin?

Onko sinne ovi tai miten sinne pääsee lämpimältä puolen katsomaan?

Aika nopeesti kuuraan vetää, jos lämpilmältä puolen valskaa sinne sivukkaisiin?

Entä välipohjan eristepaksuus tuolla kohtaa?

Rakensen takavuosina 1,5 kerroksisen mökin ja pidin yläkertaa kylmänä ja sivukkaissa ei ollut eristettä lainkaan. Vaikka yläkerta oli vain jonkin verran plussan puolella, niin silti sivukkaiden katto veti kuuraan pienimmästäkin lämpövuodosta (kun yläkerrassa kävi ja alakerran lämpöä karkasi yläkertaan- eristin sitten sivukkaatkin). Oisko tossa lämpövuoto sinne sivukkaaseen pikemminkin kyseessä, kuin tuo lämpimän huonealan yläpohja tai sen mahd. Lämpövuoto?

[JariR]

Lämpimältä puolelta sivutiloihin on ovet juu ja aukoissa on uretaanilevystä (olisiko 150mm) olevat suojat jotka saa nostettua pois paikaltaan jolloin kylmään tilaan pääsee. Kuuraa esiintyy tämän kylmän sivutilan korkeammalla laidalla, oikeastaan koko talon pituudelta aluslaudoissa. Ullakkohuoneen katon 50mm hengityrakoon näkee taskulampulla ja sieltä on kuiva, ilmeisesti siellä on jo sen verran lämpimämpikin että ei mene kuuraan. Välipohjan eristepaksuus kylmän sivuosan kohdalla on tuo n. 20 cm purua + 2x50mm pellavavillalevyä. Eristekerros on mielestäni melko maltillinen, sen lisääminen on ollut mielessä eikä olisi toteutuksenakaan mahdoton.

[Pula-aika]

Hoksaatko mitään ilmeisiä vuotopaikkoja sisäpinnoissa sivukkaiden alapuolella joista sisäilma pääsee tunkeutumaan yläpohjaan? Niitä tilkkimällä kondensoitumista voisi vähentää. Satunnainen kuura ei onneksi ole kauhean haitallista, homekaan ei jäässä oikein kasva.

[JariR]

Yksittäistä vuotokohtaa on vaikea silmällä katsoen osoittaa. Huurretta esiintyy kokolailla tasaisesti talon pituudelta, muutamalla ylimmällä lautavarvilla kylmän tilan kattolaudoissa korkeammalla sivulla, ei niinkään matalammassa osassa. Täytyy mittailla IR-lämpömittarilla ja koittaa löytää lämpimimmät kohdat. Yläkerran huoneessa on vesikiertoinen lattialämmitys, en tiedä voisiko osa karkaavasta lämmöstä olla peräisin huoneen alta. Sivutiloissa olevat eristeet kyllä peittävät huoneen seinien alareunat kylmällä puolella ja huoneessa on omat poistoilmaventtiilit päädyissä. Jollain lämpökamerallahan tuon lämmönlähteen saisi kyllä paljastettua. Kiinnostaisi jos jollain olisi antaa vertailulämpötilaa yläpohjan eristekerroksen pintalämpötiloille. Nyt ilmeisesti jostain nouseva lämpö ei ehdi jäähtyä riittävästi ennen osumista kattolautoihin ja näin huurre pääsee muodostumaan.

[Pula-aika]

Eihän ongelma ole lämpövuoto, vaan ilmavuoto. Lämpökameralla se paljastuisi ehkä sivukkaan puolelta kuvaten, tai sitten alipaineistamalla talo jolloin vuotokohdan saisi näkyviin sisäpuoleltakin. Lähtisin tähän kyllä vasta sitten, jos yläpohjassa alkaisi näkyä merkkejä homehtumisesta. Kuvauksesi perusteella siitä ei ole vielä huolta.

[JariR]

Homehavaintoja en ole toistaiseksi kylläkään tehnyt. Infrapunalämpömittarilla en myöskään havainnut mitään selkeitä vuotopaikkoja. Käyntiluukkujen reunoilta paistoi vähän valoa kun kylmältä puolelta pimeässä katseli, näissä on nyt tiivisteet, vaikka vaikea uskoa että tämä yksin aiheuttaisi huurtumisen koko matkalle, kun luukut ovat toisessa päädyssä huonetta. Luukuissa on lisäksi uretaanilevysuojat jotka nostetaan kylmällä puolella aukon peitteeksi. Yläpohjan eristeen pintalämpötila oli -3 - -5 astetta, kun ulkona oli n. -9 astetta. Yläkerran huoneen seinä kylmältä puolelta alareunastaan samaa luokkaa yläpohjan eristeen kanssa (-3), mutta yläreunaa eli viiston osan hengitysrakoa kohden lämpenee aavistuksen plussan puolelle ja kattokolmioon johtavassa hengitysraossa on selvästi plussan puolella n. +6 astetta. Räystäiden alta painaa kylmää ilmaa tuntuvasti, kun ulkonakin kävi tuuli. Ongelmallisinta tässä on se, jos ulkolämpötila muuttuu nopeasti -20 asteesta -5 tai lämpimämmän puolelle, jolloin huurre alkaa sulaa turhankin nopeasti tehden vesihelmeä lautojen pinnalle. Jos sää leutonee hiljalleen huurre haihtuu hissukseen pois ilman että vesihelmeä ehtii hädin tuskin nähdä.

[salama66]

Minilla on yläpohjassa saman sorttinen ongelma, sillä erotuksella että tuuletusta ei ole ollenkaan ja kaikki pienetkin ILMAvuodot saavat aikaan kosteutta pellin alapintaan. Se mikä on mielestäni erittäin huolestuttavaa että edes alan ns ammattilaiset eivät ymmärrä kattorakenteista yhtään mitään. Jo kaksi tunnettua paikallista peltikatontekijää ovat kivenkovaa väittäneet että nimenomaa LÄMPÖvuoto saa aikaan huurretta ja kosteutta ja toinen suositteli lisälämmöneristystä kattoremontin yhteydessä ja toinen ei edes suostunut tekemään ilman sitä. Nimenomaan vanhan talon lämpövuodot yläpohjassa yleensä ovat pitäneet eristeet ja rakenteet kuivina kun kosteus on tiivistynyt kylmimpään pintaan, eli peltiin. Jos tälläistä vanhaa huonostituulettuvaa yläpohjaa alkaa lisäeristämään, hoituu mahdollisesti kyllä kondessiongelma kattopellin alta, mutta syy ei ole se että kosteus ei yhtäkkiä minnekään tiivisty, tiivistyminen tapahtuu vaan muualla, nimittäin laskeneen eristeen ulkopinnan lämpötilan takia pahimmillaan kaikki kosteus tiivistyy eristeisiin ja rakenteisiin. Kattourakoitsija voi silti pestä kätensä aiheutuneesta ongelmasta koska kattohan pysyy kuivana.

Suosittelen kaikille ottamaan hieman selvää asioista ennenkuin antaa kattofirmalle mitään vastuuta rakenteista, ne kun menevät aina sieltä mistä aita on matalin. Vanhaan rintsikkaan oiva keino pitää eristeet kuivina ja laskea yläpohjan lämpöhäviöitä on käyttää vanhojen ruoteiden päällä hengittävää aluskatetta yläpuolisella tuuletusvälillä. Ko materiaalin vesihöyrynvastus on jopa huomattavasti alempi kuin huokolevyn, sd arvo 0,02 vs huokolevyn 0,08-0,10

[JariR]

Minulla aluskatteeksi tuli nimenomaan höyryt läpipäästävä kate ja sen yläpuolelle rimat jotta jää rako peltiin, räystäille tippanokat. Vanhaa alle jäänyttä kattohuopaa vaan ei poistettu kokonaan, vaan poistettiin harjalta ja räystäiltä. Tiedä sitten olisiko auttanut jos koko huopa olisi poistettu, kattourakoitsija ei nähnyt tällä saavutettavan hyötyjä ja itse en näissä ole ammattilainen.

Nyt kun lämpötila on -10 paikkeilla huurteen muodostumista ei tunnu olevan ja kylmempien kelien jäänteet katoavat hiljalleen. IR-lämpömittarilla en ole toistaiseksi onnistunut selkeää vuotoa löytämään. Toisaalta kun huurtumisen ollessaan pahimmillaan sitä on koko talon pituudelta tasaisesti, epäilyttää onko kyse yksittäisestä ilmavuodosta vai jostain tasaisesta vuodosta koko matkalla. Olen koittanut lisäksi höyrysulkumuovin kappaleella tutkia tuleeko höyry kylmän sivuosan "lattiasta" eli yläpohjasta, pitämällä sitä eri kohdissa yläpohjaa ja tarkastamalla muodostuuko sen alapinnalle kosteutta. Kuvittelisin että mahdollisessa vuotokohdassa saisi muovin alapinnan kostumaan nopeastikin, mutta toistaiseksi muovi on pysynyt kuivana.

...ainoa syy toivoa kylmempiä ilmoja että saisi ongelman "päälle" jotta olosuhteet testailuihin olisi otolliset. Talossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, kiertävän veden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötila-anturilla ja kovalla pakkasella patterit ja lattialämmityskin puskee aika kovasti lämpöä.

[salama66]

Kyllä sen huovan sinne on voinut jättää kun sen alla on kuitenkin tuuletus, mutta tuo tuulettuva aluskate sen päällä ei hyödytä tässä tapauksessa. Käytännössä uusittu katto ei juuri muuttanut huovan alapuolisia olosuhteita, jolloinka myöskään kosteus/kuura ei poistu. Huopa toimii laaja-alaisena höyrysulkuna jokatapauksessa ja kun huopa on kylmä niin kosteus tiivistyy siihen/allaoleviin lautoihin. Ehdottaisin sinulle tuuletuksen parantamista entisestään ja ilmavuotojen tukkimista. Diffuusiolla ei käsittääkseni noin suuria kosteuden siirtymiä yleensä tapahdu vaikka olisikin hengittävä rakenne.

[salama66]

Ja aina täytyy muistaa että urakoitsija ei ole rakenne asiantuntija, vaan ensisijaisesti rahanteon ammattilainen. Puolueetonta asiantuntevaa neuvontaa onkin jo tänäpäivänä vaikeampi löytää, siksi otankin aina itse selvää asioista ja määrään urakoitsijan käyttämät materiaalit ja rakenteet.

[Toljanteri]

Jos yläpohjassa ei ole höyrynsulkua ja asunnossa on riittävä kosteusrasitus niin kuuraa saattaa tulla.
Varsinkin jos yläpohja on matala ja tuuletus ei ole riittävä.
Meillä ei myöskään ole höyrynsulkua yläpohjassa, pelkkä ilmansulkupaperi ja eristeenä pellava. Asunnossa koneellinen ilmanvaihto ja erittäin pieni kosteusrasitus, 2 henkilöä asustelee, ilmankosteus noin 25%.
Tein testin ja vein palan höyrynsulkumuovia eristeiden päälle yläpohjaan, viikon kuluttua kävin kattomassa, muovin alapinta aivan jäässä, missään muualla ei huurretta.
Yläpohjassa on reilu tuuletus jota tehostaa huippuimuri. Elikkäs tuuletus hoitaa kosteuden pois eikä se tiivisty rakenteisiin

[JariR]

Asunnossa koneellinen ilmanvaihto ja erittäin pieni kosteusrasitus, 2 henkilöä asustelee, ilmankosteus noin 25%.

Olen vähän epäillytkin yläkerrassa asuvien teinien vaikutusta ongelman syntyyn... Kuinka paksu eristevahvuus sinulla on yläpohjassa, olen miettinyt että onko tuo minun n. 20cm purua + 10cm pellavaa vaan auttamatta liian vähän? Höyrysulkua ei ole, vain musta terva? ilmasulkupaperi. Eristeet on kyllä aivan rutikuivia, paitsi tietysti jos sinne putoaa aluslaudoituksesta liian nopeasti sulava huurre vesipisarana. Talon keskikerroksessa keittiössä kosteusprosentti 20 nyt kun ulkona n. -13 pakkasta, sisälämpötila n. 22. Kosteat tilat ovat kellarikerroksessa. Meillä ei ole koneellista ilmanvaihtoa, mutta mielessä on tietty käynyt että jos kylmissä tiloissa olisi jotkin kanavapuhaltimet tehostamassa ilmanvaihtoa, mutta tällaisten kanssa voisi tietty olla vaara että saa huurteen muodostumaan sellaiseen paikkaan ettei sitä edes kunnolla näe, esim. kattokolmioon joka meillä on toistaiseksi ollut aina kuiva.

[Toljanteri]

Meillä on yläpohjassa noin 150-200mm purua ja purun päällä 300mm pellavaa.
Mä oon ehkä sitä mieltä ettei muutama tippa tai useampikin tuollaisessa rakenteessa haittaa yhtään mitään, kuivuu itsekseen. Jos alkaa sisäkatot kastumaan niin on syytä huolestua.

[salama66]

Tuo mitä edellinen sanoi on ihan totta, muutama tippa ei haittaa lainkaan ja tiivistyminen tapahtuu nyt juuri oikeassa paikassa. Olisi mielenkiintoista päästä kokeilemaan että huurtuuko esim tuulensuojakipsilevy tai huokolevy samallalailla kuin tuo höyrynsulkumuovi.