Laatan valu - ilmaa alla?

[Sepi_s]

purin vanhan maavaraisen laatan pois, alle isodräniä 10 cm ja finnfoamia 5 cm. nyt olisi seuraavana valu, ja sitä ennen vielä lämmitysputket finnfoamin päälle. Askarruttava asia on laatan alle jäävät raot. Kun kalliota piikattiin jäi siihen tietysti jonkin verran korkeampi kohtia. Näitä kohtia yritin kovertaa eristeen alapintaan - muutamissa paikoissa kuitenkin jää rakoja kallion ja eristeen väliin - myös silloin kun eriste osuu suoraan korkeampaan kohtaan. Tämän huomaan kun kävelee finnfoamin päällä - joustaa jossain paikoisa 1-4 cm. finnfoami on pontattu. Eli:

1. jos betonia tulee 6cm, painaako sen massa eristeen kalliota vasten tiiviiksi?
2. onko 1-3 cm raoilla betonin alla merkitystä kantavuuden kannalta. tila normaalia kellaria, ei siis autotalli tms.

kiitokset neuvoista.

t sepi

[taiski]

Suht'koht samojen asioiden kanssa parhaillaan itsekin painiskelen. Mutta olen antanut itseni ymmärtää että kyseessä on kuivumisen jälkeen yhtenäinen raudalla lujitettu laatta joka "kelluu". Vaikka alla olisi isoja koloja niin ei väliä. Tietysti koko roska voi painua vinoon, mutta se on toinen juttu.

Onko 6cm betoni riittävä normaalin kellarin lattiaksi? En tiedä. Toivottavasti joku toteaa todeksi - olen sivustolta "oppinut" että 9-10cm paksuus on pakko. Vaikka lyhyt olenkin niin tuntuu että muiden ohjeilla (20cm sitä, 10cm tätä, ..) alkaa meikäläisenkin pää kolista kattoon;)

[Nihan]

Silloin sen luulisi painuvan kun kura lasketaan ja kun on laatta kuivunut niin ei luulisi olevan enää merkitystä. Itse kuitenkin tasailisin isoimmat koloset vaikka hiekalla. Miksi muuten laitat finnfoamin estäen samalla alaspäin kuivumisen?

[Sepi_s]

1) ei ole ilmavaraa laittaa kahta isodräniä. 2) Ja en ole täysin vakuuttunut ko. eristeen erinomaisuudesta.. Hintavaa on kyllä, maahantuoja ajelee mersulla..3) Kyllä kellarin lattia kuivuu hyvin sisällepäin kun on lattialämmitys, samalla estää kosteuden pääsyn maasta lattiaan. Talo kallion päällä jossa ainaa virtaa jonkinverran vettä.

[Hansa]

Minä täytin kolot salaojittavasta eristeestä leikatessa irtoavilla palloilla, mutta taisi olla turhan tarkkaa näperrystä. Laiton myös säästöratkaisun, eli 10 cm salaojittavaa ja 5cm styroksia päälle. Styrox ainakin painui pehmeämpänä eristeenä alustaansa kiinni. 6cm:n Betonikin painaa kyllä paljon, luulisin finnfoaminkin taipuvan ainakin jonkun sentin.

Tuo laatan alaspäin kuivuminen on kyllä jännä ajatus, mutta aihe lienee keskusteltu jo palstalla puhki aiemmin. Ohjeen mukaisesti laitoin silti styroxia.

[Limes]

Niin notta, 80 mm laattan paksuudeksi lienee yleisin mitä tavoitellaan. Siihen onnistuu varmuudella raudoituksen suojaetäisyydet betonissa.
Ja kestää esim muurata harkoistakin seinää päälle.Juuri nyt toisessa ketjussa kyselläänkin ruosteisten raudoitusten sopivuutta valussa.
Betoni kyllä suojaa ja pysäyttää korroosion,kunhan vaan suojaetäisyydet on kunnossa. Jos laatta on vain 60 mm ja odotettavissa eristeiden hakevan
paikkaansa helposti suojaetäisyydet ei toteudu.

Kyllä tuo 60 mm sinänsä kestää jos ei ole kaatoja tai mitään putkivetoja tms.

Arvatenkaan ei kuitenkaan ns. hyvän rakennustavan mukainen paksuus.

[lmfmis]

Jos laitat lattialämmitysputket ja verkon, niin 60mm laatta on vaikea valettava.

Alin nappula on verkon alle on muistaakseni 25 mm ja siihen 4mm verkko ja 20 mm putki, niin olet jo 50 mm korossa. Jää tylyt10 mm varaa putken vääntelyille ja alustan epätasaisuuksille. Laita suosiolla 80 mm kuraa

Betoni painaa onneksi paljon ja puristaa alta tyhjät pois - tai se valuu niihin tyhjiin koloihin. Laita suodatinkangas eristeen päälle niin betoni ei karkaile noihin koloihin.

Ja tosiaan mielummin se EPS finnfoamin tilalle jos teet kuivuvan laatan...

[Matti Alander]

Kolot joihin eristettä ei saa laitettua voidaan täyttää kätevästi kevytsoralla, jolla on myös jonkinmoinen eristyskyky.
Eristys vaikuttaa pinta-alansa verran, joten pienet eristyspuutteet eivät vaikuta kuin promilleluokkaa energian kulutukseen.
Oikeastaan ponteilla eristeessäkään ole suurempaa vaikutusta.
Muovikalvon käyttö eli höyrytiiviin kerroksen käyttäminen on poistettu rakennustaohjeistammekin jo vuosia sitten. Mikäli halutaan todella hyvää kuivumista myös alaspäin käytetään pelkkää höyryä läpäisevää salaojittavaa lämmöneristystä 150 - 200 mm kerroksena.
Lattia Eps 100 kpa ja Fuktisol eristettä on käytetty säästörakenteena, laskemassa kustannuksia ja silti on saatu hyvin matala rakenne, kun erillistä kapillaarikatko sepeli kerrosta ei ole tarvittu. Lämmöneristyskyvyltään kaikki solupolystyreeni eristeet ovat hyvin lähellä toisiaan, eikä niillä oikein saa eroja. Uretaanit ovat sitten erikseen, eikä niitä pidä sekoittaa keskenään.
Lattia Eps on hyvin kevyttä solupolystyreeniä, jonka vesihöyryn vastus on pienehkö ja alapuolen Fuktisol eristys pitää sen kuivana. Kapillaarinen kosteus ei nouse maaperästä huokoisen rakenteen ansiosta, tarvittaessa hoituu myös salaojitus eikä vedenpainetta pääse syntymään. Salaojittavaa eristettä voi hyödyntää tarvittaessa myös radon tuuletuksessa.
Lattiarakenne toimii aivan samoilla periaatteilla, kuin kellarin seinäkin, toinen vain on pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa. Lattiaan eristettä kosteusteknisesti ajatellen tarvitaan enemmän, koska maaperä talon alla jäähtyy huonosti ja usein haluttu lattialämmityskin suurena lämpöpatterina maata vasten lämmittää enemmän.
Nykytietämyksen mukaan kellarinseinäkin vaatisi 200 mm eristyskerroksia, mutta siellä tämän säästörakenteen käyttäminen menestyisi huonommin. Kellarinseinän yleisin ongelma on kapillaarinen kosteudennousu anturasta ja sen kosteuden työntäminen ulos rakenteesta vaatii mahdollisimman vähän höyrynvastusta toimiakseen.
Euronormin mukainen lattiavahvuus on 80 mm ja sitä kannattaa noudattaa. Tällainen lattia painaa noin 250 kg neliölle ja lattia Eps kestää 100 kpa eli kymmenen tonnia neliölle, siis 200 - 300 kpa tuotteet ovat myös ylimitoitettuja tähän tarkoitukseen.
Perussääntönä olen pitänyt, että kuormittamattomassa lattiassa riittää 60 kpa Fuktisol ja jos tulee rivinteerauksen kuormituksia, takkoja tai jotain muuta painavampaa niin 99 kpa tuotetta varmuuden välttämiseksi.
Suurin osa lattioistahan tehdään nykyisin irroituskaistalla kelluviksi, joten pienehköllä millin parin painumisella ei ole merkitystä toimivuuteen.
Suurin painuminen ja eristeen puristuminen paikoilleen tapahtuu jo valettaessa, betonia voikin mennä aavistuksen laskentaa enemmän.

[Sepi_s]

Kiitokset arvoisat kollegat. Muutama tarkentava kysymys vielä.

1) Laitoin tosiaan Finnfoamia lattiaan - huomasin että siinä aika tiivis pinta ja rakenne tiiviimpää kuin EPS. Tästä voi tulla hitautta kuivumiseen, mutta toisaalta alaspäin kuivumiseen en ole laskenut kun tulee lattialämmitys. Levyt ovat jo lattiassa enkä viitsisi purkaa..vai kannattasko?

2) Ohessa vielä lattian rakenne, vielä mietityttää rivinteerauksen alla oleva 150x150 kolo. Mietin alunperin että betonia voisi sinnekin ohjata, mutta tuleeko sieltä kosteutta lattiaan? Toinen vaihtoehto on laittaa sepeliä. Laitan joka tapauksessa neopreenikaistaleen seinän väliin varmuudeksi. Kaistaleen asennus voi tosin olla ongelma jos onkalo täynnä löysää betonia.

Valut tiistaina ja sitten eteenpäin.

[Luigi]

Mielestäni laatan alaspäin kuivuminen ei ole ollenkaan välttämätöntä, mikäli yläpuolisissa rakenteissa on otettu huomioon sen mahdollisuus kuivua ylöspäin. Toki kaikkein varminta olisi se tehdä alaspäin kuivuvaksi, ja niin itsekin tekisin, jos olisin uutta laattaa tekemässä. Tuossa kuvan rakenteessa olisi kyllä kova kiusaus vaihtaa finnfoam eps:ään, kun siellä kerran on jo salaojittava eriste alla. Eipähän tarvitsisi myöhemmin asiaa harmitella.

Meillä on -89 valettu kellarin laatta sen aikaisen mallin mukaisesti, eli alla on Finnfoamin lisäksi muovikalvo varmistamassa uima-altaan vesivahinkotapauksessa. Märkätilojen osalta rakenne oli ollut vuoteen 2003 asti ilman vesieristettä, sitten oli laitettu kaakeleiden päälle vesieriste ja uusi kaakelointi. Laatassa on lattialämmitys. Purettuani nuo kaakeloinnit tänä vuonna ei ollut mitään merkkiä laatan kosteudesta. Kapillaariset väliseinät sen sijaan olivat alaosistaan likomärkiä niiltä osin, kun päällä oli vesieriste (jotain siniharmaata muovipohjaista se oli.) Siitä huolimatta vesieriste oli seinissä hyvin kiinni.

Uusi rakenne tehtiin käyttämällä vesieristeenä sementtipohjaista Cascon Wetblockia, jonka pitäisi olla parhaimmasta päästä läpäisemään vesihöyryä. Muuten lattia toimii kyllä jatkossakin, kunhan ei mene mitään muovimattoja siihen asentelemaan, eikä pääse vesivahinkoa tulemaan.

[Sepi_s]

Kiitos Luigi.

Vaihdoin varmuudeksi kosteiden tilojen alle eps:ää - eipähän tarvitse ajatella asiaa myöhemmin. Muuten tämä alaspäin kuivuminen salaojittavien eristeiden läpi taitaa olla markkinointivetoista puhetta. Ruotsalainen eriste maksaa 4-6 kertaa tavallisen styreenin verran - erona pelkkä rakenne. Tähän rakoon mahtuisi pari maahantuojaa lisää - tai kotimaista tuotantoa. Ei kai pallojen puhaltelua voi ikuisuuksiin patentoida.

nimim. maailman kalleimmat styroksit

Koloon vedin sepeliä ja valua päälle - hoitanee homman.

[RTMPekka]

Vaihdoin varmuudeksi kosteiden tilojen alle eps:ää - eipähän tarvitse ajatella asiaa myöhemmin. Muuten tämä alaspäin kuivuminen salaojittavien eristeiden läpi taitaa olla markkinointivetoista puhetta. Ruotsalainen eriste maksaa 4-6 kertaa tavallisen styreenin verran - erona pelkkä rakenne. Tähän rakoon mahtuisi pari maahantuojaa lisää - tai kotimaista tuotantoa. Ei kai pallojen puhaltelua voi ikuisuuksiin patentoida.

nimim. maailman kalleimmat styroksit

Joo voi olla näinkin, mutta en silti itse ota riskiä siitä, että joutuisin ne Finnfoamit vaihtamaan sieltä uuden laatan ja uusien pintojen alta ;-) Ja tietysti tässä painaa jonkinverran omat kokemukset kellarin seinien osalta sekä myös muiden palstalaisten kokemukset kellarin lattian osalta. Jokainen tietysti tekee niinkuin itse katsoo aina parhaimmaksi. Myös mielipiteille on vielä hyvin tilaa tälläkin palstalla

Muoks... Ja olen joskus kaivellut muutaman vuoden syvällä maanalla ollutta tavallista styroksia ylös niin se on kyllä täysin vettynyttä. Tämäkin toki riippuu varmaan paikasta ja vesiolosuhteista...

[Sepi_s]

Kiitos, näin on, mielenkiintoista on vaihtaa mielipiteitä ja etsiä hyviä ratkaisuja ilman kaupallista väritystä jota rautakaupoista ja maahantuojilta saa. seurataan tilannetta - voin laittaa raporttia keväällä jos hommassa korjattavaa. tämä vettymisfaktori oli myös yksi asia kun meidän talo kallion päällä ja vettä ei saa millään pois. no rakensin 2 kpl 100mm salaojia talon alle joiden pitäisi myös auttaa.

t sepi

[RTMPekka]

Joo älä ota liian vakavasti ;-) Oli vielä aamulla suht. vireessä kun illalla kävin kahdessa r-kaupassa (kaksi suurinta) ja yritin saada tarjouksia metallisista väliseinarangoista ja kivivillasta... Oli taas valikoitunut jos ei nyt maailman parhaat niin ainakin suomen parhaat ja innostuneimmat myyjät paikalle. Ei perk. taas alkaa ****tamaan. Ei vaan onnistu ostaminen ei...

Ensimmäisellä ei ollut rankoihin sopivaa kivivillaa (Paroc 66mm). "No mä lasken sulle tähän Isoverin 70mm"
Toisella taas ei ollut kumpaakaan ja rahdit jääneet molemmista tehtaalta saakka mulle. "Siitä saa sitten boo***ta" sanoi tämä veijari.

-P

PS. Kyllä myös savijaloilla seisova talo osaa pitää vettä alla ainakin syksyisin ja keväisin... Putket kiertää koko kellarin sekä ulko, että sisäpuolella. Tai no sisäpuolella ollaan vasta puolivälissä...

[Sepi_s]

Välitsekki. laatta on nyt kuivunut viikon. Hyvännäköstä - pari kertaa pesty kunnon vesimäärällä ja kuivuu kivasti. ei tämä säästörakenne mikään huono ratkaisu ollut - subjektiivinen mielipide. Seurataan tilannetta. t sepi