Salaojittavasta eristeestä huonoja kokemuksia?

[timbaa]

Terve

Pitkään tullut tätä loistavaa foorumia selailtua ja kellarin remontointi mielessä. Täällä tuntuu olevan vankka kannattajakunta salaojittavan eristeen käytölle sokkelin ulkopuolisena eristeenä sekä kellarin laatan alla. Pahaa sanottavaa foorumilta ei tuotteesta oikein löydy, kuten ei googlestakaan.

Kuitenkin maanrakennusyrittäjä, jolta kaivuuhommia varmasti tilaisin, on vankasti sitä mieltä että salaojittava eriste ei toimi. Kertoo kaivaneensa joka kesä muutamia tällaisia sokkeleita auki salaojittavan eristeen asennuksen jälkeen kun vesi on tullut kellariin. Eristeet kaatopaikalle ja patolevy tilalle.

Kysyisinkin onko täällä tietoa vastaavanlaisesta?

Ps. En ole trolli:)

[Matt724]

Samanlaista "tietoa" sain minäkin, liekö sama firma kyseessä? Siitä huolimatta uskoin enempi muita pirkanmaalaisia maanrakennus firmoja jotka eristettä käyttävät, käyttäjäpalautteita ja VTT:n tutkimuksia aiheesta. Eikä vielä ainakaan ole mitään ongelmia ollut.

[Luigi]

Minun ymmärrykseni mukaan, jos kellariin tulee vettä, on vika salaojituksessa (ellei sitten johdu kallion muodoista tms, tosin siihen ei patolevytkään auta.) Ei kai eristeen "salaojittavuutta" ole kyseisissä tapauksissa ymmärretty niin, että salaojaputkistoa ei tarvita, tai se saa olla missä sattuu korossa???

[Matt724]

Näin myös taisin ymmärtää puheista että ehkä kyseisissä kohteissa on vain laitettu eriste eikä uusittu vanhoja salaojia samalla?

[Laippa]

Nimi salaojittava eriste voi olla harhaanjohtava, eihän se kuitenkaan salaojia korvaa.

[Juha_P]

Kertoo kaivaneensa joka kesä muutamia tällaisia sokkeleita auki salaojittavan eristeen asennuksen jälkeen kun vesi on tullut kellariin. Eristeet kaatopaikalle ja patolevy tilalle.

Jollei kaivurimiehet tuppaisi olemaan tunnetusti karskia porukkaa, niin tallaiselle lausunnolla voisi nauraa.
Onhan se yksi lysti mitä eristettä tai ryppylevyä talon ympärille on kääritty, jos perusmonttuun pääsee enemmän vettä kuin sieltä johdetaan pois. Kyllä se vesi etsii tiensä seinien sisäpuolelle ilman muuta.

Millä materiaalilla tahansa tehdyn eristyksen perustoimintaedellytys on, että mahdollisista pohjavesistä huolehditaan salaojilla ja tarvittaessa pumppaamolla ja sen lisäksi estetään pinta- ja rännivesien pääsy perustuksiin.

[Vtec-Mies]

Kuitenkin maanrakennusyrittäjä, jolta kaivuuhommia varmasti tilaisin, on vankasti sitä mieltä että salaojittava eriste ei toimi. Kertoo kaivaneensa joka kesä muutamia tällaisia sokkeleita auki salaojittavan eristeen asennuksen jälkeen kun vesi on tullut kellariin. Eristeet kaatopaikalle ja patolevy tilalle.

Voi juma.. älkää nyt kaatopaikalle.. mä voin ostaa.. olisi tarvetta ensi keväänä..
Juu ja mäkin olen kyllä sitä mieltä että salaojitus ei ole toiminut tässä tapauksessa. Mä vähän luulen että nämä ahneet urakoiden kiirustamat kaivurimiehet on ahnehtinut hommia liikaa, kaadot persiillänsä, ja pintakaadot ajaa vettä taloa/salaojittavaa eristettä päin. Ja sitten kun ne kaadot salaojissa åielessä.. voi voi!

[Vtec-Mies]

Ai niin, teki mieli sanoa tämmönen, olen parina päivänä ahetanut kellarissa. Siellä on mm. keskiseinän alla laitettu tiilisalaojaputket, siten että ne on haudattu savimaahan, ei siis soraa yhtään ympärillä.. hienosti liruttaa kahden päivän viiveellä vettä putkistoa pitkin, sateen jälkeen. Putkiston pohjalla on 2 miliä hienojakoista.. aika hyvin kun ajattelee että talo on tehty vuonna 52! Alkanut itse miettiä, että noi tiilisalaojat on ikuisia. No joo, onhan se mahdotonta vaihtaakkaan noita, mutta toimii! Tiilisalaojan päästä jatkan muovisella 75 millisellä harmaalla viemäriputkella ja näiden tiili vs. muovi jatkon laitan ratkaisumassalla liitoksen. Sitten johdan koko komeuden talon pääsalaojalinjaan, joka on alempana kuin tämä tiilihässäkkä.. pääsalaojalinja on siis uutta

[Matti Alander]

Joka kesä taitaa olla hieman liioiteltua ja näyttäisi ehkä olevan tiedoissa hieman aukkoja. Rakentaminen on ala jossa mielipiteitä monasti heitellään ilman perusteluja.
Salaojittavia eristeitä on valmistettu jo 60 luvulta lähtien ja tuskin huvikseen, kyllä ne on tarkoitettu toimiviksi.
Allekirjoittaneella on 21 vuoden kokemus salaojittavista lämmöneristeistä tuhansista kohteista ja ongelmia tulee vastaan todella harvoin.
Kuten edellä on epäiltykkin on yleensä kysymys työvirheestä tai vaikeasta rakennuspaikasta kallioon kiinni rakennetuissa perustuksissa.
Yleisohje on toteuttaa korjaustoimenpide tekemällä vedelle ja kosteudelle helpoin tie pois rakennuksesta ja tämä onnistuu kaikilla materiaaleilla juoksevan veden osalta samoilla periaatteilla.
Salaojaputkitus tehdään betonirakenteiden alapuolelle, putken alle rakennustapaohjeissa vaaditaan 100 mm salaojasepeli kerros. Sitten pystysalaojitus yhdistetään tähän kerrokseen vedenpaineen välttämiseksi rakenteessa ja lopulta ylimmäiseksi vesitiivis kerros ulospäin luiskattuna vähintään 3 metrin matkalle pintavesien johtamiseksi talosta poispäin.
Kalliossa kiinni olevat rakenteet sitten vaativat erikoistoimenpiteitä: Louhintaa, vedenohjauspalkkeja, perustuksen alaosan betonikourua ja bitumointia jne... Lisäksi vielä varmistus mahdollisen alarinteen puolelle aukko veden poistumiseksi lattian ja talon alta.
Salaojittavien eristeiden etuna on hengittävyys, joka kuivaa perustusta tehokkaasti ulospäin antaen vesihöyryn virrata ulos kohti maaperää. Vaikeasti hallittava kapillaari-ilmiökin saadaan aisoihin.
Kustannuspuolella lämmöneristeen salaojituskyky säästää massanvaihdon yhä kallenevia kustannuksia merkittävästi. Tilaakin säästyy kellareissa kun lämmöneristys on oikeaoppisesti ulkopuolella.
Salaojittavissa lämmöneristeissä ei ole kuin yksi huono puoli, ettei allekirjoittanut ole keksinyt niitä.

[Hansa]

Meillä on kanssa salaojittavat eristeet kellarin seinien ympäri ja laatan alla. Toistaiseksi menee oikein hyvin.

Tutulle putkimiehelle sain vaan selostaa projektiani moneen kertaan ja kaveri ei meinannut antaa rakentaa tällä tavalla. Seinien takana ei ole pulmaa, mutta lattian alla ei uskonut toimivan. Heidän firmansa tekee koko ajan kellarisaneerauksia, ja lattian alla rakenteena on muistaakseni 25 cm sepeliä ja finnfoamit valun alla eristeenä. taitaa olla se tavallinen toimiva rakenne. Huonekorkeutta vaan ei tahdo jäädä riittävästi.

Putkari vaan kysyi, miksi he ei sitten rakenna salaojittavilla eristeillä? Miksi foorumilla vallitseva yksimielisyys ei siirry ammattilaisten keskuuteen, ainakaan laajemmassa määrin? Onko kyse markkinoinnista vai jostain muusta?

[Puutalo-63]

Jep - markkinoinnistapa hyvinkin. Salaojittavat eristeet ovat selvästi kalliimpia kuin ns. hyvinä markkinoidut halvemmat eristeet. Patolevy ja styrox ovat halvin. Finnfoam on jo tätä selkeästi kalliimpi. Isodrän ja muut oikeasti salaojittavat eristeet ovat kalleimpia. Mikäli kosteusolot ovat helpot eli kastumista ei juuri pääse tapahtumaan maaperän ja pinnanmuotojen ansiosta sekä toimivien salaojien ansiosta voi patolevy ja halpa lämpöeriste olla ihan käypä ratkaisu. Salaojittava eriste on kyllä parempi, mutta myös selvästi kalliimpi. Salaojittavien eristeiden ja Finnfoamin kellarinseinälevyjä markkinoidaan sillä. että massojen vaihtoa ei tarvita ja yritetään näin saaada myytyä kalliimpaa tavaraa. Oikea tapa olisi kertoa, että jos maamateriaali on hyvää massoja ei tarvitse vaihtaa paljoa. Lisäedellytys on, että kaivinkoneet ja niiden käyttäjät ja työskentelytilat ovat riittävät, jotta voidaan vanhaa maamateriaalia hyödyntää merkittävästi.

[tuokki]

Jep - markkinoinnistapa hyvinkin. Salaojittavat eristeet ovat selvästi kalliimpia kuin ns. hyvinä markkinoidut halvemmat eristeet. Patolevy ja styrox ovat halvin. Finnfoam on jo tätä selkeästi kalliimpi. Isodrän ja muut oikeasti salaojittavat eristeet ovat kalleimpia

Kuitenkin jos miettii remontin tai uuden talon rakentamisen kokonaiskustannuksia, niin se käyttääkö styroxsia ja patolevyä vai jotain salaojittavaa eristettä on suoraan sanottuna hyttysen pas..a kokonaisukstannuksissa. Meidän projektissa mennään seuraavaksi kellarin kimppuun. Eikä tulisi mieleenkään käyttää mitään muuta, kun salaojottavaa eristettä. Perusteluja on täälläkin aika usein selvitty. Minulle tärkeimpiä oli kokemukset (vähän korkeammalla olevissa puurakenteissa), että aina kun on muovia niin on vaarana että kastunut rakenne ei myökään itsestää pysty kuivumaan. Jos tämä pätee katolla, niin ihan varmasti se pätee kellarissakin. Maalaisjärki sanoo, että patolevy tai/ja sokkelin pikeäminen aiheuttavat juuri tällaisen sulun. Toinen päätökseen vaikuttava tekijä oli maa massojen huomattavasti vähäisempi tarve vaihtaa / viedä pois maa maassoja. Kun olen vertaillut kustannuksia. En edes usko että salaojottava eriste on loppujen lopuksi kalliimpu, kun hmm.. "perinteinen" ratkaiksu, kun lasketaan kokonaiskulut yhteen.

Tuokki

[Sepi_s]

Kannattaa harjoittaa lähdekritiikkiä ja pitää mielessä, että tähänkin ketjuun kirjoittavat mm. näiden eristeiden maahantuojat. Ratkaisuja on useita eikä salaojittava eriste ole niistä ainut. Läpihengittävyyttä liioitellaan, tein juuri kellarin lattian säästöratkaisulla ja hyvin näyttää kuivuvan! Kyllähän ne eristeenä toimivat vaan kun hinta on 6-8 kertaa normaali eriste..

[tuokki]

Kannattaa harjoittaa lähdekritiikkiä ja pitää mielessä, että tähänkin ketjuun kirjoittavat mm. näiden eristeiden maahantuojat. Ratkaisuja on useita eikä salaojittava eriste ole niistä ainut. Läpihengittävyyttä liioitellaan, tein juuri kellarin lattian säästöratkaisulla ja hyvin näyttää kuivuvan! Kyllähän ne eristeenä toimivat vaan kun hinta on 6-8 kertaa normaali eriste..

Tämä on totta ja itse olen vähän liiankin tarkka siitä ketä kuuntelen ja mitä uskon. Kun taas faktat, juorut, kertomukset, kokemukset ja hinta suhteutettuna kokonaiskustannuksiin loksaa paikalleen olen kyseisen materiaalin / tekniikan kannalla. Rakentamisessa kuten monissa muissakin investoinneissakin tuppaa tapahtumaan osaoptimointia (=tietty kohta/materiaali voi olla edullunen, mutta nostaa kokonaiskustannuksia). Minä näen perustustuksen hengittävyyden (mahdollisuuden kuivua itsestään) juuri tällaisena valintana. Toinen miksi itse päädyin salaojittavaan eristeesee oli fakta, että tarvitaan vähemmän salaojittavaa soraa, koska eristelevy on itsessään salaojittava. Tästä seuraa vähemmän kaivamista, maamassojen siirtelyä, soran tuontia ja maamassojen pois vientiä. Näiden kulut pitää myös huomioida, kun verrataan pelkkää patolevyä styroksia salaojittavaan eristeeseen.

Minulla ei ole mitään yhteyksiä yrityksiin, jotka maahantuovat näitä levyjä. Eikä kai foorumilla kukaan ole salannutkaan jos on yhteyksiä kyseisiin firmoihin.

Tuokki

[rintsikan repijä]

Tässä on taas sama homma kuin aina, tämä eriste sopii kohteisiin jossa on kosteutta maaperässä paljon, laittaisin itse omaan kellariin ehottomasti jos sen joskus remppaan.
Jos maaperästä/pohjalaatasta ei nouse kosteutta ja pohja on kuiva voi käyttää huoletta esim eps eristeitä.
Nämä on tapauskohtaisia juttuja mitä ei kannata yleistää, kysymys ei aina ole rahastakaan