Perunakellarilta haiseva perunakellari

[Serenity Now]

Nyt olen päättänyt tehdä perunakellarille...jotain :)

Perunakellari on talon nurkassa, keittiön lattian alla. Kulku on keittiön lattiassa olevasta luukusta.
Välillä olen ollut aistivinani keittiössä lievää perunakellarin tuoksua, joka todennäköisesti puskee kellarista.
Perunakellari on tehty betonista. Talon alla se on eristetty maalla, jota on kasattu pitkin perunakellarin seiniä. Sisäpuolella ei oikein ole muita eristeitä kuin ulkoseinällä roikkuvia epämääräisiä lasivilloja, joissa on jotain mustaa villan ja betonin välissä. Lattia ja seinien alaosat tuntuvat kosteilta, ja niissä kasvaa epämääräisiä rihmastoja. Perunakellariin on joskus tullut keväisin vettä. Sen uskon helposti, kosteaa on.

Suunnitelma: Pistän kellariin ilmankuivaimen pöhisemään, se toivon mukaan kuivattaa paikkoja. Poistan kellarista kaiken ylimäräisen puu-aineksen: lattialla olevat ritilät, seinillä olevia laudoituksen rippeitä ja vanhoja hyllyjä. Jollain seinällä oli jotain vanhaa homeista paperiakin. Hinkkaan seinät ja lattian boracolilla, ja pistän seinille kalkkitököttiä vähentämään uusia kasvustoja.

Ongelmia: lattiaa on aikoinaan piikattu kun on laitettu vesiputkia, putkien ympärillä vaikuttaisi olevan kosteaa savea (koko talo on valitettavasti kostealla savimaalla). Miten tuota lattiaa voisi parantaa? Mietin että mitä jos virittelisi esim. lecaharkkojen varaan puusta uuden harvan lattian, esim. n. 15cm korkeudelle ja täyttäisin uuden lattian ja vanhan betonin välin lecasoralla. Kuivattaisiko/eristäisikö se vai olisiko ihan turhaa?

Oikeaoppinen tapa olisi kai piikata koko lattia pois, laittaa fuktisolit sun muut eristeet ja valaa uusi lattia. Mutta siihen en ainakaan tällä erää rupea, tilalla kun ei ole muuta käyttöä kuin vesiputkien "säilytys"...

Pitäisikö seiniä eristää jollain sisäpuolelta?

Ajatuksia, ideoita?

[Matti Alander]

Aika oikean suuntaista toimenpiteitä, muista käyttää vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia operoidessasi. Kaikki Orgaaninen tiiviisiin muovisäkkeihin ja kaatopaikalle. Puhalluslampulla käsittely betonille, rihmastot polttaen. Hapen saanti täytyy muistaa, koska tila on ilmeisen pienikokoinen.
Boracol käsittely ja polttaminen on väliaikaista ja kosteus täytyy saada laskemaan, silloin ilmankuivaaja on tehokas. Ilmaa kuivaamalla pyrkii kosteus seinistä tasaantumaan huoneilman tasolle on yksinkertainen ratkaisu tähän hankalahkoon tilaan.
Lattian kyllä piikkaisin pois ja tekisin remontin kunnolla. Pinta-alakin on pienehkö , joten ilmeisesti työkään ei ole mahdoton. Lattian operoiminen varmaankin myös jonkin verran estäisi seinien kapillaarisuutta ja kosteuden se pysäyttäisi koko lattiassa.
Seinien sisäpuolinen eristäminen voi muodostua riskiksi, joten jättäisin ainakin ensin eristämättä ja seuraisin tilannetta. Jos ryhtyy eristämään sisäpuolelta, niin alhaalta avoimeksi vähintään 300 mm , eikä orgaanisia aineita.
Jonkinmoista ilmanvaihtoa kannattaisi myös miettiä tilaan, nythän sieltä kulkeutuu mikrobejakin keittiöön luukun raoista.

[Serenity Now]

Kiitos... mitähän tuolle lattialle pitäisi oikeaoppisesti tehdä? Ei huvittaisi ruveta nyt talvella mitään betonimyllyjä pyörittelemään... (meillä on ihan kohta tulossa keittiöremontti, ja siksi pitisi tuolle kellarille tehdä juuri nyt jotain). Yksi vaihtoehto on toki siivota, puhdistaa ja kuivattaa tuota kellaria ja tehdä keväällä jotain isompaa.

Ilmanvaihdosta sen verran että tilaan on kaksi pientä aukkoa ulkoa, joista toinen on tällä hetkellä tukittuna jottei lämpötila laskisi liikaa kun siellä on ne putket jotka voisivat jäätyä (jos olisi oikea talvi!). Jos nyt tulisi oikeasti pakkanen niin jäätyminen on kyllä yksi huoli, emme asu talossa emmek lorottele siellä vettä joka päivä. (vesimittari on onneksi lämpimäss paikassa)

[Juha_P]

Kiitos... mitähän tuolle lattialle pitäisi oikeaoppisesti tehdä? Ei huvittaisi ruveta nyt talvella mitään betonimyllyjä pyörittelemään...

Minä kyllä pysähtyisin vielä miettimään sitä myllyn pyörittelyä.

Kovin isosta tilastahan ei liene kyse?
Eihän se oikeasti ole kuin viikonlopun homma kahdelta tekijältä.
Vanha lattia ja vähän savea ulos.
Alle eristeet ja verkko. Sitten mylly pyörimään ja kurat lattiaan.
Myllyn saa vuokraamosta ja kuivabetoni on halpaa.

Ei se talvi hommaa juurikaan vaikeuta kun nyt ei ihan kovimpana pakkasviikonloppuna ala tekemään.

Jos nyt teet jonkun helpon väliaikaisen ratkaisun niin se jää vaivaamaan mieltä eikä kumminkaan toimi kunnolla.

[Serenity Now]

Nyt olen tutkinut hieman lisää... laatta joka toimii lattiana on lähinnä pelkkä vitsi menneisyydestä, se kohta jossa pääsin paremmi näkemään on noin 2cm paksu! Tuntuu aika murealta, että käsipelillä varmaan saa palasiksi ellei kovin paljoa paksune mihinkään suuntaan. Jotain rautoja on seassa toki.

Kyllä nyt vaikuttaa siltä että rupean kaivuuhommiin, sitten eristeet ja valu. Noihin tarvitsisi löytää joitain hyviä ohjeita.
Kuinka paksusti eristettä? Kellarissa on "huonekorkeutta" ehkä noin 170cm, parikymmentä senttiä matalammallakin tilalla tulen toimeen.

Kellarin kokoa en ole mitannut, mutta taitaa olla vähän pienempi kuin 2*2 metriä, ehkä noin kolme neliömetriä.

[Juha_P]

Kyllä nyt vaikuttaa siltä että rupean kaivuuhommiin, sitten eristeet ja valu. Noihin tarvitsisi löytää joitain hyviä ohjeita.

Lattian tekemisestä on keskustelua foorumilla käyty paljonkin mutta tässä yksi ehdotus:
Tutki mihin asti seinät/anturat ylettyvät äläkä kaiva niiden alapuolelle.
Eristeeksi laittaisin salaojittavaa eristettä, koska se hoitaa kapillaarikatkon ja eristyksen samalla kertaa.
Säästät lapiotöissä ja huonekorkeudessa. 100mm eristettä riittää mun mielestä tässä tapauksessa kun huomioidaan tilan käyttötarkoitus.
(Matti sanoo kohta että eristettä pitää olla 150-200mm)

Sitten eristeiden päälle suodatinkangas, erotuskaista seiniä vasten ja päälle 6mm teräsverkko 3cm korotuspaloilla.
Lopuksi 80-100mm betonia.

Sitten vaan kovat harjakaiset.

[Serenity Now]

Lattian tekemisestä on keskustelua foorumilla käyty paljonkin mutta tässä yksi ehdotus:
Tutki mihin asti seinät/anturat ylettyvät äläkä kaiva niiden alapuolelle.
Eristeeksi laittaisin salaojittavaa eristettä, koska se hoitaa kapillaarikatkon ja eristyksen samalla kertaa.
Säästät lapiotöissä ja huonekorkeudessa. 100mm eristettä riittää mun mielestä tässä tapauksessa kun huomioidaan tilan käyttötarkoitus.
(Matti sanoo kohta että eristettä pitää olla 150-200mm)

Sitten eristeiden päälle suodatinkangas, erotuskaista seiniä vasten ja päälle 6mm teräsverkko 3cm korotuspaloilla.
Lopuksi 80-100mm betonia.

Sitten vaan kovat harjakaiset.

Kiitos näistä :)
Vähän epäselvää on tuo "erotuskaista" (?)
Mitä laatua tuon betonin tulisi olla, että kuivaisi edes joskus?
Lattian läpi menee muovisia vesi- ja viemäriputkia. Miten läpiviennit tehdään?

[kakkaroolari]

Erotuskaistaa saa rautakaupasta tai sitten leikkaa vanhaa telttapatjaa. Idea on erottaa lattia seinästä ettei jää kantamaan kun eristeet ja maa painuvat ajan myötä. Kaista tulee siis seinustalle pystyyn ja jää lattiavalun ja seinän väliin. Toimii myös katkaisemassa kylmäsiltaa jos sattuu olemaan lattialämmitys (ei kyllä nykynormeja täytä mutta,).

Vesiputkien ympärille voi myös teipata 'telttapatjaa' vaikkapa ilmastointiteipillä. Aivan välttämättä se ei tartte mitään, mutta voi estää putken taittumisen jos niitä joskus tarttee siirtää. Viemäriputki ei varmaan tartte mitään, sinne valuihin ne on tapana jättää kaivoineen yms.

Niin ja betonilaatu, aikasemmin mainittiin kuivabetoni. Sitä mä käyttäsin ja rautakaupasta sitä tolla hakusanalla saa. Valoin ite tosta pönttöuunin pohjan. Tekninen termi taitaa olla S100 tjms. Liian nopea kuivaaminen ei ole hyvästä, sillon se ei kovetu. Mutta kyllä ihan normi betonin päällä voi kävellä jo seuraavana päivänä.

[Serenity Now]

Ahaa... nyt alkaa homma olemaan jo melko selvä... vielä kun saisi aikaan :P

[kakkaroolari]

Ja vielä vihjeenä kuivabetonista, yhdestä säkistä taitaa tulla 12 litraa valmista betonia. Menekki kannattaa laskea etukäteen ettei tartte ajella montaa kertaa. Laatan paksuus ja pinta-ala kun on tiedossa. Verrattain halpaakin, luokkaa 5€ per säkki.

[kakkaroolari]

Jatketaas vielä aiheen parissa kun vauhtiin pääsin.

Edelliset viestit on painottuneet lattian tekemiseen, mutta jäi muitakin ajatuksia. Onhan salaojat kunnossa? Ja alempana kuin tuo kellari. Jos nimittäin ei ole, niin ei kellarin kosteusongelmaa voi korjata uudella lattialla. Vedellä pitäs olla poispääsy ton kellarin alta.

Toinen ajatus noista tuuletusputkista. Saisko niiden vetoa pienennettyä vaikkapa kierrettävällä lautasventtiilillä sen sijaan että sulkee toisen tyystin? Ilma pääsisi vaihtumaan, kun tilassa on sekä tulo että poisto ja tälleen voisi vähentää sisälle tunkevaa hajua. Ja mihin noi ilmaräppänät menee? Olisi hyvä jos tulo olisi huomattavasti alempana kuin poisto, sillon ilmankierto tehostuu painovoimaisesti.

[Serenity Now]

Jatketaas vielä aiheen parissa kun vauhtiin pääsin.

Edelliset viestit on painottuneet lattian tekemiseen, mutta jäi muitakin ajatuksia. Onhan salaojat kunnossa? Ja alempana kuin tuo kellari. Jos nimittäin ei ole, niin ei kellarin kosteusongelmaa voi korjata uudella lattialla. Vedellä pitäs olla poispääsy ton kellarin alta.

Toinen ajatus noista tuuletusputkista. Saisko niiden vetoa pienennettyä vaikkapa kierrettävällä lautasventtiilillä sen sijaan että sulkee toisen tyystin? Ilma pääsisi vaihtumaan, kun tilassa on sekä tulo että poisto ja tälleen voisi vähentää sisälle tunkevaa hajua. Ja mihin noi ilmaräppänät menee? Olisi hyvä jos tulo olisi huomattavasti alempana kuin poisto, sillon ilmankierto tehostuu painovoimaisesti.

Saa jatkaa! :)

Salaojitusta ei ole kuin osassa taloa (90-luvulla rakennettu elintasosiipi on ilmeisesti ajan mukaisesti salaojitettu). Jotkut viisaammat ovat varoitelleet että savimaalla olevaa taloa ei kannattaisi välttämättä salaojittaa, kun riskinä on routiminen ja koko perustuksen pettäminen ja/tai talon siirtyminen. Tiedä sitten... Mitään muuta kellaria ei talossa ole, vain betonisokkeli ja rossipohja. Ongelmana ei mielestän ole niinkään pohjavesi, vaan alustana oleva aina märkä savi, jonka kosteus pitäisi saada kapillaarikatkolla loppumaan.

Aika ongelmallinen tilanne kyllä... asiaa toki helpottaa että tuolle kellarille ei ole muuta käyttöä kuin tosiaan vesiputkien tulo/lähtöpaikkana. Muuten pistäisin umpeen mokoman tyrmän.
Riittäisi että kellariin tulisi edes vähän kuivempaa. Kovin syväkään tuo kellari ei ole, kävin äsken siellä (ilman mittanauhaa) ja aiemmin ilmoittamani 170cm jää kyllä selvästi täyttymättä, ehkä pikemminkin 150cm. Tuosta kun vähentää sokkelin korkeuden niin maan pinnan alla ollaan ehkä 70cm tai jotain sinne päin.

Keväällä tulee ilmeisesti kellarin ulkopuolelle salaojittavat eristeet. Talon alla olevaa maata imetään pois ja korvataan suodatinkankaalla ja leca-pavulla talon alla olevan ilman kuivattamiseksi (toivon mukaan:)). Kun kellarin seiniä koskettaa ulkopuolelta salaojaeriste siihen kasatun kapillaarisen saven sijaan niin luulisi kuivattavan jonkin verran.
Pihan kallistukset on vähän mitä sattuu (ainakin yhdellä puolella selvästi taloa kohti), sadevesijärjestelmä aika onneton, ja onpa talo vieressä vähän turhaa kasvillisuuttakin. Näihin on tulossa parannusta keväällä, toivottavasti on edes vähän kuivattavaa vaikutusta.

Nuo ilmaräppänät tulee/menee ulos talon eri sivuille. Pitää tosiaan harkita niiden auki pitämistä myös talvella, ainakin osittain. Toinen aukoista on aika iso, n. 20cm * 20cm, siitä kyllä pakkanen puhaltaa turhan hyvin sisään. Lähitulevaisuudessa kellariin saattaa tulla myös pistorasia, johon voi laittaa pakkasvahdin.

Tällä hetkellä kellarissa pöhisee ilmankuivain (Clasun 20 litran malli), vuorokaudessa tullut noin 5 litraa vettä... Silmämääräisesti vaikuttaa jo hivenen kuivemmalta.

[Serenity Now]

Seuraavaksi taitaa olla vuorossa siivoaminen (törky ja muu ylimäräinen pois), sen jälkeen vähän lattian irroittelua ja kaivelua ja yritän tutkia jatkuuko kellarin seinät yhtään alemmaksi.

Voi muuten olla että ei tullut ihan selkeästi aloitusviestiin että kellari on erillinen rakennelma sokkelin sisällä, sokkelia ja kellaria yhdistää vain tuuletuskanavat. Millä väli on täytetty, ei ole ihan selvillä, veikkaus: savimaata

[Matti Alander]

100 mm salaojittavaa eristettä tähän tilaan ja käyttötarkoitukseen on riittävä. Paksumpia kerroksia sitten kun tehdään lattialämmityksiä tai Passiivitaloja.
Syntyy kapillaarikatko ja lämpötilaeroa maan, sekä huonetilan väliin. Lattiaan voisi mahdollisesti jättää tarkastusputken, jos haluaa jälkikäteen tarkkailla lattian alusen vesimääriä tai jopa pumpata vettä pois.

[Luigi]

Jos tilaa ei ole tarkoitus erikseen lämmittää millään, niin itse ehkä laittaisin pelkän kapillaarikatkon (sepeliä + suodatinkangas), jotta maasta tulisi lämpöä, kun tilassa kerran on vesiputkiakin. Silloin sitä voisi halutessaan käyttää myös alkuperäiseen tarkoitukseensa.