Kaikenlaista sitä tulee ajankuluksi pohdittua, eikä sitten vastausta löydykään:
Usein kuulee ja tältä palstaltakin voi lukea kellarin syventämisestä tai rossin muuttamisesta kellarikerrokseksi. Monessakin paikassa on perusteellisesti ja ymmärrettävästi esitetty. kuinka kivijalkaa jatketaan alaspäin kaivaen ja valaen uutta sokkelia aina pätkä kerrallaan. Missään en kuitenkaan ole kuullut tai lukenut miten tällaisissa tapauksissa piippu, uunit ja palomuurit on tuettu, kun maa niiden ympäriltä kaivetaan pois.
Piippu ja uunit on kai alunperin tehty niin, että maahan on kaadettu läjä kiviä ja laastia ja siihen päälle ruvettu muuraamaan tiiliä. Tällöin maata vasten oleva alapinta on kaikkea muuta kuin tasainen ja rakenne varmaankin tarvitsee tasaisen tuen maasta koko alaltaan, ettei voi antaa hiekan valua keskeltä pois ja valaa perustusta vain reunoille.
Muistelisin sen tällä RMT-foorumilla olleen juttua eräästä talosta, jonka kellariin rakennettiin aivan sika iso ja korkea akustinen tila.. olikohan se kotiteatteri. Siinä oli kuviakin vaikka kuinka. Joskus piti sitä lueskella tarkemmin, mutta en vaan ole sitä löytänyt enään. Tai sitten se on ollut jossakin muulla foorumilla.. näitä foorumeja kun on koiranpaskasta yläilmojen atmofäärin strobopaussiin jos jonkinlaista. Siinä oli mm. muurin ympäriltaä kaivettu 1-2 metriä alas, ihan pystysuorasti.. Oli melko hazardouksen näköstä meininkiä.. mutta lopputulos oli hyvä... itse en kyllä uskataisi kuin 10 cm max.
Laadun Tae, Älä Urakointia Muualta Hae!.. Tee siis ihan ite!
Jonkinlaista fundeerausta korsteenin tuennasta on pitänyt varmaan harrastaa ainakin silloin, kun rossipohjaiseen taloon on jälkikäteen kaivettu kellarikerros. Erityisesti on mietityttänyt se, kuinka kaiken alta valuvan hiekan saa korvattua betonilla niin, ettei keskelle jää tyhjää tilaa. Piipun ja uunien pohja kun voi hyvinkin olla kolmatta metria kanttiinsa.
Jos voi leventää piipun juurta, niin ympäriltähän voisi periaatteessa paaluttaa. Sitten joku palkki alle yksi kerrallaan valaen. Hirveän työlästä toki.
Tunneleita kaivelevat kyllästämällä maan betonilitkulla, jonka jälkeen sortumavaara on pienempi. Kaippa ison piipun juuren voi osissa kaivaa syvemmäksi. Riippuu varmaan minkälaista maata siellä alla on. Voishan sitä kaivannon reunaa koittaa tukea jollain väliaikaisella puuvirityksellä.
Joku hemmo täällä foorumilla syvensi koko kellaria. Sillä oli muistaakseni pönkätty se piipun juuri rautapalkeilla kallioon. Lienee kaivettu osissa auki? Valu tais mennä yhdellä kertaa. Sinne oli joku blogi linkki.
Muutamaa ennen viiskytlukua tehtyä katsellut niin kyllä niissä on kivikasa alla tai valu suoraan
Saven päällä . Niissä on kaivaa näverretty pieni pätkä sivusta kerralla auki . Parikymmentä
Senttiä alle vanhan valun . Kyllä ne savi tai kivet on siellä kestänyt , ja piippukin parissa talossa
Jossa itse olin mukana . Jos tosiaan niin huolella tehty että hiekkaa alla , niin ongelmia saattaa
Tulla .
Jos ryömintätilan korkeus on alle metrin ja kaivettavaa olisi puolitoista metriä, niin kairaaminen lienee yhtä mahdotonta kuin paalutuskin.
Haastattelin äskettäin erästä vanhempaa herrsmiestä, joka oli moista urakkaa tehnyt puoli vuosisataa sitten. Hän oli tehnyt kaivamista ja valua puolen metrin pätkä kerrallaan, mutta siinä talossa piipulle, uuninpohjille ja palomuureille oli alunperinkin tehty yhtenäinen tukeva laatta, joten tasainen kantavuus ei ollut yhtä kriittistä.
kakkaroolari kirjoitti:Jos voi leventää piipun juurta, niin ympäriltähän voisi periaatteessa paaluttaa. Sitten joku palkki alle yksi kerrallaan valaen. Hirveän työlästä toki.
Tunneleita kaivelevat kyllästämällä maan betonilitkulla, jonka jälkeen sortumavaara on pienempi. Kaippa ison piipun juuren voi osissa kaivaa syvemmäksi. Riippuu varmaan minkälaista maata siellä alla on. Voishan sitä kaivannon reunaa koittaa tukea jollain väliaikaisella puuvirityksellä.
Joku hemmo täällä foorumilla syvensi koko kellaria. Sillä oli muistaakseni pönkätty se piipun juuri rautapalkeilla kallioon. Lienee kaivettu osissa auki? Valu tais mennä yhdellä kertaa. Sinne oli joku blogi linkki.
Pönkättypä hyvinkin, ja onni onnettomuudessa oli, että galtsi oli niin lähellä, että väliseinien ja piipunmuurin kanssa pärjäsi ~metrisillä I-palkeilla. Muutenhan tämä torppa on lankomiehen sanoin pultattu peruskallioon vahvemmilla tartunnoilla kun norjalainen aaltovoimala vuonon pohjaan...
Tai sitten se on ollut jossakin muulla foorumilla.. näitä foorumeja kun on koiranpaskasta yläilmojen atmofäärin strobopaussiin jos jonkinlaista. Siinä oli mm. muurin ympäriltaä kaivettu 1-2 metriä alas, ihan pystysuorasti.. Oli melko hazardouksen näköstä meininkiä.. mutta lopputulos oli hyvä... itse en kyllä uskataisi kuin 10 cm max. 
